2017-04-12 12:23:30

Viipurin seudun kansallispuku tarkistetaan uuteen kuosiin

Viipurin seudun kansallispuvun tarkistusprosessin käynnistivät nuoren polven Karjala-aktiivit Tomi Härmä ja Outi Mulari tukenaan Pamaus-Seura ja Viipuri-säätiö. Kansallispuvun tarkistamisella tarkoitetaan puvun mallintamista museaalisten esikuvien mukaiseksi. Viipurin uudempi naisen kansallispuku on suosittu puku, mutta nykyisellään se ei perustu mihinkään museaalisiin esikuviin.

– Viipurin puvun tarkistaminen on mielestämme kulttuurihistoriallisesti merkittävää, sillä se vahvistaisi Karjalan kannaksen kulttuurista perintöä, Outi Mulari kertoo.

Kansallispukuraadin toivotaan tutkivan, olisiko tässä yhteydessä mahdollista saada aikaiseksi Viipurin seudun miehen pukukokonaisuus.

– Miesten kansallispukuja on tarkistettu harmittavan vähän. Viipurista ei ole aiempiakaan miesten pukuversioita. Nyt on aika saada miehen kansallispuku myös Viipurin seudulle, toteaa Tomi Härmä.

Useissa kansallispukutarkistuksissa mukana ollut kansallispukuvalmistaja Soja Murto-Hartikainen opastaa, että kansallispukujen tarkistaminen ja uusien pukujen kokoaminen esikuvien mukaisiksi tutustuttaa meidät juuriimme ja auttaa säilyttämään lukuisan määrän kansan käyttämiä työtapoja, rakenteita ja materiaaleja.

– Tarkistuksissahan ei hävitetä mitään olemassa olevaa. Yksikään kansallispuku ei lakkaa olemasta, mutta tarkistettu puku tuo rinnalle esikuvan mukaisen vaihtoehdon niille, joille se on kansallispuvussa se tärkeä juttu, muistuttaa Murto-Hartikainen.

VIIPURI ON ollut merkittävimpiä suomalaisia kaupan ja kulttuurin keskuksia. Suomessa on kymmeniä viipurilaista perintöä vaalivia yhdistyksiä ja satojatuhansia suomalaisia, joilla on viipurilaiset sukujuuret. Tomi Härmän sukujuuret kulkeutuvat äidin kautta Viipurin maalaiskuntaan ja Outi Mularilla isän puolelta kaupunkiin.

– Monet tuntevat olevansa juuri viipurilaisia ja on aika harmillista, että suosittu uudempi Viipurin kansallispuku ei nojaa esikuvamateriaaliin, kansallispukuvalmistaja Soja Murto-Hartikainen toteaa.

Vanhempi Viipurin puku on lähempänä esikuvamateriaaleja, mutta koska se on koottu ennen kuin kansallispukuja alettiin koota nykyisellä tavalla, se ei edusta kansan käyttämiä upeita juhlapukuja.

– Kansallispuvut ja karjalaisen perinteen vaaliminen ovat meille sydämen asioita. Tarkistetun kansallispuvun saaminen Viipurin seudulle on yksi suurimmista kulttuurihistoriallisista teoista, minkä voimme jälkipolville jättää, ajattelevat Mulari ja Härmä.

LUE LISÄÄ 13.4. ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ

KUVA

Tomi Härmä ja Outi Mulari viime viikonvaihteessa Karjalaisen Nuorisoliiton kevätpäivillä Porvoossa. Kuva Riitta Korhonen

 
Lue lisää
2017-04-12 12:21:15

Liittokokous saa käsittelyyn päivitetyn toimintastrategian

Karjalan Liitto lähtee seuraavalle kolmivuotiskaudelle päivitetyllä toimintastrategialla. Strategiaehdotus esitellään liittokokouksessa Karjalatalolla Helsingissä viikon kuluttua lauantaina.

Strategian on tuottanut yhteiskuntatieteiden tohtori Juhani Wiion vetämä ja liiton jäsenkunnasta koottu asiantuntijaryhmä. Se pohjautuu useilta sadoilta jäseniltä kootuista ajatuksista, millaisena he näkevät karjalaisen yhdistystoiminnan tulevaisuudessa.

Karjalan Liiton puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallströmin mukaan vuosille 2017–2020 laadittu strategia jatkaa samoilla linjoilla edellisen toimintasuunnitelman kanssa. Sen mukaan Karjalan Liitto on kaikkien suomalaisten karjalaisuuden  foorumi.

– Kaiken karjalaisuuden liittona meidän ovemme ovat avoinna jokaiselle itsensä karjalaiseksi tuntevalle ja karjalaisuudesta kiinnostuneelle. Edistämme elävää karjalaista kulttuuria, vahvistamme karjalaista identiteettiä sekä luomme ja ylläpidämme myös suhteita Karjalan alueeseen, myös suhteita luovutetun Karjalan alueeseen, hän tarkentaa toiminta-ajatusta. 

Työ tapahtuu

jäsenseuroissa

Tavoitteiden saavuttamisessa Karjalan Liiton lähes 400 jäsenyhdistystä ovat keskeisessä asemassa. Kuten nyt pian päättyvällä toimintakaudella, jatkossakin liiton toiminta toteutetaan kentällä piireissä ja seuroissa lähellä jäseniä. 

– Liiton tehtävänä on olla lähinnä kokoavana voimana ja toiminnan mahdollistajana. Haemme erilaisia avustuksia, jotka siirretään suoraan kentälle, järjestämme erilaista järjestökoulutusta ja tuotamme materiaalia kaikkien halukkaiden käytettäväksi. Lisäksi meillä on kentällä 17 aluevastaavaa, jotka kiertävät oman alueensa seurojen tilaisuuksissa. Näistä kaikista tarjolla olevista hyötyminen on pitkälti kiinni jäsenistön omasta aktiivisuudesta ja siitä, onko niissä halua toimia yhteisen karjalaisuutemme eteen, Marjo Matikainen-Kallström pohtii. 

Hän näkee, että monipuolisella toiminnalla on selkeä yhteys myös jäsenmäärään. Vaikka liiton kokonaisjäsenmäärä on luonnollisen poistuman myötä laskenut, uusia jäseniä rekisteröidään vuosittain yli 2100  uutta jäsentä. 

– Onnistuneet tapahtumat näkyvät selvänä piikkinä ylöspäin. Hyvinkään Karjala-seura on mainio esimerkki tästä: Aina kun se järjestää itse jotain tai osallistuu yleisiin tapahtumiin, uusia jäseniä liittyy varmasti. Samoin muun muassa Karjalaiset kesäjuhlat saavat uusia ihmisiä kiinnostumaan toiminnastamme, puheenjohtaja iloitsee.

Uutta toimintastrategiaa Marjo Matikainen-Kallström luonnehtii myös muutosstrategiaksi. Liitto kehittää toimintaansa jatkossa yhä enemmän hyödyntämällä nykypäivän mahdollisuuksia.

– Uudistamme muun muassa kokonaan vanhan ja kankean sähköisen alustamme. Uudistus tehostaa viestintäämme ja mahdollistaa esimerkiksi jäsenseurojen omien tapahtumien tuomisen suoraan verkkosivuillemme  ilman, että niitä täytyy toimistossamme sinne erikseen syöttää. Tämä paitsi vähentää henkilökunnan työkuormitusta, tuo myös liittoa lähemmäs nykyihmistä.

PÄIVI PARJANEN-VÄTTÖ

LUE LISÄÄ 13.4. 2017  ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ

KUVA:

Vuoden 2014 liittokokouksessa liittovaltuuston puheenjohtaja Matti Puhakka (vas.), Karjalan Liiton puheenjohtaja Marjo Matikainen-Kallström, Pekka Pinomaa ja Viljo Pänttönen. (Arkistokuva: Päivi Parjanen-Vättö)




 
Lue lisää
2017-04-12 12:25:43

Sydämen asiana karjalaisuus

Pirkkalan Karjala-seurassa uskotaan nuoriin. Perinteikkään seuran hallituksessa istuu myös Ida Ahtikivi, 17. Hänellä on mielenkiintoisia ajatuksia karjalaisuuteen ja sen kehittämiseen liittyen.

Miten Ida Ahtikivi päätyikään juhlavuottaan viettävän Pirkkalan Karjala-seuran hallitukseen? Hän oli viime vuonna seurassa kesätöissä ja hänen tehtäviinsä kuului muun muassa kesätapahtuman suunnittelua Pappilaan, vanhan kirkon rantaan. 

– Suunnittelin lapsille ja nuorille ohjelmaa tapahtumaan, ja tein viime kesänä seurassa arkistointihommiakin. Opin tuntemaan ihmisiä, Ahtikivi mainitsee.

Tästä asiat lähtivät sitten etenemään taas omalla painollaan. Vuodesta 2010 lähtien Pirkkalan Karjala-seura on myöntänyt stipendin peruskoulun yläasteen päättävälle oppilaalle. Viime vuonna stipendin sai Ida Ahtikivi, ja tapana on, että stipendiaatti kutsutaan seuran kokoukseen kertomaan suunnitelmistaan. 

– Kokouksessa minulta kysyttiin, haluaisinko olla mukana seuran toiminnassa enemmänkin. Asiasta keskusteltiin ja kuinka kävikään! Yhtäkkiä istuinkin jo hallituksessa.

Ahtikivi on kokenut toiminnan 70-vuotiaan Pirkkalan Karjala-seuran hallituksessa ”tosi kivaksi”.

– Minua kuunnellaan ja olen voinut vaikuttaa asioihin. Vastuullani on nuorisotoimen ja lasten tapahtumien järjestäminen.

Nyt häneltä on pakko kysyä ikuisuuskysymys. Se kuuluu: kuinka Karjala-seuroihin saataisiin mukaan enemmän nuoria?

– Pitää mennä sinne, missä nuoret ovat, jotta nuoret tulisivat aikanaan seuran luokse, Ahtikivi painottaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että Karjala-seuroissa tulee olla nuorisovastaava, joka organisoi nuorille suunnattua toimintaa.

– On nuoria, jotka lukevat paljon ja ovat kiinnostuneita historiasta ja myös juuristaan. Jotkut on meneväisempiä ja heille kannattaa suunnitella vaikkapa karjalaisuuteen liittyviä retkiä.

– Toimintaan saadaan varmasti mukaan enemmän nuoria, kunhan heille kohdistetut tapahtumat ovat kiinnostavia. 

Lavatanssien

pauloissa

Ida Ahtikivi pitää nuorisotoiminnassa oleellisena suunnittelun ohella oikeanlaista tiedottamista. Nettisivujenkin tulee olla ajan tasalla kaikin puolin.

– Olen silmäillyt Karjala-seurojen sivuja. Kyllä ne hyvältä näyttävät. Lähtökohta on, että kaikki tarpeellinen tieto pitää löytyä sivulta helposti, Ahtikivi toteaa.

Facebookia hän pitää hyvänä tiedon väylänä, vaikka hänen ikäisensä ovatkin nykyisin enemmän instagramin käyttäjiä.

– Ennen pitkää löytyy oikeita ihmisiä, innokas aktiiviporukka, joka lähtee vetämään tapahtumia. Tästä toiminta sitten hiljalleen laajenee.

Ahtikivi ideoi taannoin kaikille nuorille, nuorekkaille ja asiasta kiinnostuneille lavatanssikurssit. Ne järjestetään huhtikuun ja kesäkuun aikana Pirkkalassa Partola-keskuksen tanssisalissa. 

Ohjaajana toimii Heidi Smolander Tanssiseura Hurmiosta ja kurssilla perehdytään lavatanssien alkeisiin, kuten tangoon, valssiin ja humppaan.

– Idea syntyi, kun mummoni sai houkuteltua minut tansseihin Haikan lavalle pari vuotta sitten, Ahtikivi kertoo.

Myöhemmin hän meni samaiselle lavalle kavereittensa kanssa.

– Mitään emme osanneet, mutta hauskaa oli taas. Mielessäni käväisi, kuinka paljon lavatansseista saisikaan irti, jos osaisi vielä tanssiakin jonkin verran. Osallistun itsekin kursseille.

KARI KUMPULAMPI

 LUE LISÄÄ  6.4.2017 KARJALA-LEHDESTÄ

KUVA

Ida Ahtikivi löysi tiensä Pirkkalan Karjala-seura hallitukseen ” mutkien kautta ”.  – Työ hallituksessa on mielenkiintoista. Voin vaikuttaa asioihin, hän sanoo. 

– Nuoret eivät hakeudu itse automaattisesti mukaan Karjala-seuran toimintaan. Vastuu on seuralla, toteaa Ida Ahtikivi.




 
Lue lisää

EVAKKOJUNA VIE KARJALAISET HAAPAMÄELLE

EVAKKOJUNA 2017 –tapahtuman 26.8.2017 pääjärjestäjinä toimivat Karjala Lehti Oy, Haapamäen Höyryveturipuisto ja K.K.T. Team. Mukana ovat myös Karjalalaisseurojen Tampereen piiri, Karjalainen Nuorisoliitto, Haapamäen Museoveturiyhdistys sekä Juupajoen, Keuruun ja Haapamäen Karjalaseurat. Keuruun kaupunki sekä Juupajoen kunta ottivat Evakkojunan avosylin vastaan ja Pirkanmaan liitto tukee tapahtumaa. Höyryveturi vie juhlijat Tampereelta Juupajoen kautta Haapamäelle ja dieseleveturi tuo junan takaisin.

 

HÖYRYVETURIPUISTOSSA järjestetään mm. Evakkomarkkinat, ruokailu, karjapalanpiirakka- ja lettukahvilat, erilaisia oheisesityksiä sekä mahdollisuus tanssia ja laulaa karaokea tai höpötellä mukavia. Päätapahtumana on kahden maamme historiaan olennaisesti liittyvän veturin seppelöinti. Muun muassa sukuseurat ja säätiöiden hallitukset järjestävät Evakkojunan rientojen oheen omia tapaamisia.

 

Lisätietoja: www.evakkojuna.fi tai Klaus Thomasson, p. 040 - 7213717, sähköposti: posti@evakkojuna.fi tai Markus Rissanen p. 040 - 701 2461.