2017-05-17 12:55:18

Korruptio jarruttaa Viipurin rakennusperinnön suojelua

Viipurilainen toimittaja ja kotiseutuaktivisti Andrei Kolomoiski kantaa suurta huolta kotikaupunkinsa vanhan rakennus- ja kulttuuriperinnön säilyttämisestä. Hän muun muassa kirjoittaa aiheesta tarkkoihin asiakirjatietoihin pohjautuvassa blogissaan Vyborskie Vedomosti -lehdessä. 

Andrei Kolomoiski kertoi huolenaiheistaan Suomen vanhimman toimittajien yhdistyksen, Viipurissa ravintola Mellbomissa vuonna 1913 perustetun Itä-Suomen Sanomalehtimiesyhdistyksen kevätretkeilijöille.

– Vaikka viranomaiset puhuvat Viipurin saattamisesta loistoonsa, todellisuus on aivan muuta. Rakennusten suojelun vakavimpina esteinä ovat muun muassa korruptio ja restaurointeihin tarkoitettujen varojen kulkeutuminen vääriin taskuihin, hän kiteyttää.

Viipuri on määritelty yhdeksi 39:stä Venäjän historiallisesta kaupungista. Vuonna 2015 Viipurin status nousi edelleen: se määriteltiin myös yhdeksi Venäjän kahdeksasta erityisestä historiallisesta väestökeskuksesta. Kolomoiskin mukaan vanhoja rakennuksia ei saa hävittää, eikä uusia saa rakentaa niiden tilalle.

Viipuri nimeämistä historialliseksi kaupungiksi edesauttoi osaltaan muun muassa presidentti Tarja Halosen ja Dimitri Medvedevin sinne tekemät vierailut, joiden jälkeen arvokas rakennusperintö sai kansallista ja kansainvälistäkin huomiota. 

Statukseen liittyen viranomaiset tilasivat eräältä erikseen perustetulta ja valtiolta rahansa saavalta yritykseltä tutkimuksen säilytettävistä kohteista. 

Kartoituksen mukaan Viipurissa on noin 300 pikaista korjausta tarvitsevaa historiallisesti tärkeää rakennusta tai rakennuskokonaisuutta. Niiden kunnostuksen ilmoitettiin maksavan lähes 30 miljardia ruplaa.

– Kopeekalleen tarkka summa on 28 528 704 442 ruplaa ja 65 kopeekkaa. Erikoisinta tässä, jokaisesta yksittäisestä kohteesta tarkan analyysin vaatineessa suunnitelmassa on kuitenkin se, että se tehtiin vain kolmessa viikossa. Myöskään yksikään sen tekijöistä ei edes käynyt paikan päällä Viipurissa, Andrei Kolomoiski ihmettelee.

VIIPURIN  ARVOKOHTEISTA on tällä hetkellä kunnostuksen alla talvisodassa tuhoutuneen tuomiokirkon, alkujaan 1400-luvun lopulla rakennettu kellotorni. Tarkkasilmäisimmät ovat jo huomanneet, ettei restaurointi ole läheskään valmis. 

Töiden keskeytyminen johtuu Andrei Kolomoiskin mukaan siitä, että restauroinnin aloittanutta rakennusyritystä vastaan on nostettu kanne, jota puidaan nyt oikeussalissa. Yritys on nimittäin käyttänyt valtion myöntämästä neljän miljoonan ruplan määrärahasta jo kolme miljoonaa eikä työ ole edistynyt juuri tornin ympärille pystytettyjä rakennustelineitä pidemmälle.

 PÄIVI PARJANEN-VÄTTÖ

 
Lue lisää
2017-05-17 12:59:28

Viipurin Taiteilijaseuralta filmejä kunniajäsenistä

Viipurin Taiteilijaseura ensiesitti Karjalatalossa kahdesta kunniajäsenestään kertovat dokumenttifilmit, jotka on kuvannut nuori elokuvantekijä  Mari Ljokkoi. Kulttuuri-illan  päätti Lisa Hovinheimon ja Liisa Akimofin dokumentti Laila Pullinen In Memoriam.

Viipurin Taiteilijaseura houkutteli henkeviä sivistysperinteitään kuvastaneeseen elokuvanäytökseen Karjala-talon yläsaliin aiheesta aidosti kiinnostuneen yleisön, joukossaan monia seuran taiteilijajäseniä.  Paikalla olivat myös ”filmitähdet” itse eli kuvanveistäjät Birgitta Ara ja Toivo Jaatinen. Chopinia ja Sibeliusta runsaslukuiselle yleisölle tarjoili nuori lahjakas pianisti Anton Uotila.

Seura perustettiin Viipurissa vuonna 1930. Vaikka sen nykyinen kotipaikka on Helsinki, ammattitaiteilijoista koostuvaa jäsenkuntaa löytyy kautta Suomen.

– Seuran näkyvimpänä toimintamuotona ovat eri puolilla Suomea järjestettävät vuosinäyttelyt. Viime vuonna olimme Imatran taidemuseossa, ja tänä vuonna pidettävä 87. vuosinäyttely on lokakuussa Loviisan Almintalossa, seuran puheenjohtaja, kuvataiteilija Tiina Herttua kertoo.

–Kaikki näyttelyt ovat ”jyrytettyjä” eli ulkopuolinen asiantuntija on valinnut näyttelyyn mielestään parhaat teokset. Imatralle valinnat teki EMMA-museon entinen johtaja, taidekriitikko Markku Valkonen, ja Loviisaan teokset valitsee Maija Kasvinen, joka on toiminut muun muassa Vantaan taidemuseon johtajana.

Pitkäjännitteinen  dokumentointihanke


Alun alkaen impulssina dokumenttifilmien tekemiselle Viipurin Taiteilijaseuran kunniajäsenistä oli Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Hyvin alkanutta hanketta on tarkoitus jatkaa pitkäjännitteisesti.

– Lyhytelokuvien käsikirjoituksia suunniteltiin seuran piirissä. Ensimmäisiksi taiteilijoiksi valittiin kaksi kuvanveistäjää: vuosikymmeniä Pariisissa työskennellyt Birgitta Ara  ja nurmijärveläinen Toivo Jaatinen, Tiina Herttua kertoo.

– Halusimme tallentaa taiteilijoiden elämää, ajatuksia ja heidän mahtavia tarinoitaan. Ja sitäkin, miltä karjalaisuus heidän elämässään tuntuu.

Tiina Herttualle itselleen karjalaisuus merkitsee paljon. Hän kertoo usein pohtineensa, mitä siirtolaisuus, pakolaisuus ja evakkous tarkoittavat:

– Itselläni on tapana sanoa, etten ole mistään kotoisin. Tuntuu, ettei ole juuria, vaikka vanhemmistani vain isä oli evakko.  Ehkä nämä ajatukset jonakin päivänä tulevat jonkinlaisena taiteellisena teoksena ulos.

MATTI TUOMISTO

LUE LISÄÄ 18.5. 2017  ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ

KUVA

Viipurin taiteilijaseuran kunniajäsenet Birgitta Ara ja Toivo Jaatinen heistä kertovien dokumenttien ensi-illassa Karjalatalossa. Kuva: Raimo Jaatinen.


 
Lue lisää
2017-05-17 13:01:42

Niemenlautta oli sukukartano Säkkijärvellä

Säkkijärvellä Iivanalan kylässä Viipurinlahden luoteisrannalla sijaitseva Niemenlautta merimaisemineen on ikuistunut muun muassa Hugo Simbergin taiteeseen. Niemenlautta on tällä hetkellä tarkoin vartioitu, korkean aidan eristämä kesäasunto-alue, jonne pääsee vain luvan kanssa. 

 Niemenlautan kartanosta on olemassa tietoja jo keskiajalta asti. 1800-luvun lopulla kartano siirtyi yksityiseen, yhden ja saman suvun omistukseen. Sukuun kuuluivat Harthinit Pietarista, Naeslindhit Porvoosta, Andersinit Karjalasta ja Simbergit Viipurista.  

Niemenlautan alueella oli vielä 1930-luvulla muun muassa Loiriin rakennettu ”uusi kartano”,  Vaaleanpunainen huvila, Valkoinen huvila, Hugo Simbergin ateljee, kartanon työväen asuntoja sekä navetta, talli ja paja. Viereisellä Essaarella oli Leo Andersinin raivaama hedelmäpuutarha.

Niemenlautan laivalaiturilta oli höyrylaivayhteys Viipuriin. Laituri oli seudun nuorten suosittu kohtaus- ja tanssipaikka.  Tuo laituri löytyy toistuvasti Simbergin maalauksista, muun muassa Tanssi sillalla –taulusta (1899), jossa kaksi kuolema-hahmoa tanssittaa saaristolaisnaisia.  

Niemenlautan

nykyelämää

Niemenlautan viimeisen suomalaisen kesäasukkaan Hans Andersinin luovuttua rakentamastaan kesäasunnosta – Datsa Andersinista – alueella toimi asuntolatyyppinen hotelli ja venäläisen energiayrityksen henkilökunnan lomapaikka mökkeineen (Lomakeskus Pensionat Energia).    90-luvulla paikalle oli suunnitteilla lomakeskus, jossa olisi ollut osakkaina useita suomalaisia tahoja ja yksityishenkilöitä. Suunnitelma kariutui kuitenkin rahoitusvaikeuksiin.  

Niemenlautan alue on ollut viitisen vuotta tyhjillään ja nyt alue on venäläisen yrittäjän omistuksessa. Aidatun alueen sisäpuolelle on rakennettu ja rakennetaan yksityisiä kesäasuntoja. 

Vanhoja kivijalkoja ei enää ole. Ne on joko raivattu pois tai niiden päälle on rakennettu uutta. 


PAULA KIVILUOMA

LUE LISÄÄ  18.5.2017 KARJALA-LEHDESTÄ

KUVA

Niemenlautan lounaiskärjestä avautuu upea merinäköala.




 
Lue lisää

EVAKKOJUNA VIE KARJALAISET HAAPAMÄELLE

EVAKKOJUNA 2017 –tapahtuman 26.8.2017 pääjärjestäjinä toimivat Karjala Lehti Oy, Haapamäen Höyryveturipuisto ja K.K.T. Team. Mukana ovat myös Karjalalaisseurojen Tampereen piiri, Karjalainen Nuorisoliitto, Haapamäen Museoveturiyhdistys sekä Juupajoen, Keuruun ja Haapamäen Karjalaseurat. Keuruun kaupunki sekä Juupajoen kunta ottivat Evakkojunan avosylin vastaan ja Pirkanmaan liitto tukee tapahtumaa. Höyryveturi vie juhlijat Tampereelta Juupajoen kautta Haapamäelle ja dieseleveturi tuo junan takaisin.

 

HÖYRYVETURIPUISTOSSA järjestetään mm. Evakkomarkkinat, ruokailu, karjapalanpiirakka- ja lettukahvilat, erilaisia oheisesityksiä sekä mahdollisuus tanssia ja laulaa karaokea tai höpötellä mukavia. Päätapahtumana on kahden maamme historiaan olennaisesti liittyvän veturin seppelöinti. Muun muassa sukuseurat ja säätiöiden hallitukset järjestävät Evakkojunan rientojen oheen omia tapaamisia.

 

Lisätietoja: www.evakkojuna.fi tai Klaus Thomasson, p. 040 - 7213717, sähköposti: posti@evakkojuna.fi tai Markus Rissanen p. 040 - 701 2461.