2016-11-30 10:45:26

Satakielestä karjalan kotipesä

Nurmeksen Bomban alueen elinvoimaa kasvatetaan määrätietoisesti. Pohjois -Karjalan osuuskauppa PKO peruskorjaa kesäksi alueella sijaitsevan karjalaiskylän sekä uudistaa kylpylän. Viime viikolla julkistettiin karjalan kieleen liittyvä hanke, jonka kotipesä tulisi Bomban alueella toimivaan LomaSirmakkaan.

Nurmeksen kaupunginhallitus päätti toukokuussa Satakieli-tukihankkeesta, jolla edistetään karjalan kielen ja kulttuurin elvyttämistä yhdeksi maakunnan matkailun vetovoimatekijäksi.

–Hankkeeseen sisältyy lasten ja aikuisten kielipesien toteuttaminen sekä karjalankielisen kansanopiston perustaminen Nurmekseen Loma-Sirmakan tiloihin. Keskeisenä tekijänä on lasten kielipesä ja sen rinnalla sekä vuorovaikutuksessa oleva aikuisten kielipesä, joka on saanut työnimekseen Satakieli eli Solovei, selvittää LomaSirmakkaa hallinnoivan Forete Oy:n hallituksen puheenjohtaja Risto Boxberg.

– Nyt Nurmeksen ja erityisesti Bomban alueen kulttuurimatkailun kehittämisessä lähdetään puhumisen kulttuurin sijaan tekemään näkyviä asioita, hän tiivistää. LomaSirmakka on varannut kielipesälle jo tontin alueeltaan ja yhteistyötä tehdään muun muassa Itä-Suomen yliopiston kanssa..

Toiminnan kätilönä ja Boxbergin tukena toimii Osuusyhteisö Satakieli - Solovein tukiryhmä Karjalan Kielen Seuran puheenjohtajan, arkkipiispa Leon johdolla. Tukiryhmän muut jäsenet ovat kauppaneuvos Eino Tenhunen sekä Nurmeksen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Kämäräinen. Karjalan kielen erityisasiantuntijana on kunnallisneuvos Paavo Harakka.

MARKUS RISSANEN

KUVA

Satakieli -hanketta tukee kaikille avoin yhteisö, jonka tukiryhmässä ovat vasemmalta Nurmeksen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Matti Kämäräinen, kauppaneuvos Eino Tenhunen ja arkkipiispa Leo. Nurmes-palkinnon saanut Risto Boxberg (keskellä) on vienyt hanketta tarmokkaasti eteenpäin tukenaan kaupunginjohtaja Asko Saatsi ja karjalan kieleen erikoistunut kunnallisneuvos Paavo Harakka.



LUE LISÄÄ 1.12. ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ

 
Lue lisää
2016-11-30 10:47:48

Runolaulun asialla kansainvälisen verkoston voimin

Kuhmolainen Runolaulu-Akatemia on yliopistojen kanssa kansainvälisesti verkostoitunut hankerahoituksilla toimiva runolaulun puolestapuhuja.

 Kun Kuhmoon muuttanut nuori musiikinopettaja Pekka Huttu-Hiltunen 80-luvun lopulla teki Kuhmon kunnalle kunnallisen musiikinopetusstrategian, hän määritti kunnan koulujen musiikinopetuksen päälinjoiksi kamarimusiikin ja runolaulun ja esitti, että Kuhmon lukioon tulisi perustaa musiikkiluokat ja luoda kuntaan oma musiikkiopisto. 

Näin todella ajan kuluessa tapahtui, ja sen jälkeen tapahtui paljon muutakin: myös Sotkamon kunta liittyi musiikkiopistoon, Huttu-Hiltunen päätyi musiikkiopiston rehtoriksi ja Sibelius Akatemian jatko-opiskelijaksi.

– Ja 90-luvun puolivälissä Suomi liittyi Euroopan Unioniin ja erilaiset EU-hankkeet toivat uusia mahdollisuuksia. Runolaulu-Akatemian ensimmäinen iso hankerahoitus olikin vuonna 1998 käynnistynyt perustamishanke ja sen jatkohanke, joilla loimme pohjan toiminnallemme, Huttu-Hiltunen kertoo.

Vuosina 2006–2014 Runolaulu-Akatemia oli osa Juminkeko-säätiötä. Viimeiset vuodet se on toiminut itsenäisenä tutkimusyksikkönä lähellä Vienan runopitäjiä.

PIA PAANANEN

KUVA

Kuhmosta on hyvin sopiva matka Vienan runokyliin ja jonkunhan niidenkin läheisyydessä pitää toimia, arvioi Pekka Huttu-Hiltunen.


LUE LISÄÄ  1.12 ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ
 
Lue lisää
2016-11-30 10:51:35

Rautakauden mies olisi kulkustakista ylpeä

Helena Honka-Hallila teki rautakautisen miehenpuvun kulkusnappien ympärille. Puku on ainoa laatuaan Suomessa.

Turkulainen tekstiilitutkija ja tietokirjailija Helena Honka-Hallila oli jo vuosia hahmotellut mielessään muinaissuomalaista miehenpukua yhteistyössä arkeologi Jaana Riikosen ja muinaistekniikan opettaja Hannele Köngäksen kanssa. 

– Kun saatiin färinlampaan villaa, joka tuntui sopivalta tähän tarkoitukseen, muistutti Hannele Köngäs maskulaisesta haudasta löytyneistä kulkusnapeista. Siitä takki lähti liikkeelle, tutkija tarkentaa. 

Hänen käsityönään asu on ties kuinka mones, kansallispukujakin hän on ommellut useita, mutta koko Suomessa tämä vaate on ainoa laatuaan. Tiettävästi kukaan ei ole ennen häntä tehnyt vastaavaa.   

Työ vaati perusteellista tutkimista, sillä vanhoja malleja ei tuosta noin vain surauteta. Muinaispukujen valmistuksessa vaatimukset ovat muutoinkin tarkat. 

– Tämä ei kuitenkaan ole rekonstruktio, vaan hahmotelma. Miesten hahmoista on niin vähän löytynyt materiaalia. Joskus jotain on säilynyt napin, spiraalin tai veitsen vieressä, kertoo tutkija.

Naisten puvut ovat olleet miesten tekstiilejä runsaammin pronssilisukkein koristellut. Koristeiden kuparisuola on säilönyt kuituja. Niistä tutkijat ovat pystyneet päättelemään kankaan laadun, värin ja parhaimmillaan jopa vaatteiden pituuden, leveyden ja kerrostumat. Myös reunanauhoista on saatu selville yhtä ja toista

KANERVA FRANTTI

KUVA:

Muinainen mies olisi ollut tästä vaatteesta otettu. Hymyilyttää se Ari Honka-Hallilaakin. 


LUE LISÄÄ  1.12. KARJALA-LEHDESTÄ



 
Lue lisää

EVAKKOJUNA VIE KARJALAISET HAAPAMÄELLE

EVAKKOJUNA 2017 –tapahtuman 26.8.2017 pääjärjestäjinä toimivat Karjala Lehti Oy, Haapamäen Höyryveturipuisto ja K.K.T. Team. Mukana ovat myös Karjalalaisseurojen Tampereen piiri, Karjalainen Nuorisoliitto, Haapamäen Museoveturiyhdistys sekä Juupajoen, Keuruun ja Haapamäen Karjalaseurat. Keuruun kaupunki sekä Juupajoen kunta ottivat Evakkojunan avosylin vastaan ja Pirkanmaan liitto tukee tapahtumaa. Höyryveturi vie juhlijat Tampereelta Juupajoen kautta Haapamäelle ja dieseleveturi tuo junan takaisin.

 

HÖYRYVETURIPUISTOSSA järjestetään mm. Evakkomarkkinat, ruokailu, karjapalanpiirakka- ja lettukahvilat, erilaisia oheisesityksiä sekä mahdollisuus tanssia ja laulaa karaokea tai höpötellä mukavia. Päätapahtumana on kahden maamme historiaan olennaisesti liittyvän veturin seppelöinti. Muun muassa sukuseurat ja säätiöiden hallitukset järjestävät Evakkojunan rientojen oheen omia tapaamisia.

 

Lisätietoja: www.evakkojuna.fi tai Klaus Thomasson, p. 040 - 7213717, sähköposti: posti@evakkojuna.fi tai Markus Rissanen p. 040 - 701 2461.