2017-02-15 12:20:28

Saksalainen Suomi 1918 viime vuoden historiateos

Historian Ystäväin liitto valitsi valtiotieteen tohtorien Marjaliisa ja Seppo Hentilän teoksen Saksalainen Suomi 1918 viime vuoden parhaaksi historiateokseksi. Kustannusosakeyhtiö Siltalan tuottama kirja seuraa saksalaisen Itämeren divisioonan maihinnousua maahamme huhtikuussa 1918 ja erityisesti sitä, mitä tapahtui taisteluiden tauottua toukokuussa, kun yli 10 000 miestä jäi Suomeen yli puoleksi vuodeksi.

Kirjoittajien mukaan Suomen valkoinen hallitus luovutti kohtalonsa ehdoitta Saksan keisarikunnan käsiin.

Kesällä 1918 käytiin neuvotteluja sotilasliitosta, joka toteutuessaan olisi merkinnyt Suomen armeijan joutumista Saksan yleisesikunnan täydelliseen käskyvaltaan. Saksan kanssa solmitut kauppasopimukset takasivat rajoittamattoman nautintaoikeuden Suomen luonnonvaroihin ja ulkomaankauppaan. Suomesta oli tulossa kirjan mukaan Saksan siirtomaa.

Lokakuussa suomalaiset olivat vielä valitsemassa kuninkaakseen saksalaisen prinssin.

– Suomeen muodostui intomielinen saksalaisuussuuntaus, jota kulttuurieliitti edusti vahvimmin. Mutta aseveljen läsnäolo näkyi myös kansan parissa, sen arjessa ja juhlassa. Suomi pelastui keisarikunnan romahtaessa, mutta kiitollisuus ensimmäisiä aseveljiä kohtaan kantoi jatkumona vuoteen 1941, kun aseveljet saapuivat jälleen tänne, esiteltiin teosta.

– Emme käyneet kirjaa varten läpi mitään uusia lähteitä, vaan lähestyimme aihetta uudesta näkökulmasta. Katsoimme asioita Saksan värien kautta, kertoi dosentti Marjaliisa Hentilä.

– Löysimme oman nurkan tähän aikaan saksalaisten ja aikalaisten lähteistä, tarkensi Helsingin yliopiston poliittisen historian professorina toiminut Seppo Hentilä.

Vuoden historiateoksen valinnan lisäksi annettiin kunniamaininnat teoksista Maijastina Kahlos: Rooman viimeiset päivät, Jukka Kekkonen: Kun aseet puhuvat, Kimmo Rentola: Stalin ja Suomen kohtalo sekä Yrjö Kaukiainen: Punaiset pilarit – suomalainen graniitti tsaarien Pietarissa.

MARKUS RISSANEN

LUE LISÄÄ 16.2 ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ


KUVA

Marjaliisa ja Seppo Hentilä kertoivat ottaneensa palkittuun teokseen ja paljon tutkittuun aikakauteen aivan uuden näkökulman.


 
Lue lisää
2017-02-15 12:22:18

VirtuaaliViipurissa riittää työtä vielä useaksi vuodeksi

Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) toteutettava VirtuaaliViipuri-hanke on tarjonnut oppimisalustan ja ohjattua työharjoittelua jo yli sadalle opiskelijalle. 

– Yhteensä he ovat hankkineet harjoittelun kautta yli 2000 opintopistettä ja tehneet ainakin kymmenen insinööritutkinnon verran töitä, hankkeen projektipäällikkö, lehtori Harri Miettinen toteaa tyytyväisenä.

VirtuaaliViipuri-hanke käynnistyi TAMK:ssa vuonna 2003. Hankkeen tavoitteena on luoda 3D-mallinnuksella entinen Karjalan pääkaupunki virtuaalisena Internetiin sellaisena kuin se oli ennen syyskuussa 1939 ennen tuhoutumistaan talvisodassa. 

Säätiöt tukevat

Sivuston lähdeaineistona ovat intendentti Juha Lankisen Etelä-Karjalan museossa Lappeenrannassa sijaitsevaa Viipurin pienoismallia varten tekemät asema- ja julkisivupiirustukset jokaisesta Viipurin keskustan korttelista sekä hänen laaja, tuhansien Viipuri-kuvien kokoelmansa. 

Tukea VirtuaaliViipuri-hanke on saanut muun muassa Suoja-säätiöltä, Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajien seura Pamaukselta, Karjalan Kulttuurirahasto Säätiöltä, Viipuri-säätiöltä ja Karjalan säätiöltä sekä yksityishenkilöiltä.

Alkuvuosina VirtuaaliViipurin mallinnoksia tekivät TAMK:n rakennusinsinööriopiskelijat. Kun rakennusarkkitehtikoulutus oppilaitoksessa käynnistyi kolmisen vuotta sitten, mallinnos siirtyi alan opiskelijoille. 

– VirtuaaliViipuri on tällä hetkellä siinä vaiheessa, että parantelemme jo tehtyjä malleja ja lisänä luomme niille vuoden 1939 hengen mukaista visuaalista ympäristöä. Sen on tarkkaa ja aikaa vievää työtä. Harjoittelujaksollaan opiskelija saa valmiiksi yhden tai kaksi korttelia vaikeusasteesta riippuen, Harri Miettinen sanoo.

Opiskelijat työskentelevät VirtuaaliViipurin parissa kesällä, ja halukkaita tekijöitä riittää.

– Olisi tietenkin mukavaa, jos pystyisimme maksamaan heille työstä myös pientä palkkaa sen lisäksi, että he saavat työstään opintopisteitä, Harri Miettinen toteaa ja kohdistaa sanansa erityisesti hankkeen tukijoille.

PÄIVI PARJANEN

LUE LISÄÄ 16.2. 2017  ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ

KUVA:

VirtuaaliViipuri näkyy maapallon jokaisessa kolkassa ja sen sivuilla on ollut jo yli miljoona kävijää. Määrä tulee kasvamaan, sillä sivusto on hyväksytty osaksi Suomen juhlavuoden ohjelmaa. 









 
Lue lisää
2017-02-15 12:23:53

Karjala on identiteettikieli

Karjalan tutkimuslaitos ja Karjalankieliset rajalla -hanke järjestivät tieteellisen symposiumin, jossa tarkasteltiin useista näkökulmista karjalankielisten alueiden kulttuuriperinnön vaikutusta identiteetteihin niin Suomessa kuin Venäjällä. 

Karjalankieliset identiteetit rajalla -symposiumin avainpuhujia olivat professori Anneli Sarhimaa Mainzin yliopistosta ja tutkija Janne Saarikivi Helsingin yliopistosta. Sekä Suomessa että Venäjällä on hyödynnetty karjalaista kulttuuria kansallisten kuvien rakentamisessa. Toisaalta karjalaisia on pyritty sulauttamaan kansallisen valtiollisen yhtenäisyyden nimissä. Karjalaiset ovat siis mukautuneet kahdella puolella rajaa erilaisiin yhteisöihin ja kulttuurisiin muutoksiin. Mukautuminen on johtanut siihen, että karjalankielentaitoiset miettivät hyvin tarkkaan missä yhteyksissä ja keiden kanssa käyttävät karjalaa:

– Esimerkiksi voi olla kylä, jonka jokaisessa kodissa puhutaan karjalan kieltä ja silti jokainen perhe uskoo varmasti olevansa kylän ainoa karjalaa puhuva perhe, Janne Saarikivi kuvasi kenttätyössä vastaan tullutta tilannetta.

Toisaalta kielitaito on aika pienillä toimilla kaivettavissa esille, ja Saarikivi kertoi, että jo teepaitapalkalla kyläläiset ovat valmiita kirjoittamaan lyhyitä karjalankielisiä tekstejä yhteisötaideprojektin osana.

Kieli yhdistää Suomen 

ja Venäjän karjalaiset


Seminaarissa pohdittiin myös, millaisia näkökulmia raja ja rajayhteistyö antavat karjalaisuuden kehittämiselle ja karjalan kielen tulevaisuudelle. Sekä Suomessa että Venäjällä karjalan kielen säilyminen ja kulttuuri-identiteetin välittyminen ovat tänä päivänä vaakalaudalla, kun valtiollisen kansallisen identiteetin rakentaminen on merkinnyt paikallisen karjalaisuuden väistymistä.

PIA PAANANEN

KUVA:

Anneli Sarhimaa muistutti, että karjalan kielen kehitys tarvitsee kaikkien kieltä puhuvien tuen ja solidaarisuuden kehittyäkseen ja voidakseen hyvin.

LUE LISÄÄ  16.2.2017 KARJALA-LEHDESTÄ



 
Lue lisää

EVAKKOJUNA VIE KARJALAISET HAAPAMÄELLE

EVAKKOJUNA 2017 –tapahtuman 26.8.2017 pääjärjestäjinä toimivat Karjala Lehti Oy, Haapamäen Höyryveturipuisto ja K.K.T. Team. Mukana ovat myös Karjalalaisseurojen Tampereen piiri, Karjalainen Nuorisoliitto, Haapamäen Museoveturiyhdistys sekä Juupajoen, Keuruun ja Haapamäen Karjalaseurat. Keuruun kaupunki sekä Juupajoen kunta ottivat Evakkojunan avosylin vastaan ja Pirkanmaan liitto tukee tapahtumaa. Höyryveturi vie juhlijat Tampereelta Juupajoen kautta Haapamäelle ja dieseleveturi tuo junan takaisin.

 

HÖYRYVETURIPUISTOSSA järjestetään mm. Evakkomarkkinat, ruokailu, karjapalanpiirakka- ja lettukahvilat, erilaisia oheisesityksiä sekä mahdollisuus tanssia ja laulaa karaokea tai höpötellä mukavia. Päätapahtumana on kahden maamme historiaan olennaisesti liittyvän veturin seppelöinti. Muun muassa sukuseurat ja säätiöiden hallitukset järjestävät Evakkojunan rientojen oheen omia tapaamisia.

 

Lisätietoja: www.evakkojuna.fi tai Klaus Thomasson, p. 040 - 7213717, sähköposti: posti@evakkojuna.fi tai Markus Rissanen p. 040 - 701 2461.