2017-09-20 12:37:03

Juho ja Maria Lallukan huoneisto Pamaus Seuralle

Taidekeskus Salmelan Wiipurin taiteilija-ateljee on siirtynyt Teollisuuden- ja liikkeenharjoittajain Seura Pamaukselle. Taiteilijaresidenssin toimintaa jatketaan yhteistyössä Taidekeskus Salmelan kanssa. Huoneisto on toiminut taiteilijaresidenssinä vuodesta 2010 lähtien Lallukan asuin- ja liiketalossa Viipurin keskustassa. Jatkossa huoneisto on Pamaus Seuran Viipurin klubihuoneisto ja se on edelleen taitelijoiden käytössä osan vuodesta. 

Taidekeskus Salmelan Wiipurin taiteilija-ateljee on ensimmäinen suomalainen taiteilijaresidenssi Venäjällä ja toiminnan tarkoituksena on tukea taiteilijoiden työskentelyä ainutlaatuisessa ilmapiirissä. Residenssissä on vieraillut vuosittain kymmeniä eri alojen taiteilijoita.  Huoneistossa vaimonsa Marian kanssa asunut kauppaneuvos ja taidemesenaatti Juho Lallukka (1852–1913) oli Pamaus Seuran perustajajäsen ja pitkäaikainen puheenjohtaja. 

– On hienoa, että Pamaus saa nyt olla jatkamassa arvostetun puheenjohtaja Juho Lallukan työtä mahdollistaen taiteilijoiden työskentelyn residenssissä, kertoo seuran puheenjohtaja talousneuvos Kalevi Luukkainen.

Lallukan huoneisto tulee toimimaan pääsääntöisesti Pamaus Seuran klubihuoneistona seuran jäsenistön käyttöön.  Pamauksella oli talvisotaan asti Viipurissa klubihuoneisto, joka toimi Viipurin suomalaisen liikemaailman jokapäiväisenä kokoontumispaikkana. Alkuperäinen klubihuoneisto Kurjenkadulla paloi Viipurin takaisinvalloituksen yhteydessä 1941.

– Uudesta klubihuoneistoista tulee seuran kruununjalokivi, iloitsee Luukkainen.

LUE LISÄÄ 21.9. ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ

KUVA

Allan Schulmanin suunnittelema kansallisromanttista tyyliä edustava Lallukan talo on yksi Viipurin kauneimmista rakennuksista. (Kuva: Heikki Jääskeläinen)


 

 
Lue lisää
2017-09-20 13:05:00

Merikarjalaa piirrettiin näkyväksi

Uuraan ruotsinkielisen nimen mukaan nimetty jazztrio Trångsund antoi alkutahdit ensimmäiselle Merikarjala-seminaarille. Kotkassa merikeskus Vellamossa pidettyyn tapahtumaan osallistui ilahduttavan runsaasti yleisöä sekä lähiseudulta että muualta Suomesta.

Seminaarin järjestelyistä vastasi Merikarjala-toimikunta, jossa ovat edustettuina Karjalan Liitto, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, Uuras-Kilta, Wiipuri-Yhdistys ja Merikeskus Vellamo.

– Seminaari on osa hanketta, jonka tavoitteena on kulttuuritutkimuksen näkökulmasta tuoda esiin merikarjalaisten historiaa ja identiteettiä, hankkeen projektivastaava Seppo Huunonen kertoi aloituspuheenvuorossaan.

– Meri on muokannut sen äärellä elävien karjalaisten kulttuuria ja elinolosuhteita, ja tuonut niihin omaleimaisuutta. Se antaa uusia näkökulmia koko karjalaiseen kulttuuriin.

TARJA AUTIO

LUE LISÄÄ 21.9. 2017  ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ

KUVA

Merikarjala on käsitteenä uusi, ja aluetta koskeva tutkimus vasta aluillaan. Emeritusprofessori Yrjö Kaukiainen (vas.) ja professori Maria Lähteenmäki olivat asiantuntijaluennoijina Seppo Huunosen isännöimässä ensimmäisessä Merikarjala-seminaarissa.




 
Lue lisää
2017-09-20 12:39:08

Kirvulainen kaunotar heräsi vuosikymmenien unesta

Imatralainen Jussi Veijalainen etsii säilytyspaikkaa Fordson model F 1922 -merkkiselle traktorille, jonka on entisöinyt suurella rakkaudella ja sen historiaa kunnioittaen. Tällä hetkellä 20-luvun kaunotar on pressujen alla Veijalaisen autotallissa, mutta koneita ja moottoreita harrastuksekseen rassaava mies tarvitsee tilaa tuleville projekteilleen.


PÄIVI PARJANEN-VÄTTÖ

LUE LISÄÄ 21.9.2017 KARJALA-LEHDESTÄ

KUVA

Jussi Veijalainen halusi entisöidä Forsdonin samanlaiseksi kuin mitä se oli Kirvussa. Hän ihailee entisajan masinisten neuvokkuutta koneen korjauksessa.














 
Lue lisää