2017-03-23 08:07:49

Sikiön suvun tarina valittiin vuoden kirjaksi

Sikiön sukua Ruokolahdella valittiin viime vuoden sukukirjaksi. Suomen Sukututkimusseura julkaisi tiedon satavuotisen toimintansa kunniaksi järjestetyssä tapahtumassa Espoossa.

Virpi Sikiön teoksen 857 sivua sisältävät 2500 sukutaulua. Asiakirjamerkintöjä Sikiöistä löytyy 1500-luvulta. Karjalassa nimi esiintyi ainakin Äyräpäässä, Uudellakirkolla, Kivennavalla. Hiitolassa ja Kurkijoella. Rajan tällä puolella on useita Sikiöiden asuttamia alueita, joista yksi on Ruokolahti. Sukujen jälkeläiset perustivat sukuseuran heinäkuussa 2003 Loimaalla.

Vuoden sukukirja on valittu vuodesta 1991 ja tittelistä kamppaili viime vuonna 60 teosta. Mukaan mahtui yksittäisiä kirjoja sekä 2–3 kirjan kokonaisuuksia, joiden sivumäärät vaihtelivat välillä 36 tai 2885.

Sukututkimusseuran raati painotti valinnassa niin sisältöä, tutkimusansioita, luettavuutta kuin kirjan informatiivisuutta.

– Geenitutkimuksen mahdollisuuksia toivoisi hyödynnettävän enemmän. Myös sukujen naislinjojen seurantaa voisi lisätä, viestitti kirjojen tekijöille raadin puheenjohtaja ja Sukututkimusseuran hallituksen jäsen Margit Lumia.

Sikiön sukuseuran sihteeri Riitta Sainio vastaanotti tunnustuksen vuoden sukukirjasta Virpi Sikiön puolesta. Sainio toi Virpin kiitokset ja viestin siitä, että digiaika ei ole vienyt tarvetta painetuille sukukirjoille.

– Seuraavaksi odotamme vapuksi Tapio Nikkilän kyläkirjaa Elisenvaarasta, paljasti Riitta Sainio.

SUKU 2017 -tapahtuma päätti Sukututkimusseuran juhlaviikon koko Suomen sukujuhlan, joka keräsi kiinnostunutta yleisöä luennoille ja lähes kaikki kurssit täyteen. Aiheina olivat niin perusgenealogia kuin digitaalisuus eli kattava katsaus suku- ja henkilöhistorian tutkimukseen.

MARKUS RISSANEN

LUE LISÄÄ 23.3. ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ


KUVA

Sikiön sukuseuran sihteeri Riitta Sainio (vas.) vastaanotti tunnustuksen kirjailija Virpi Sikiön puolesta. Suomen Sukututkimusseuran hallituksen jäsen Margit Lumia julkisti voittajan.


 
Lue lisää
2017-03-23 08:11:45

Raudun ja kolmen pitäjän kirkon piirustukset löytyivät

Raudun kirkon pienoismalli esitellään 1.4. Mikkelissä. Suurtyön tehneet rakentajat saivat käsiinsä kirkon alkuperäiset piirustukset vasta pienoismallin valmistuttua. Samassa arkistossa ovat myös Kanneljärven, Vuoksenrannan ja Äyräpään kirkkojen piirustukset.

Lappeenrantalaisen omakotitalon kahvipöydässä istuu kaksi tyytyväistä miestä. Toivo Valkonen sai puolitoista vuotta sitten kipinän Raudun entisen kirkon pienoismallin rakentamiseksi. Partek Oy:n sementtitehtaan piirustuskonttorilla uransa tehnyt Jaakko Toitturi valikoitui kaveriksi yhteisen, historiallisiin moottoripyöriin liittyvän harrastuksen kautta.

– Jaakko hallitsi mittakaavat ja rakentamisen, minä hoidin muut asiat, tiivistää Toivo.

Pienoismallin runko tehtiin yhdeksän millimetrin vanerista. Tärkeää apua saatiin Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta (LUT), jonka lasertekniikan osasto valmisti millilleen muun muassa savupiippujen suojat sekä katon tikkaat ja harjan kulkusillan.

Valkonen ja Toitturi eivät aavistaneet, millainen savotta kirkon tietojen kaivamisesta tulisi. Toivo mainitsi aiheesta aikanaan rautulaisten puhemiehelle Paksun Markulle. Raudun asemanseudusta tehty pienoismalli antoi ajatuksille siivet ja kirkon pienoismalli -projekti kehkeytyi hiljalleen.

–Selvitystyötä tehtiin viime syksyyn, jolloin pääsimme varsinaiseen rakennustyöhön. Kirkon piirustuksia ei löytynyt mistään ja valokuvia oli vain muutama, joilla pääsimme eteenpäin.

MARKUS RISSANEN

LUE LISÄÄ 23.3. 2017  ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ

KUVA:

Kirkko oli 24 metriä leveä ja 36 metriä pitkä. 


 
Lue lisää
2017-03-23 08:47:37

Trokaus oli Neuvostoliiton talousjärjestelmän tuote

Neuvostoliitossa taisteltiin ankarasti ulkomailta tulleita ilmiöitä vastaan, mutta turismin myötä vaikutteet läpäisivät seulan. Musiikki, elokuvat ja muotivirtaukset tavoittivat ensin nuoret ja pian myös aikuiset. Maan oma kulutustuotteiden tarjonta ei enää kelvannut, ja kysyntää tuli kaikelle länsimaiselle tavaralle purukumista sukkahousuihin, farkuista mainospipoihin ja muovikasseihin. 

Viipurissa pimeä kauppa alkoi jo 1950-luvulla, mutta tuolloin tavara vaihtoi omistajaa satamakaupunkiin alusten mukana tulleiden merimiesten kanssa. Pimeän kaupan keskus siitä kehittyi sen jälkeen, kun suomalaiset ryhtyivät tekemään seuramatkoja Neuvostoliittoon.

Varsinainen turismi käynnistyi 1956, kun neuvostoliittolainen, jo Stalinin1920-luvulla perustama matkailutoimisto Intourist alkoi jälleen järjestää matkoja. Sitä ennen kaupungissa vierailleet suomalaiset olivat useimmiten osa virallisia delegaatioita. Heidän matkaohjelmansa ja tutustumiskohteensa oli etukäteen tarkasti suunniteltu, ja vain harvoin he saivat nähdä todellista Viipuria. 

Ensimmäiset turistibussit nähtiin Viipurin kaduilla heinäkuussa 1958, ja seuraavan vuosikymmenen aikana niiden määrä lisääntyi tasaisesti. 

Viipuri oli kuitenkin edelleen vain välietappi Leningradiin mentäessä, eikä siellä saanut pysähtyä kuin parisen tuntia suuntaansa. 

Kotimaiset tuotteet

eivät kelvanneet

Turistien myötä neuvostoliittolaiset saivat maistiaisia länsimaisesta elämäntyylistä, kulttuurista ja muodista, jotka houkuttelivat alkuun eritoten nuorisoa, sittemmin myös aikuisia. Farkuille, nahkatakeille, sukkahousuille, länsimaiselle kosmetiikalle ja muille muotitavaroille oli suuri kysyntä, eikä neuvostoliittolainen kauppajärjestelmä pystynyt niitä tarjoamaan.

– Kaupat olivat kyllä täynnä kotimaisia vaatteita ja muita tavaroita, mutta ne eivät kelvanneet, koska niitä pidettiin huonolaatuisina ja tylsinä, täsmentää Itä-Suomen yliopiston historian ja maantieteiden laitoksen dosentti Yury Shikalov, jolla on työn alla kirja suomalaisten turismin varjopuolista neuvostovallan aikana. 

Kirjaan Yury Shikalov tutkii muun muassa suomalaisten matkoja Viipuriin ja Leningradiin 1950–1990-luvuilla sekä niihin läheisesti liittynyttä mustan pörssin kauppa. Työskentelyyn hän sai apurahan Koneen Säätiöltä.

Koska kotimaisia tuotteita ei arvostettu, venäläiset ryhtyivät ostamaan haluttuja tavaroita ja vaatteita ulkomaalaisilta turisteilta. Huomatessaan miten vähällä vaivalla tavaroista sai nipun ruplia, turistit ryhtyivät puolestaan ansaitsemistarkoituksessa tuomaan myytävää matkalaukuissaan. 

Farkuilla saattoi kustantaa koko matkan ylöspidon syömisineen ja juomisineen ja silti ruplia jäi vielä hävitettäväksi, sillä valuuttaa ei saanut tuoda rajan yli kopeekkaakaan. Tarinat kertovat, kuinka suomalaiset piilottelivat ruplakätköjä tienvarsille seuraavia matkojaan varten ja venäläiset puolestaan kaivoivat niitä esille omaan käyttöönsä.

Venäläisille kelpasi kaikki länsimainen, jopa muovikassit, jotka olivat etenkin 1970-luvulla kovaa valuuttaa. Turistit ja merimiehet kautta maailman toivat muovikasseja Neuvostoliittoon satoja tuhansia kappaleita ja saivat niistä myydessään uskomattomia hintoja.

– Neuvostoliitossa 1970-luvulla Marlboro-muovikassia voi verrata tämän päivän merkkikäsilaukkuun, josta jokainen ”muodikas” ihminen haaveili, Yury Shikalov sanoo.

PÄIVI PARJANEN-VÄTTÖ

 LUE LISÄÄ  23.3.2017 KARJALA-LEHDESTÄ

 
Lue lisää

EVAKKOJUNA VIE KARJALAISET HAAPAMÄELLE

EVAKKOJUNA 2017 –tapahtuman 26.8.2017 pääjärjestäjinä toimivat Karjala Lehti Oy, Haapamäen Höyryveturipuisto ja K.K.T. Team. Mukana ovat myös Karjalalaisseurojen Tampereen piiri, Karjalainen Nuorisoliitto, Haapamäen Museoveturiyhdistys sekä Juupajoen, Keuruun ja Haapamäen Karjalaseurat. Keuruun kaupunki sekä Juupajoen kunta ottivat Evakkojunan avosylin vastaan ja Pirkanmaan liitto tukee tapahtumaa. Höyryveturi vie juhlijat Tampereelta Juupajoen kautta Haapamäelle ja dieseleveturi tuo junan takaisin.

 

HÖYRYVETURIPUISTOSSA järjestetään mm. Evakkomarkkinat, ruokailu, karjapalanpiirakka- ja lettukahvilat, erilaisia oheisesityksiä sekä mahdollisuus tanssia ja laulaa karaokea tai höpötellä mukavia. Päätapahtumana on kahden maamme historiaan olennaisesti liittyvän veturin seppelöinti. Muun muassa sukuseurat ja säätiöiden hallitukset järjestävät Evakkojunan rientojen oheen omia tapaamisia.

 

Lisätietoja: www.evakkojuna.fi tai Klaus Thomasson, p. 040 - 7213717, sähköposti: posti@evakkojuna.fi tai Markus Rissanen p. 040 - 701 2461.