2017-10-18 14:15:16

Perinnepukeutuminen kiinnostaa ympäri maailmaa

Juuri perustetun Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry:n jäsenmäärä kasvaa 150 jäsenen viikkovauhdilla. Facebook on yhdistyksen kanava, jolla tavoitetaan kansallispuvuista kiinnostuneita ympäri maailmaa.

– Tällaiselle yhdistykselle on ollut selkeä tarve, sillä varsinaista kansallispukuyhdistystä ei Suomessa ole aikaisemmin toiminut ja kansallispuvuista kiinnostuneiden määrä lisääntyy koko ajan, Suomen kansallispukuyhdistys Raita ry:n puheenjohtaja Outi Tiainen kertoo.

Facebookin Kansallispuku-ryhmässä on tällä hetkellä yli 4 900 jäsentä. Erityisesti nuorten osuus kasvavassa harrastajakunnassa nousee ja monen ikäiset ovat ottaneet omakseen Karjalaisen Nuorisoliiton aloittaman #TuunaaMunPerinne -some-haasteen, joka kannustaa yhdistämään kansallispukujen osia ja elementtejä arkipukeutumiseen. 

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää suomalaista kansallispukukulttuuria ja positiivista kansallispukumielikuvaa sekä luoda mahdollisuuksia kansallispukuharrastuksen jatkumiselle. 

Raita ry. toimii yhteistyössä harrastajien, alan ammattilaisten sekä Suomen Kansallispukukeskuksen ja Föreningen Bragen kanssa. 

– Monet harrastajat ja kansallispukuammattilaiset ovat ilmaisseet haluavansa antaa omaa osaamistaan tällaiseen käyttöön. Haluttiin kokoava instanssi, josta voi kysyä asioita matalankynnyksen periaatteella. 

– Monet kysyvät tietoja esimerkiksi perinnöksi saadusta kansallispuvusta. Facebook-ryhmästä vastauksen saa usein muutamassa minuutissa. 

Aidot asiat  

ovat muodissa

Perinnepukeutuminen kiinnostaa. 

– Uskon, että yleisestikin perinteisten asioiden arvostus on nousussa. Tehdään kotona itse perinneruokia, ollaan kiinnostuneita sukututkimuksesta ja juurien etsimisestä.

– Kansallispuku on oma käsityön alansa, johon liittyy paljon tekniikoita, joita halutaan opetella. Esiäitien kädentaidot kiinnostavat, ja halutaan päästä itse tekemään, Tiainen uskoo.

Kuinka paljon kansallispukua voi tuunata, että se on edelleen kansallispuku?

– Kansallispuku on aina kokonaisuus. Raja menee siinä, että puvun osia ei vaihdeta toisiin. Jos vaikka puuttuu päähine, kokonaisuus on kuitenkin kansallispuku. Lipokkaita ja supikkaita ei välttämättä tarvita, mustat eleettömät nahkakengät käyvät hyvin.

Kiitollinen  

juhlavaate

Monella on kaapin uumenissa vanha kansallispuku, mutta se ei enää mahdu päälle. 

Onko se menetetty?

– Ei välttämättä. Kannattaa katsoa onko saumavaroissa varaa isontaa, jos puku on itsekseen siellä kaapissa pienentynyt. Kansallispukuryhmästä saa vinkkejä, Tiainen vakuuttaa.

Millainen kansallispuku puheenjohtajalla on?

– Minulla on Liperin pitäjäpuku, koska se tuntuu läheisemmältä kuin Pohjois-Karjalan kansallispuvut. Lähitulevaisuudessa hankintalistalla on kansallispuku, kun teen päätöksen, minkä valitsen ja teenkö sen itse vai teetänkö sen? Kansallispuku merkitsee minulle arvokasta juhlapukua.

Tiaiselle aidot materiaalit ja käsityötekniikoiden säilyminen tuleville sukupolville ovat tärkeitä.

KRISTIINA IJÄS


 

 
Lue lisää
2017-10-18 14:17:38

Jouko Salo tarttui Hollmingin ruoriin

Neljäs sukupolvi tarttui Hollming-konsernin ruoriin, kun Jouko Salo aloitti toimitusjohtajana.

– Sukupolvenvaihdosta on tehty viitisen vuotta pikkuhiljaa. Olemme esimerkiksi istuneet hallituksissa. Viime vuodet ovat olleet Hollmingille vaikeita. Nyt tilanne on vakaampi ja on hyvä aika aloittaa.

Parhaat kasvunäkymät 


Konserniin kuuluvilla Kankaanpää Worksilla, Auramarinella, Simsotecilla ja Raiha Hydraulicsilla sekä osakkuusyhtiö BMH Technologylla on kaikilla omat johtajansa.

– Minun tehtäväni on miettiä ja selvittää, millä toimialoilla Hollming on mukana ja miten saamme kokonaisuudesta enemmän irti. Tykkään termistä ristiinpölyttää, Salo selittää toimenkuvaansa.

Velipoika Jouni Salo puolestaan aloitti viime vuonna Hollmingin markkinointi- ja myyntijohtajana. Isä Risto Salo jatkaa hallituksen puheenjohtajana.

Hollming-konsernin liikevaihto oli viime vuonna vajaat 58 miljoonaa euroa. BMH:n liikevaihdon Salo odottaa nousevan tänä vuonna liki 50 miljoonaan euroon.

– Parhaat kasvunäkymät ovat BMH:lla ja Auramarinella.

Isot odotukset kohdistuvat Aasiaan ja varsinkin Kiinaan.

– Kiinaan etabloituneelta toiselta veljeltäni olen kuullut mielenkiintoisia tarinoita. Kun Kiina kaupungistuu ja keskiluokkaistuu, jätteen määrä kasvaa hurjasti. Jätteelle on pakko löytää nykyistä parempia ratkaisuja. BMH:lla on tarjota sellaisia.

Muun muassa polttoaineen syöttökoneikkoja valmistavalla Auramarinella on pitkään ollut tehdas myös Shanghaissa.

Suomen pidettävä 

kiinni koulutuksesta

Mikä pitää Hollmingin kaltaiset teollisuusyritykset Suomessa myös tulevaisuudessa?

– Osaamisesta se lähtee. Siksi on elintärkeää, että Suomi pitää kiinni koulutuksesta. Vaatimustaso tulee asettaa korkealle niin yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa kuin ammatillisissa oppilaitoksissa.

Osaamisen lisäksi tarvitaan tehokkuutta ja laatua.

JANNE RANTANEN

LUE LISÄÄ 19.10 2017  ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ

KUVA

– Vaatimustaso tulee asettaa korkealle niin yliopistoissa, ammattikorkeakouluissa kuin ammatillisissa oppilaitoksissa, toteaa Hollmingin toimitusjohtaja Jouko Salo. Vieressä pronssiveistos yhtiön perustajasta Filip Hollmingista.








 
Lue lisää
2017-10-18 14:19:18

“Laitonta ja laillista liikennettä“ Itärajalla

Turun Torkkelin Killan luentosarjan päätteeksi 10. lokakuuta FM Riku Kauhanen kertoi itärajan salakaupasta ja väen liikkeistä vuosina 1918–1928. 

Karjalankannas eli Pietarin läheisyydessä kulta-aikaa vuoden 1917 vallankumoukseen asti. Venäjä joutui sekasortoiseen tilaan, Suomi itsenäistyi, itäraja sulkeutui. Rajan merkitys tosin häilyi aina vuoteen 1920, jolloin se täsmentyi Tarton rauhassa. 

Sisällissodasta jäi verisiä paikkoja. Yksi niistä, Kuolemanlaakso Raudun seudulla toimi myöhemmin vakoojien hämäräpuuhien suojana.

Pula ajoi 

salakauppaan

Karjalankannaksen tilat olivat pieniä mutta tuottoisia. Moni tilallinen oli jo valmiiksi erikoistunut Pietarin-kauppaan. 

Kun ankara pula Pietarissa iski, iskivät salakuljettajatkin. Kauppa alkoi vuonna 1918 pääasiassa voilla ja jauhoilla.

– Voin salakuljetukseen ”kannusti” myös säännöstely ja maitotilallisille määrätyt luovutuskiintiöt. 

Salakuljettajissa oli niin amatöörejä reppuineen kuin ammattilaisia kokonaisine hevoskuormineen. 

– Kun alkuun päästiin, mukaan saattoi liittyä koko perhe. Ei ollut harvinaista pidättää rajalla ”juuri kävelemään oppineita pikkulapsia tai haudan partaalla olevia vanhuksia”. 

– Se ei enää ollut pelkkää omien tilojen tuotteiden vientiä, vaan verkostoitunutta kauppaa. Hevoset ja lehmät saattoivat kulkea rajan yli pitkänkin matkan takaa useasta ”kädestä käteen”. 

Karjala-lehti kirjasi toimia. Vuoden 1918 joulukuussa lehti kertoi salakuljetusta harjoitettavan Kauksamosta, Korpikylästä ja Miettilästä käsin. Jos rajalla oli rauhallista, uutisoitiin sekin. 

KANERVA FRANTTI

LUE LISÄÄ 19.10.2017 KARJALA-LEHDESTÄ

KUVA

– Parhaita tietolähteitä olivat Valpon rajavalvontaan liittyvät asiakirjat ja Tullilaitoksen takavarikkoasiakirjat, rajavartiolaitoksen historiikit, Karjalan paikallishistoriikit ja vuosien 1918, 1919 ja 1920-luvun Karjala-lehdet, kertoi Killan jäsen, tutkija Riku Kauhanen.
















 
Lue lisää

Yli miljoonan suomalaisen sukujuuret ulottuvat menetettyyn Karjalaan.

Karjalaisuuden erikoislehti täyttää osaltaan kansakunnan muistia ja välittää tietoa sukupolvien välillä.  Valtakunnallinen Karjala-lehti (www.karjala-lehti.fi) perustettiin vuonna 1904 Viipurissa ja se ilmestyy torstaisin.

 

LOPPUVUODEN TARJOUS !

Tilaa nyt Karjala-lehti kestotilauksena tai vuoden määräaikaisena

– saat loppuvuoden lehdet kaupanpäälle!  Tilaukset: http://www.karjala-lehti.fi/index.php?p=3