2017-12-13 12:40:16

Heikki A. Reenpäälle Pro Carelia

Karjalatalon perinteisessä itsenäisyyspäivän juhlassa sadat silmäpari säihkyivät kilvan kunniamerkkien kanssa. Itsenäisyys on karjalaisille iloinen asia, vaikka sen hinta on ollut mittava.

Juhlaväkeä hemmoteltiin mieluisalla yllätyksellä: professori Heikki A. Reenpäälle luovutettiin Karjalan Liiton korkein ansiomerkki, Pro Carelia. 

 Karjalatalon sali täyttyi äärimmilleen itsenäisyyspäivänä, kun heimoväki kokoontui mieltä kohottavaan musiikkipainotteiseen juhlaan. Karelia-puhallinorkesteri johtajanaan Heino Koistinen laulatti Karjalaisten laulun ja soitti muun muassa Sibeliusta, Madetojaa, P.J. Hannikaista ja Armas Järnefeltiä. Juhlassa kuultiin myös Viipurin Lauluveikkoja ja Karelia-kuoroa. 

Juhlapuheen piti professori Heikki A. Reenpää (95), joka hetkeä aikaisemmin palkittiin Karjalan Liiton korkeimmalla ansiomerkillä, Pro Carelialla. 

Karjalan Liiton kunniapuheenjohtaja Markku Laukkanen kiitteli puheenvuorossaan Reenpään uraa karjalaisuuden tulkkina.

– Te olette mahdollistanut Otavan keskeisenä vaikuttajana, että karjalaisuus on ollut vuosikymmenten ajan esillä kirjallisuudessa. Jokaisella vuosikymmenellä  on ollut omat karjalaisuuden tulkkinsa. Myös nuori polvi on innostunut kuvaamaan Karjalaa ja on tehnyt sen nuoren sukupolven äänellä. 

Reenpää kuvasi juhlapuheessaan laajasti suhdettaan Karjalaan. Hän on elämänsä aikana liikkunut Karjalassa paljon ja vaalinut sukujuuriaan. 

Helsingissä syntynyt, mutta sekä isänsä että äitinsä puolelta karjalainen Reenpää kuvaa itseään karjalaiseksi stadin kundiksi. 

Kodissa karjalainen ruoka oli pääosassa. Reenpää tunnustautuu karjalaisen ruuan ystäväksi ja ihailijaksi. Piirakat ovat aina olleet hänen erityisherkkuaan. 

– Minulla on läheinen suhde Karjalan luontoon. Laatokka on Euroopan kaunein sisäjärvi, jonka voimaa ihailen suuresti. Välillä se on rauhallinen, mutta voi muuttua nopeasti raivoisan myrskyisäksi. 

Innokkaana luontoihmisenä hän on kymmeniä kertoja vieraillut rajan takaisessa Karjalassa metsästys- ja kalastusretkillään. Rajakarjala vetää erityisesti puoleensa. 

– Siellä on Euroopan viimeisiä koskemattomia erämaa-alueita, jotka ovat monimuotoisuudessaan ainutlaatuisia.

Hän uskoo sinne suuntautuvan elämysmatkailun lisääntyvän tulevaisuudessa. 

 

– Karjalaiset ovat aina tunnustaneet valistuksen ja koulutuksen merkityksen. On oltu kiinnostuneita taiteita ja kirjallisuutta kohtaan.

Reenpään omakin kynänjälki näkyy. Hän on ollut keskeinen vaikuttaja suomalaisessa kulttuurielämässä ja kirjoittanut useita teoksia.

– Työnne suomalaisen kulttuurin ja erityisesti kirjallisuuden hyväksi ja vielä erityisemmin karjalaisen kirjallisuuden hyväksi, on tunnettua ja tunnustettua, Karjalan Liiton valtuuston puheenjohtaja ministeri Matti Puhakka kuvasi. 

KRISTIINA IJÄS

LUE LISÄÄ 14.12. ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ


« Takaisin