Pekka Suutari kaipaa lisää tapahtumia, jotka yhdistävät yli rajojen ja joissa voi kokea olevansa karjalainen.
2018-05-23 12:06:10

Karjalainen kansanmusiikki yhdistää

KONTIOLAHTI

Professori FT Pekka Suutari Karjalan tutkimuslaitokselta selvitti Pajot Folk –Karjalaiset musiikkipäivät tapahtuman luennossaan karjalaisen kansanmusiikin vaiheita. 

Hän kuvasi karjalaista kansanmusiikkia viimeisen 200 vuoden aikana Karjalan alueella erilaisilla karjalaisilla kielimuodoilla, ja myös inkeriksi esitetyksi ja sieltä kerätyksi musiikiksi.  Suutari muistutti, että Elias Lönnrot ja muut runonkerääjät keräsivät tekstejä. Äänitallenteiden historia on huomattavasti lyhyempi.

– Kun ei voi tietää miten teksti esitettiin, niin täytyy mennä niihin teksteihin ja säilyneisiin esityksiin sisään. On kokeiltava ja tutkittava ihan omassa kehossa miten musiikki ja sanat toimivat yhdessä. Onneksi näitä kokeiluja on tehty, ja tekstejä on herätetty ja herätetään koko ajan eloon, Suutari miettii.

Erityisen tärkeänä kokeiluihin kannustajana Suutari pitää Sibelius Akatemiaa ja erityisesti emeritus-professori Heikki Laitista, joka innosti opiskelijoita valmistumaan muusikoksi sekä arkistoissa että omakohtaisesti laulamalla ja soittamalla tapahtuvan tutkimustyön kautta.

KARELIANISTISEN aktivoitumisen 1800-luvun lopulla Suutari näkee suomalaisuudesta innostuneiden tutkijoiden vastaliikkeenä venäläisille sortotoimille. Maailmanpolitiikka oli takana myös silloin, kun karjalainen siirtoväki toi mukanaan omat laulunsa eri puolille Suomea.  Ankarina jälleenrakentamisen ja kylmän sodan vuosina karjalan kieli vaikeni. Laulut ja kieli oli parempi unohtaa. 

–  Kun sitten joensuulainen Heli Keinonen lauloi vuonna 1966 levylle muutamia Ilomantsiin asettuneen, Repolassa syntyneen Anni Homasen lauluja, se olivat ensimmäinen kerta, kun rocksukupolvi kuuli karjalaa. 

– Tämä koski heitäkin, joiden suvuissa oli sukupolvi tai kaksi sitten puhuttu karjalan kieltä, Suutari kertoo.

Karjalankielisistä lauluista syntyi laulajien ja kuulijoiden rakastama noin parinkymmenen laulun ryhmä. Ruskie neitsyt, Tsiganaiset, Reppurin laulu, Luuli luuli tai Vallinkorvan laulu edustivat pitkään sitä mitä karjalaisella kansanmusiikilla ymmärrettiin.

– Karjalainen kansanmusiikkia tehtiin paitsi karjalaisille itselleen niin myös matkailun tueksi. Ilomantsilainen Iljan praasniekka Anni Homasen ympärille syntyneine Tsizoit-yhtyeineen  ja 70-luvun loppuvuosina Bombatalolla oli karjalaista ohjelmatarjontaa.

LUE LISÄÄ 24.5. KARJALA-LEHDESTÄ

PIA PAANANEN


« Takaisin