2017-11-15 13:49:02

Uuraan Ulosvienti oli suurimpia puutavaran viejiä

Henrik Lindblomin linkki Viipuriin ovat hänen isovanhempansa Uno ja Hildur Lindblom. Isoisä toimi siellä Uuraan Ulosviennin ja sittemmin Uuraan Puunviennin toimitusjohtajana.

Alkujaan suku on Ruotsista.Henrik Lindblomin isoisoisä Malkus Lindblom tuli 1883 Ruotsista Iittalan lasitehtaalle töihin. Malkuksen ensimmäinen vaimo Katarina kuoli pian Suomeen muuton jälkeen, mutta ehti synnyttää sitä ennen esikoisensa Henningin

Malkus meni uudelleen naimisiin Urjalasta kotoisin olleen Vilhelmina Kallion kanssa, ja he saivat yhdeksän lasta. Vuonna 1888 syntynyt Uno oli heistä vanhin.

Unon ollessa 12-vuotias perhe muutti Karhulaan. Henrik Lindblomille on jäänyt epäselväksi, kävikö Uno enempää kuin kansakoulun, mutta ensimmäisen, todennäköisesti metsäteollisuuteen liittyneen työpaikkansa tämä sai Karhula Oy:stä 1904.

Myöhemmin Uno muutti Juantehtaalle Nilsiään ja hänet palkattiin konttoristiksi Vuotjärven Höyrysahaosakeyhtiöön. Ilmeisen aikaansaava nuorimies eteni urallaan ja muuttaessaan Viipuriin 1912 hän oli jo laivauspäällikkö. Neljä vuotta myöhemmin hän siirtyi Uuraan Ulosvienti Oy:n prokuristiksi ja osakekauppojen jälkeen yhtiön pääomistajaksi.

Lehtiuutinen Karjalassa 10.10. 1918 kertoo: 

Suuri liikkeen kauppa. Uuraan Ulosvienti Osakeyhtiön osake-enemmistö on oston kautta siirtynyt johtaja John Sundqvistilta saman yhtiön prokuristi Uno Lindblomille. Kuten tunnettua on yhtiö monine lautatarhoineen, proomuineen ja hinaajineen alallaan suurin maassamme ja on se puutavaran viennin ohella harjoittanut laajaa halkokauppaa sekä kotimaassa että Venäjällä.”

Uuraan Ulosvienti työllisti satakunta ahtaajaa ja omisti ainakin kuusi hinaajaa;  Aarre, Ahti II, Pulp Wood, Roteva, Silva ja Vieno. 

Yrityksen vientiartikkeleita olivat muun muassa egyptinparrut. Ne olivat vähintään 75 millimetriä paksuja, 3–6,7 metriä pitkiä  ja läpileikkaukseltaan suurin piirtein neliönmuotoisia. Nimensä mukaisesti parrutuotanto vietiin pääosin Egyptiin, jonne Uno Lindblomkin teki useita, jopa pari kuukautta kestäneitä liikematkoja. 

– Hän oli myös perustamassa Puunviejät-yhdistystä ja oli sen sekä monen muun alan yhdistyksen hallituksen jäsen, Henrik Lindblom tietää.

Koti perustettiin

Thesleffin taloon

Vain kuusi viikkoa ennen Suomen itsenäistymistä Uno Lindblom avioitui hankolaisen merikapteeni Emil Skogin tyttären Hildurin kanssa. Heille syntyi kolme lasta: Björn 1920, Disa 1922 ja Iris 1930. 

Elokuun 18.päivä 1923 presidentti Ståhlberg myönsi ”Ruotsin alamaiselle Uno Lindblomille Hildur vaimoineen sekä Björn ja Disa lapsineen” Suomen kansalaisuuden. Henrik Lindblom on tästä hämmästynyt. 

– Hildurhan oli syntynyt Hangossa ja oli ”Suomen alamainen”, kun hänet vihittiin Unon kanssa. Voisiko olla niin, että mentyään naimisiin ruotsalaisen kanssa Hildur menetti Suomen kansalaisuutensa?

Lindblomien koti sijaitsi osoitteessa Pohjoisvalli 11. Arkkitehti Fredrik Thessleffin suunnittelema asuintalo on edelleen pystyssä, mutta kärsi vahinkoja tulipalossa muutama vuosi sitten.

Perheen kesäpaikka sijaitsi Vasikkasaaressa Viipurinlahdella. Sinne tehtiin retkiä ystävien kanssa yhtiön omalla hinaajalla. Henrik Lindblomilla on idyllisiä kuvia myös Pyhäkalliosta, jossa perhe vietti ainakin kesän 1927 ennen oman paikan hankkimista.

– Pyhäkalliossa oli erikoisen näköinen kaksikerroksinen huvila, mutta mitään muuta en siitä tiedä, hän sanoo ja toivoo kuulevansa siitä lisää Karjala-lehden lukijoilta.

PÄIVI PARJANEN-VÄTTÖ 

LUE LISÄÄ 16.11. ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ

KUVA

Uno ja Hildur Lindblom sekä lapset Björn, Disa ja Iris. Talvisodan jälkeen perhe asettui Helsinkiin.












« Takaisin