Kuvassa Mäkinen kesällä 2017 risteilyllä Savonlinnan vesillä S/S Paul Wahlillla. (Kuva: Pentti Mäki
2018-01-16 16:25:32

Karjalaisuudesta tuli tärkeä kiintopiste

MIKKELI

”Äidille karjalaisuus oli keskeinen osa identiteettiä. Asuihan hän Kivennavalla ensimmäiset kymmenen elinvuottaan. Myös minulle karjalaisuudesta on vuosien saatossa tullut yhä tärkeämpi kiintopiste. ”

Näin sanoo Etelä-Savon maakuntajohtaja, Kangasalla 1957 syntynyt varatuomari Pentti Mäkinen. Isän puolelta hän on hämäläinen. 

– Karjalaisuus sai minusta vahvan otteen jo lapsena, sillä Kangasalan Pappilan kylässä asui toistakymmentä siirtokarjalaisperhettä ja koko kunnassa lähes 2 000 evakkoa. 

Olavi Paavolaisen toimittama Kivennapa kuvina kuului pikkupoikana Pentin mielikirjoihin. Myöhemmin hän on ahminut urakalla Kivennavan historiasta kirjoitettuja teoksia. 

– Kihuissa olin lapsena ja uudelleen nyt aikuisiällä viime ja tänä vuonna. Karjalaisissa kesäjuhlissa kävin kesällä 2015 Hyvinkäällä. 

Äiti Kangasalla 1942 lähtien. Pentin vanhemmat ovat Väinö ja Maija Mäkinen (o.s. Lemmetty), joille jo 1951 oli syntynyt Helena

– Isä on syntynyt 1925 Kangasalan Ohtolassa. Hänen vanhempansa olivat pienviljelijäpariskunta Yrjö ja Sofia Mäkinen (o.s. Moisio), joilla oli Väinön lisäksi kaksi muuta poikaa, Yrjö ja Lauri

Mielenkiintoista on se, että Väinön lisäksi myös hänen molemmat veljensä avioituivat siirtokarjalaisen naisen kanssa. 

– Isä teki työuransa urkuasentajana Kangasalan urkutehtaassa, äiti työskenteli puhelinvaihteenhoitajana. 

Useita linkkejä karjalaisuuteen. Pentillä on ollut useita linkkejä karjalaisuuteen: äiti, äidin sisaret, kyläläiset sekä kummisetä Kauko Ilonen ja hänen vaimonsa Kerttu

– Kotona ei puhuttu karjalan murretta, mutta kun äiti tapasi muita karjalaisia, kirjakieli vaihtui alta aikayksikön karjalan murteeksi. Oli lapsena hauska kuunnella karjalan murretta. 

Pentin äiti toimi Kangasalla useita vuosia Kivennavan Marttojen puheenjohtajana 1960- ja 1970-luvuilla. 

Kivennapakuva päivittyi 2015. Juurillaan Kivennavan Ahjärvellä Pentti kävi 2015 Pyykön sukuseuran matkalla. Sukuseura-aktiivi Sami Pyykkö osasi viedä Pentin hänen äitinsä kotitalon paikalle. 

– Se oli hyvin merkityksellinen ja mieleenpainuva reissu minulle, todella pysäyttävä kokemus. Siihen saakka minulla oli vain äidintarinoista rakentunut osin myyttinenkin kuva Kivennavasta. Samalla kertaa kävin myös Siiranmäen taistelupaikalla. Yrjö-setäni taisteli siellä kesällä 1944. 

Pentti on poikennut rajan takaisessa Karjalassa, kuten Sortavalassa ja Läskelässä, kun hän tänä vuonna kävi Mikkelin piispa Seppo Häkkisen kanssa Petroskoissa tapaamassa Petroskoin metropoliitta Konstantinia

Raja-alueyhteistyön merkeissä hän on käynyt muun muassa Raudussa, Käkisalmessa, Lahdenpohjassa ja Jääskessä. Raja-alueyhteistyö on osa nykyistä työnkuvaa. Lisäksi Pentti on ollut Suomalais-venäläisen kauppakamarin varapuheenjohtajana vuodesta 2013.

Sukujuurien lisäksi Pentti Mäkistä kiinnostaa tietää, miltä maailma näytti ennen Karjalankannaksella ja miten siellä elettiin. Nimien ohella olisi mielenkiintoista tietää ihmisten arjesta.  – Historia on harrastukseni ja Mikkelin maakunta-arkisto on tuttu paikka ja todellinen aarre Karjalasta kiinnostuneille. Töiltä en valitettavasti ehdi sinne niin usein kuin mieli tekisi, hän sanoo.   


LUE LISÄÄ 11.1.2018 KARJALA-LEHDESTÄ

MARKKU SUMMA


« Takaisin