2017-08-16 12:46:46

Kolumni 17.8. 2017

Pienten hetkien suuret muistot

OUTI MULARI

Elokuu tuo mukanaan arjen. Viisivuotias on saateltu uuteen päiväkotivuoteen, koululainen on löytänyt reppunsa ja palannut pulpettiin, vanhemmat hypänneet kesälomailusta kiireiseen työsyksyyn.

Pitkään kesälomaan mahtuu kaikenlaista, ja vaikka Suomen sää ei meitä tänä vuonna aurinkopäivillä pahemmin hellinyt, tuntuu että viikot olivat touhua täynnä. On kyläilty ystävillä ja kestitty meillä piipahtavia vieraita, matkustettu yksin ja yhdessä ympäri Suomea, kieputtu huvipuistolaitteissa, nautittu konserteista, rapsutettu lampaita. Vaikka sun mitä ja vielä enemmänkin.

Loman viimeisinä päivinä kysyin jälkikasvulta, mikä oli lomassa kaikkein parasta. Esiteinin mielestä huippuhetki oli viisi vuorokautta keskellä metsää eli partioleiri kavereiden kanssa, pikkusiskon mielestä taas se, kun nukuttiin koko perhe yhdessä asuntovaunussa. Ei sen kummempia spektaakkeleita, vaan pieniä yhdessä koettuja asioita. Niitä, jotka vielä vanhanakin muistamme, mistä muodostuvat kesän värit ja maut. 

 

OMENA EI tyttärieni kohdalla kauas puusta putoa, sillä omat parhaat muistoni ovat myös näitä pieniä yhdessä koettuja hetkiä. Tämän kesän ehdoton kohokohta oli Europeade, viikko jolloin 6500 eurooppalaista täyttivät Suomen Turun tanssilla ja laululla.

Viikko, jota ei voi sanoin kuvailla niille, jotka eivät paikalla olleet. Tapahtuma, joka omalla positiivisuudellaan toi hymyn huulille joka aamu, tunnelmallaan tempasi juhlimaan yömyöhään asti, ja jossa jokainen sai ylpeydellä esitellä osaamistaan ja kansanperinnettään.

Sain juontaa lavalle ryhmiä Euroopan kaikilta laidoilta, nähdä taidokkuudessaan huikaisevia esityksiä, pyöräillä pitkin Aurajoen rantaa kansallispuvun helmat hulmuten, vaihtaa lukemattomia halauksia ja poskisuudelmia, kuulla tarinoita kunkin kansan tavoista ja perinteistä. Sunnuntain päätösjuhlassa en voinut olla kuivin silmin, vaan Euroopan lasten yhteinen letkajenkka ja 600 suomalaisen tanssijan juhlavalssi vyöryivät yli kuin liikutuksen hyökyaalto. Miten hienoa voimmekaan saada aikaan – yhdessä!

 

OIKEASTAAN ON väärin kutsua Europeadea tapahtumaksi. Se on eurooppalainen ystävyysviikko, syntyjään Euroopan Yhteisön rauhanliike, jonka perusperiaatteiden äärelle meidän jokaisen tulisi hetkeksi pysähtyä.

”Unity through diversity” eli moninaisuuden luoma yhtenäisyys on arvo, jota jokaisen meistä tulee vaalia ja kunnioittaa. Europeade oli kansanperinteen juhla, jossa virallinen taho antoi puitteet, mutta osallistujat loivat sisällön. Tiukasti harjoitellut ja tarkkaan hiotut latvialaisten nuorten esitykset, enemmänkin yhdessäoloon ja oluenjuontiin keskittyvät sveitsiläiset herrasmiehet – kaikki yhtä tärkeitä osallistujia, jokainen omalla tavallaan yleisölle ainutlaatuinen. Tästä periaatteesta voisi jokainen tapahtumajärjestäjä ottaa oppia. Miettiä ennemmin, mitä kaikkea saamme aikaan yhdessä paremmuuden, päätösvallan tai tuottavuuden sijaan.

Pienet kohtaamisen voivat luoda elämänmittaisia ystävyyssuhteita. Lyhyet yhteiset hetket voivat olla ne kesän antoisimmat.

Onneksi oma kesäni jatkuu vielä useiden elämysten myötä: ensi viikolla Evakkojuna kuljettaa minut 1940 -luvun evakkotaipaleen tunnelmiin ja syyskuun alussa Karjalaisen Nuorisoliiton kulttuurimatka suuntaa Käkisalmeen ja Konevitsaan. Lisää yhdessä tehtyjä elämyksiä muistojen kansioon. 

 

Kirjoittaja on K-kauppias, kahden lapsen äiti ja Karjalaisen Nuorisoliiton puheenjohtaja, joka innostuu kulttuurista ja kansallispukuaktivismista.



« Takaisin