2017-12-13 12:44:19

Kolumni 14.12. 2017

Täällä Pohjantähden alla


TOMI HÄRMÄ

Suomen juhlavuoden aikana jokainen on varmasti pysähtynyt useamman kerran pohtimaan itsenäisyyttä ja sen merkitystä itselleen ja läheisilleen. Myös itse haluan muistella niitä koskettavia elämyksiä, joita tämän vuoden aikana olen kokenut.

Aiemmin syksyllä olin kutsuvierasnäytöksessä katsomassa uutta Aku Louhimiehen ohjaamaa Tuntematonta sotilasta. Uusi elokuvaversio oli mielestäni upea ja moderni sotaelokuva. Se on tarpeellinen. Ja siitäkin varmasti syntyy klassikko.

Ennen kaikkea se on mielestäni sukupolvikokemus, jossa nuoremmat voivat samaistua itselleen tuttuihin näyttelijöihin. Tällaisia sukupolvikokemuksia tarvitaan yhä uudelleen ja uudelleen että esi-isiemme taistelu itsenäisyyden puolesta pysyy mielessä.

V. A. Koskenniemen sanoittaman Lippulaulun säe ”Sinun puolestas elää ja kuolla on halumme korkehin”kuvaa hyvin sitä mistä itsenäisyydessä pohjimmiltaan on kyse. Pamaus Seuran Suomi 100 -juhlassa puhunut kenraali Gustav Hägglund kiteytti asian myös hyvin: ”Onko mitään korkeampaa kuin kuolla isänmaansa puolesta?”

MYÖS LAHDEN Kaupunginteatterin kaksiosaiseksi näytelmäteokseksi uudelleendramatisoima Täällä Pohjantähden alla on ehdottomasti oikeutettu saamaan täysiä katsomoita. Itsenäisyyspäivän aattona olin katsomassa koko teoksen. Siinäkin modernilla lavastuksella ja tehokeinoilla toteutetut näytelmät avaavat tuttuun tarinaan monia uusia syvempiä ulottuvuuksia ja se koskettaa visuaalisuudellaan syvältä.

Kun viidessä tunnissa käydään läpi itsenäisen Suomen historian kannalta tärkeimmät tapahtumat, niin jää useaksi päiväksi pohtimaan, miten verisesti kahtiajakautunut kansa kasvoi yhdeksi. Ja on sen jälkeen onnistunut sadan vuoden ajan rakentamaan menestyvää yhteiskuntaa.

Itsenäisyyspäivän Suomi 100 -juhlaa vietin Etelä-Karjalassa Lemillä. Juhlassa kiteytyi hyvin eri aikakausien merkitys Suomelle. Kanttori Jonna Imeläisen esittämä koskettava Evakon laulu muistutti meidän karjalaisten kovasta matkasta.

Professori Pirkko Nuolijärven juhlapuhe kielen ja murteiden merkityksestä kansakunnan identiteetille nosti esiin myös sen, että kulttuuriperimämme muuttuu ja uudistuu koko ajan. Nuorten koululaisten taitava musiikki- ja tanssiesitys puolestaan todisti, että nuorissa on tulevaisuutemme.

 

VAIKKA SOTIEN kauheudet ovat tärkeitä Suomen historian ja itsenäisyyden kannalta, niin on hyvä pohtia myös mitä kaikkea muuta itsenäisyyden aika on meille merkinnyt. Jälleenrakentaminen ja kansakunnan talouden kehitys monikymmenkertaiseksi ovat saavutuksia, joiden päälle me nuoremmat sukupolvet voimme rakentaa uudenlaista tulevaisuutta.

Globalisaatio muuttaa vääjäämättä Suomen tulevaisuuden kilpailukykyä ja seuraavaa sataa vuotta. Se minkä varaan on rakennettu edelliset vuosikymmenet ei riitä ja muutoksen vauhti vain kiihtyy.

Nokian avulla Suomesta tuli edistyksellinen teknologiamaa, joka on onnistunut kasvattamaan suuren määrän uusien teknologioiden osaajia ja maailmanluokan start-upeja. Perinteinen teollisuuskin on onnistunut uudistumaan, Äänekoskelle rakennettu uusi biotuotetehdas on vain yksi hyvä esimerkki.

Tarvitsemme näitä uusien sukupolvien Pappilanpeltoja, eikä niistä tule menestyviä keitaita ilman suuria ponnisteluja ja kovaa työtä. Entisten aikojen muisteluun on paikkansa, mutta jokaisen sukupolven täytyy samalla katsoa tiukasti eteenpäin ja rakentaa oma Koskelansa.

Täällä Pohjantähden alla meidän on hyvä elää. Tulevaisuudessa pärjäämme kuitenkin vain jatkuvasti uudistumalla ja avaamalla tuvan ovet myös muille, eri kulttuureista ja kansoista tuleville.

 

 Kirjoittaja on markkinointitaustainen toimitusjohtaja ja edistää vapaa-aikanaan karjalaista kulttuuria.



« Takaisin