2015-11-21 10:00:32

Maastoautoretki Vuoksen rannoilla huikea kokemus

KUVA:

Marja ja Lasse Koskinen Äyräpään ja Vuoksenrannan pitäjien rajakivellä.

Vanha pitäjien rajakyltti kertoo Suomen ajasta

LASSE KOSKINEN

Syksyinen maastoautoretki Karjalankannaksen unohdettuja tieväyliä pitkin on ainutlaatuinen sukellus Suomen rajantakaiseen historiaan. Vuoksen virran pohjoispuolella kulkee entinen suomalainen maantie. Se vie Äyräpään Vuosalmelta Vuoksenrantaan, Vuokselaan ja edelleen Antreaan. Hyväkuntoisesta tiestä on enää muisto jäljellä.

Aaltomaisia kuoppia käsittävällä tiellä selviää nipin napin nelivetoisella ajoneuvolla pätevän, reitin tuntevan kuljettajan kyydissä. Kuljettajana on lähes kaikki Suomen rajantakaisen Karjalan tiet ja polut kolunnut lahtelainen, Kurkijoelta sukujuuret omaava Hannu O. Nenonen, kyydissä minä Marja – vaimoni kanssa. Nenosen paikallistuntemus on pettämätön.

Eväiden syönti maastossa Vuosalmella, vastapäätä virran toisella puolella olevaa kuuluisaa Äyräpään kirkonmäkeä on elämyksellinen kokemus. Viikonlopusta johtuen, Vuoksella vaahtoa venäläinen moottorivene ja autoretkikuntia syö omia eväitään virran molemmin puolin. Venäläiseen tapaan alkuperäinen nuotion paikka on päässyt kulottumaan hieman nuotiota laajemmalle.

Vuoksenrannan

kirkon kuoret

Äyräpään ja Vuoksenrannan rajalla on vielä jäljellä suomenaikainen, ruostunut pitäjien nimikylttipari muistona kahden pitäjän historiasta. Sitä vastapäätä on kivipilari, jossa on kaiverrettuna suomeksi kummankin pitäjän nimi. Pilari on pystytetty joskus parikymmentä vuotta sitten.

Vuoksenranta tunnetaan entisen pääministerin ja nykyisen kansanedustajan Matti Vanhasen sukujuurien paikkakuntana. Hänen isänsä, tämän vuoden kesällä kuollut Tatu Vanhanen tunnettiin Vuoksenrannan perinteen säilyttäjänä. Kaskiselän kylän jälkipolvet ovat pystyttäneet opasteviitan kyläänsä ja isoon kivilohkareeseen on maalattu kylän nimi. Pitkin tien vartta on pensaikoissa suomalaistilojen kivijalkoja.

Vuoksenrannan kirkosta ovat ulkokuoret jäljellä. Sitä on suomalaisen pitäjäseuran väki kunnostanut monen vuoden ajan. Kirkossa on nyt kunnollinen peltikatto. Ikkunat ja ovet ovat poissa, tukevat ristikot peittävät aukkoja. Sisällä ja kirkkopihalla kotiseutumatkailijat pitävät kesäisin hartaustilaisuuksia ja kotiseutujuhlia. Hautausmaa on hävitetty, mutta muutama hautakivi on jäljellä kirkon ulkoportaikon vieressä. Kirkon historiasta on pihalla suomeksi ja venäjäksi selostetaulu. Uusi rautatie näkyy kirkon kupeelta vajaan kilometrin päässä.

Hiekkaa ja

tiekuoppia

Vuoksenrannassa oli harvinaisuutena metodistiseurakunta ja sillä oma kirkkoalueensa Noismäellä. Kirkosta ja hautausmaasta on jäljellä vain muisto. Muistoristi teksteineen ja pari valkoista puuristiä nimineen muistuttaa pyhästä paikasta mäntykankaalla. Seurakunnan kirkko on nykyisin Asikkalassa.

Antreassa uusi aika iskee vastaan yllättäen, kun vanhalta maantieltä avautuu eteen asvalttitie ja uuden rautatien massiiviset sillat. Rautatietä pitkin kulkevat pian tavaravirrat pitkin suomalaismuistojen Karjalankannasta. Antrean kivilouhosten valtaisia hiekkavuoria ihmetellessä mieleen tulee, miksi ihmeessä tuota punertavanpuhdasta hiekkaa ei ole saatu Karjalan paikallisteiden tiekuoppiin.

Kuoppaista maantietä ja huikeita maisemia ihmetellessä voi vain kuvitella, millainen alue olisi jos suomalainen järjestelmällisyys olisi saanut rauhassa sitä rakentaa. Karjalaan on aina pakko palata, vaikka siellä ei omia sukujuuria olekaan.


« Takaisin