2015-3-5 11:26:58

MESTARIHIIHTÄJÄ EETI NIEMINEN

Kuva: Cortina 1956 Eeti Nieminen, Esko Jussila ja Paavo Korhonen

 

Mestarihiihtäjä Eeti Nieminen:

 Syntynyt Kivennavan Jalkalassa 29.3.1927

Edusti Suomea Oslon ja Cortina d’Ampezzon olympialaisissa ja Falunin MM-kisoissa

Voitti yhdistetyn Garmisch-Partenkirchenissä 1951-53 ja 1955

Grenoblen talviolympialaisissa yhdistetyn joukkueen johtaja

Suomen Hiihtoliiton hallituksessa 1969-71 ja valtuustossa 1962-69 ja 1990-2002

Vanhat Hiihtoveikot-seuran puheenjohtaja 1988-2004 ja kunniapuheenjohtajaHelsinki-Käpylän Lions Klubin jäsen 1969-201, presidentti 1978-79 

Lähtö Kivennavalta isovanhempien luota 1938 itketti 

 

Eeti Niemisen isänsä Vesa oli kotoisin Mikkelistä, mutta hankki armeijan soittajakoulutuksen Viipurissa. Hän avioitui Jenny Backmanin kanssa, joka oli Kivennavan Jalkalasta. Jennyn isä Joachim Backman toimi Keyserin huvilan vorniekkana, talonmiehenä, mutta juuret menivät Savoon. Vallankumouksen pyörteissä pietarilainen teollisuusmies Keyser jäi Venäjälle, mutta myi talon Eeti Niemisen isoäidille Olga Backmanille.

Parivuotiaana Eeti muutti perheen mukana Suojärvellä, missä isä toimi 1929-30 varuskunnan soittajana. Sitten tuli muutto Nokialle, jonka kumitehtaan soittokuntaan isä pestautui. Eeti ehti asua Nokialla noin 20 vuotta ennen naimisiin menoaan. Vaimo Kati on  evakkotyttö Uuraasta, missä hänen isänsä toimi Uuraan yhteiskoulun rehtorina. Helsingissä perhe asettui Käpylään. Eeti toimi osastonjohtajana ja Kati hammaslääkärinä. 

1930-luvulla Eeti vietti kesät Keyserin huvilassa isovanhempiensa luona. Viimeisenä kesänä 1938 ollessaan 11-vuotias hän reissasi Nokialta Kivennavalle ja takaisin pääosin yksin. Lähtö Jalkalasta 1938 tuntui Eetistä tavallistakin murheellisemmalta. Häntä itketti kovasti, ikään kuin hän olisi aavistanut, että oli viettänyt siellä viimeisen kesän.

Vanhaa huvila-aluetta

Kaukjärven rannalla sijainnut Keyserin huvila oli kaunis 2-kerroksinen rakennus, jossa oli myös torniosa. Olohuoneessa oli lasi-ikkunallinen erkkeri, jonne kokoonnuttiin istumaan iltaa. 

Eetillä on Pekka Patokallion maalaama taulu siitä.

Jalkalanjoen varressa, lähellä Lintulaan menevää tietä sijaitsivat Rolovan huvilat. Siellä asui Terijoen etsivän keskuspoliisin päällikkö Valdemar Salo perheineen. Kerrotaan, että rakennukset toimivat ennen sotaa myös suomalaisten vakoojien etappipaikkana.  

Eetin isovanhemmilla oli 12 lasta. Lapsista Saimi oli erittäin älykäs, mutta fyysisesti vammainen. Hän opetti muita lapsia, puhui ja kirjoitti suomen lisäksi sujuvasti saksaa ja venäjää. Parviaisen talon asukkaat hakivat maitonsa Backmaneilta. Eetin suvussa kulkee suullisena perintönä seuraava tapaus: 

Ennen vallankumousta V. I. Lenin piileskeli Parviaisen talossa. Eräänä päivänä hän tuli hakemaan tinkimaitoa Parviaisten puolesta. Mies jutteli Saimin kanssa mukavia venäjäksi ja otti hänet polvelleen.

Dahlbergin arkkitehtiveljeksillä Aleksanderilla ja Didolla oli melkoinen lomakylä, 10 huvilaa, joita vuokrattiin kesäasukkaille. Heitä olivat mm. Ivanoffit, Makaroffit ja von Baghin perhe, jotka ennen vallankumousta asuivat Pietarissa. Rouva Senja von Bagh oli Eetin kummitäti ja hänen poikansa Sergei Eetin Rudolf-enon hyvä ystävä.

 Kaukjärven etelärannan huvilassa asui Rautateiden ylilääkäri Leppälä. Sen asukkaiden rauhaa kunnioitettiin eikä soudettu lähelle rantaa. Leppälä lienee pitänyt vastaanottoa myös Terijoella.

Amiraali Schoultzin huvilat olivat komealla paikalla Kauhimäellä. Niiden vorniekkana toimi puolalaistaustainen Viktor Driksna perheineen. Amiraali Schoultzin kerrotaan esiintyneen usein vaaleassa kesäpuvussa.

Eeti mukaan Schoultzin huviloita ei enää 1980-luvulla ollut. Jatkosodan aikana Schoultzin huvilarakennuksissa oli kenraali Pajarin divisioonan esikunta. Kaukjärven alueelle oli majoitettu myös virolaisia vapaaehtoisia.

Ammusvaraston räjähdysonnettomuus

Pajarin joukoissa ollut eversti Eero Kivelä on kertonut Eetille, että Keysirin huvilan tontilla oli jatkosodan aikana paikka rintamalinjasta lepäämään tuoduille sotilaille. Sotilaat olivat rakentaneet rantasaunankin huvilan rantaan. 

Eräässä Keyserin huvilan rakennuksessa oli varastoituna panssarimiinoja. Ne oli todettu vaarallisiksi ja ne oli päätetty poistaa, mutta sitä oli lykätty huonon sään vuoksi. 

17.4.1944 syttyi tulipalo. Suuri joukko sotilaita, myös alueelle sijoitettuja virolaisia, kerääntyi katsomaan tulipaloa. Ammusvarasto miinoineen räjähti ja kymmenittäin sotilaita kuoli.

Käpylän Lions Klubi oli aloitteentekijänä, kun Malmin hautausmaalle pystytettiin muistomerkki virolaisille vapaaehtoisille vuonna 1979. Muistomerkissä monen sankarivainajan kuolinpäivä on Jalkalan onnettomuuden päivä. 

Kesäisiä harrastuksia

Jalkalasta poljettiin kesäisin polkupyörillä Terijoelle uimaan tai hyvälle kaakaolle Aula-nimiseen ravintolaan. Terijoella oli 1930-luvulla yli 50 tenniskenttää. Myös Jalkalassa harrastettiin tennistä. Dahlbergin huvila-alueella ollut tenniskenttä oli jäljellä vielä 1980-luvulla.

Takaisin Jalkalaan

Eeti Nieminen on käynyt Jalkalassa 6 tai 7 kertaa 1980-luvulta alkaen. Aluksi pääsi Jalkalan kylään, muttei vielä Keyserin huvilan alueelle. Siellä oli tuolloin pioneerileiri. Parviaisen taloon oli tehty Lenin-museo. 

Eräällä matkalla olivat mukana Eetin eno Rudolf  ja Sergei von Bagh. Eetiä ihmetytti kovasti, kun kaverukset eivät olleet yhtään katkeria, vaikka olivat joutuneet jättämään Jalkalan, vaan muistelivat vain kaikkea siellä ollutta mukavaa.

Eetin viimeisin vierailu Jalkalaan ja Terijoelle tehtiin vuonna 2005. Suurin muutos Kaukjärvellä oli Keyserin alueelle noussut valtava taatsakylä aitoineen.

MAIJALIISA KALLIOMÄKI


« Takaisin