2021-05-05 09:24:43

Jalmari Lankinen oli Viipurin arkkitehti

Etelä-Karjalan museossa Lappeenrannassa on avattu näyttely, joka esittelee monipuolisen ja ansioituneen arkkitehti Jalmari Lankisen (1894–1970) elämää, arkkitehtuuria ja valokuvausharrastusta.

”Jalmari Lankinen – Viipurin arkkitehti, Kannaksen valokuvaaja” on kunnianosoitus Lankiselle, jonka kädenjälki näkyy vielä tänäänkin eri puolilla Etelä-Karjalaa, Viipurissa ja muualla Karjalankannaksella kuin myös hänen viimeisessä kotikaupungissaan Lahdessa. 

 

Lue lisää
2021-05-05 09:26:22

Kävelykipinä-kampanja haastaa kävelemään

Suomen Ladun ja Tahko Pihkala -seuran Kävelykipinä-kampanja haastaa kaikki suomalaiset kävelemään 4.–25. toukokuuta. Kävelykipinä on valtakunnallinen kampanja, joka toteutetaan eri puolilla Suomea.

Paikallisten kävelyiden järjestäjiksi kutsutaan yhdistyksiä, seuroja, kuntia ja liikelaitoksia. Kuka tahansa voi osallistua, eikä järjestäminen tai osallistuminen maksa mitään. Kävelykipinän suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

Lue lisää
2021-05-05 09:21:04

Eero Grundströmin soitossa kuuluu karjalaiset vaikutteet

RAUMALLA syntyneellä Eero Grundströmillä on ensi viikolla tuplasti tavallista suurempi mahdollisuus saada Etno-Emma Musiikkituottajat ry:n Emma-gaalassa, jossa julkistetaan muun muassa vuoden naissolisti, miessolisti ja yhtye.

Etno-Emma-kategorian kuuden ehdokkaan joukossa on viime vuonna julkaistuista levyistä sekä Grundströmin ja harmonikansoittaja Maria Kalaniemen Mielo-albumi että Sväng-huuliharppukvartetin In Trad We Trust -levy. Svängiin kuuluvat Grundströmin lisäksi Jouko KyhäläPasi Leino ja Eero Turkka. Albumille nelikko nauhoitti instrumentaaliversioita suomalaisen kansanmusiikin ehkä vähemmän tunnetuista helmistä. Niitä ovat esimerkiksi Peltoniemen Hintriikin Surumarssi ja Tumman Orren Alla.

Lue lisää
2021-05-05 09:15:59

KOLUMNI 6.5.2021

Autoajelulla Karjalassa syyskesällä 1941

ANNA KORTELAINEN

kirjailija

 

SYYSKUUN alussa 1941 Yhteishyvä-lehti raportoi lukijoilleen siitä, mikä kaikkia suomalaisia ja etenkin Karjalan siirtoväkeä kiinnosti: miltä Karjalassa näytti talvisodan ja välirauhan jäljiltä, jatkosodan ensiviikkojen jälkeen? Mitä Karjalaan kuului?

Lue lisää
2021-05-05 09:13:46

LUE 6.5.2021 KARJALA-LEHDESTÄ

• Jalmari Lankinen oli Viipurin arkkitehti

• Eero Grundströmin soitossa kuuluu karjalaiset vaikutteet

• Kävelykipinä -kampanja haastaa kaikki suomalaiset kävelemään

• Allan Sihvolantie Yhdysvalloista Neuvosto-Karjalaan 

• Tammenlehvän Perinneliitto vie veteraanien muistoa tulevaisuuteen

• Lumivaaran seurakunnan tietoja Mikkelin tuomiokapitulin arkistosta

Lue lisää
2021-03-23 12:44:21

Karjala-lehti nosti levikkiään

VOIMAKAS markkinointi nosti Karjala-lehden levikkiä yli 120 taloudella (2,5 %), josta digitilausten osuus on kolmannes. Lehden kokonaislevikki ylitti vapaakappaleiden avulla 5000:n rajan ja varsinkin printtiversion nousu ilahdutti. Vastaavasti satoja tilaajia poistui rekisteristä, kun uusia tilauksia on saatu yli 500.

Karjalan levikin takamatka on yhtiön hallituksen asettamaan tavoitteeseen vielä lähes 900 tilausta. Levikkiään ovat nostaneet Karjala-lehden ohella sanomalehdistä muun muassa Savon Sanomat, Uusimaa, Etelä-Suomen Sanomat ja Etelä-Saimaa.

– Viime vuonna havaitsimme, että vanhimpien tilaajien vuosia jatkunut väheneminen hidastui. Jatkuva markkinointi sai levikin laskun tasaantumaan ja se kääntyi hiljalleen nousuun, pohjustaa päätoimittaja-toimitusjohtaja Markus Rissanen kehitystä.

Lue lisää
2021-03-03 09:45:11

Karjala-lehti on tärkeä karjalaisuuden välittäjä

LAPPEENRANTA

KARJALA LEHTI  Oy:n hallitus on nimittänyt toimittaja Paula Kiviluoman Karjala-lehden vt. päätoimittajaksi määräajalle 1.4.–31.12.2021.

Paula Kiviluoman työura alkoi 1979 Karjalan Kirjapainon konttorissa. Vuotta myöhemmin yrityskauppojen myötä hän siirtyi kaupunkilehti Etelä-Karjalaan, jossa sanomalehtityön monet eri vaiheet tulivat tutuiksi. Takaisin Karjala-lehden palvelukseen hän palasi 1988.

KARJALA-LEHDEN ulkoasu-uudistus valmistui vuodenvaihteessa. Uutta ilmettä haettiin muun muassa taittoa ja sivurakennetta muokkaamalla. 

Myös lehden sisältöä kehitetään jatkuvasti, vaikka koronapandemia asettaa sille omat haasteensa. Tapahtumat ovat hyvin pitkälti peruuntuneet tai siirtyneet verkkoon. 

– Nykypäivän tekniikka tuo toimitustyöhön monia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Onhan se täysin erilaista seurata seminaaria tai juhlaa ”livestriiminä” kuin olla paikan päällä, Paula Kiviluoma muistuttaa. 

Lue lisää
2021-01-13 11:56:21

UUSI ASKEL JUHLAVUONNA

TAMMIKUUN 14. ilmestyy uusiutunut Karjala-lehti. Lisäämme lehden alkusivuille uutismaisuutta myös karjalaisuuteen liittyvissä asioissa, tuomme uusia sisältöjä unohtamatta perinteisiä taustoittavia artikkeleita ja henkilöhaastatteluja. Karjalan taittoa ja sisältöä on kehitetty vuosikymmen varovaisin ottein ja nyt otetaan seuraava askel.

Lehden 120. juhlavuosi ajoittuu siihen, että Karjalan Kirjapaino Oy perustettiin Viipurissa 20.3.1901. Karjalan juuret ulottuvat tätäkin kauemmas. Vuonna 1865 aloitti nuorsuomalainen Viipurin Sanomat, jonka työtä Karjala-lehti jatkoi. Suomalaisuuden, yhden kielen ja mielen nimeen vannoneet nuorsuomalaiset päätyivät vaikuttajiksi vuoden 1885 valtiopäivillä. Kärkikaartissa oli oululaisessa Kaiku-lehdessä aloittanut Julius Anshelm Bergh (myöhemmin Lyly), josta tuli Viipurin Sanomien päätoimittaja.

Lehti joutui tsaarin virkakoneiston hampaisiin. Viimeinen numero ilmestyi 14.3.1901, koska ”uppiniskainen lehti kertoi vahingollisesti Venäjällä sattuneista kavalluksista ja suurista varkauksista, vaikka sieltä olisi ollut paljon hyvää kerrottavaa”. Tuttu peruste kriittisen median painostukseen nykyäänkin. Päätoimittaja Lyly karkotettiin maasta ja hän ampui itsensä Berliinissä. Karjala-lehti saatiin vaikeuksien jälkeen lukijoille viimein säännöllisesti 1.1.1904 alkaen.

 

  Karjalan toimituksen näkemys, kolumnit ja lukijoiden mielipidekirjoitukset keskitetään sivuille 4 ja 5, joten lehden alkusivuilla korostuvat ajankohtaiset aiheet. Kulttuuria esitellään edelleen vahvasti ja matkailua sekä ruokaperinnettä tuodaan esiin useammin. Kotiseutujulkaisut, seurapalstat, Vanhat kuvat, Karjalaisen Nuorisoliiton ja Karjalan Liiton tiedotuspalstat säilyvät.

Vaikka Karjalan Liitto sai 65 prosentin ääniosuuden Karjala Lehti Oy:stä ja yhteistyö piirijärjestöjen kanssa tiivistyy, ei lehti muutu pelkäksi liiton järjestölehdeksi. Edellisen kerran liitto ja lehti löysivät toisensa näyttävämmin yhteistyön merkeissä kevättalvella 1958. Asuntopulaa lukuun ottamatta siirtokarjalaisten lakisääteiset asiat alkoivat olla paremmalla tolalla ja painopiste siirrettiin ”henkiselle puolelle”, järjestöjen toiminnan esittelyyn.

Karjalasta tuli tuolloin liiton virallinen tiedotuslehti. Keskustelua käytiin tutuista asioista; keskittyykö lehti liikaa eteläkarjalaisten, lähinnä Kannakselta lähteneiden asioihin unohtaen muut karjalaisuuden vivahteet eri puolilla Suomea, muun muassa Laatokan Karjalan perinteet. Samaan aikaan lehdessä tehtiin noin 6000 tilaajaan romahtaneen levikin takia merkittävä muutos, kun 177 ilmestymiskertaa kutistui vuonna 1959 viikoittaiseen, tuolloin 51 ilmestymiseen. Nyt ympyrän sulkeutuessa on levikki enää noin 4700 kappaletta ja vuonna 2021 uusiutunut Karjala ilmestyy 40 kertaa.

 

KARJALAISUUDEN kirjo kukkii edelleen laajasti ja monimuotoisesti myös järjestötoiminnan ulkopuolella, joten tälle kansalaisaktivismille on taattava avoin ja korostetun yhteinen väylä viestittää itsestään.

Karjalan pariin löydetään yhä enemmän sukujen, musiikin, käsityön tai ruokakulttuurin kautta. Kukin tavallaan. Varsinkin nuoret etenevät omin ehdoin, kiinnostavimman ilmiön houkuttelemana. Seuraava haaste onkin osallistua aktiivisesti sosiaalisessa mediassa heränneeseen Karjala-kiinnostukseen. Onhan meitä karjalaiset juuret omaavia toista miljoonaa, melkoinen voimavara myös lehdelle.

 

MARKUS RISSANEN

Lue lisää
2020-11-25 11:51:57

Karjala-lehti ei saa kuolla

KUTEN Karjala-lehden historiaan perehtyneet tietävät, päivättiin Karjalan Kirjapaino Oy:n perustamiskirja Viipurissa 20. maaliskuuta 1901, piakkoin 120 vuotta sitten. Yhtiön tarkoitukseksi määriteltiin harjoittaa kirjapaino-, kustannus- ja sanomalehden julkaisuliikettä. Senaatti vahvisti yhtiöjärjestyksen 29. maaliskuuta 1901 ja yhtiön varsinainen perustava kokous pidettiin samana vuonna 15. toukokuuta.

Karjalan Kirjapaino Oy:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin tukkukauppias William Lindell(sittemmin Otsakorpi). Yhtiön osakepääomaksi sijoitettiin 50 000 markkaa (vuoden 2019 rahassa 236 000 euroa).

Viipurissa ilmestyi 6. elokuuta 1901 Karjalan Sanomien näytenumero. Kymmenen päivää myöhemmin ilmestyi toinen näytenumero. Aika oli kuitenkin hankala.  Valtiovalta seurasi tarkasti lehdistöä ja ”liian suomalaismieliset” toimittajat olivat pannassa. Vihdoin löytyi sopiva mies. Farmaseutti O. E. Vuorinen oli ollut poliittisiin selkkauksiin ”viaton”, hyväntahtoinen mies. Syksyllä 1903 kuvernööri antoi luvan, että Vuorinen voi olla uuden lehden vastaava toimittaja.

 

KARJALAN näytenumero ilmestyi 4. joulukuuta 1903 ja joulukuun aikana tuli kolme muutakin näytenumeroa. Tammikuun 1. päivästä 1904 Karjala alkoi ilmestyä kuusi kertaa viikossa. 

Lue lisää
2020-09-16 10:13:25

Karjala-lehti astui kännykkään

LEHTEMME uudistui digitaalisesti.  Karjalan verkkolehdessä jutut ja kuvat nousevat jatkossa paremmin esiin klikattaessa. Lehden visuaalisuutta lisätään myös videoilla ja verkkolinkeillä, joilla voidaan ohjata klikkaamalla suoraan muiden karjalaisten toimijoiden sivuille.

Lue lisää

Yli miljoonan suomalaisen sukujuuret ulottuvat menetettyyn Karjalaan.

Karjalaisuuden erikoislehti täyttää osaltaan kansakunnan muistia ja välittää tietoa sukupolvien välillä. Valtakunnallinen Karjala-lehti (www.karjala-lehti.fi) perustettiin vuonna 1901 Viipurissa ja se ilmestyy torstaisin (vuonna 2021 ilmestymiskertoja 40).

 

TILAA SINÄKIN KARJALA-LEHTI!

Tilaukset: http://www.karjala-lehti.fi/index.php?p=3