2020-11-25 12:06:21

Väitös nuorten käsityksistä menetetystä Viipurista

RIIKKA SALOKANNEL

YHTEISKUNTATIETEITTEN maisteri Chloe Wells on tutkinut Viipuriin liitettyjä merkityksiä ja muistoja. 

Aiemmissa tutkimuksissa on keskitytty suomalaisiin, jotka joutuivat jättämään kaupungin sotien jälkeen. Wells on Joensuussa Itä-Suomen yliopistolle tekemässä väitöstutkimuksessaan keskittynyt nuorten, kolmannen sukupolven käsityksiin Viipurista.

 

TUTKIMUKSESSAAN yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksen nuorempi tutkija Chloe Wells haastatteli fokusryhmissä 325 eri puolilla Suomea asuvaa 16–19-vuotiasta lukiolaista. Haastatteluaiheena oli nuorten käsitykset Viipurista. 

Lue lisää
2020-11-25 12:03:42

Jaakko Juteinin hautamuistomerkki Viipuriin

VIIPURI

VIIPURIN Ristimäen hautausmaalle (nyk. Južnoje kladbištše) on valmistunut ensimmäisen suomenkielisen kirjailijan, Jaakko Juteinin (Jakob Judén, 1781–1855), hautamuistomerkki. Muistomerkin tilasivat ja rakennuttivat Neuvostoliiton aikana osin tuhoutuneen hautapaaden paikalle Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Jaakko Juteini -seura ja Pro Sorvali -yhdistys. 

Muistomerkin on suunnitellut arkkitehti Per-Mauritz Ålander, joka on aiemmin suunnitellut Viipuriin useita entistettyjä hautamuistomerkkejä. Hautakivessä käytetyn kirjasintyypin ennallisti graafikko Teo Tuominen.  

 

AJATUS uuden muistomerkin rakennuttamisesta Jaakko Juteinille syntyi kesällä 2018, kun rovasti Leena Revon johtama Pro Sorvalin hautausmaa -yhdistyksen talkooryhmä löysi Ristimäen hautausmaalta puolikkaan Juteinin hautapaadesta, jonka oli arveltu hävinneen. 

Lue lisää
2020-11-25 12:01:46

Itkuvirret ovat olennainen osa taiteilijuuttani

HELSINKI

– Olen perehtynyt itkuvirsiin vuodesta 2012 lähtien. Vuosien mittaan niistä on tullut tärkeä osa taiteilijuuttani, helsinkiläinen kansanmuusikko, musiikin maisteri Emmi Kuittinen sanoo.

Emmi  laulaa kansanlauluja, itkee äänellä sekä sanoittaa ja säveltää omia kappaleita. Ihmisääni kertoo kaiken tarpeellisen, joskus se saa kaveriksi haitarin, autoharpun tai ukulelen. 

– Olen erikoistunut Karjalan alueen kansanmusiikkiin. Taiteellisen työn lisäksi minulla on kokemusta myös muun muassa hoivamuusikkona, taidepedagogina ja kansanlaulun opettajana. 

– Korona-aika on ollut vaikea muusikoille. Minunkin keikkani vähenivät dramaattisesti keväällä ja kesällä. Pitää vain jaksaa uskoa siihen, että jo ensi kesänä voitaisiin palata normaaliarkeen.

 

LUE LISÄÄ 26.11.2020 KARJALA-LEHDESTÄ

Lue lisää
2020-11-25 11:59:12

KOLUMNI 26.11.2020

Pohjois-Karjalan pääkaupunki Joensuu

JANI KARHU

Tutkija, Itä-Suomen yliopisto

 

Kaupungit ovat yhteiskunnan ytimessä. Maailmalla ja Suomessa kaupungistumisen on todettu olevan yksi vallitsevista megatrendeistä. Korona-pandemia on paikoin hidastanut suurten kaupunkien kasvua, mutta suureen kuvaan se ei ole vaikuttanut. Kaupungit ovat ajankohtaisuuden ytimessä. USA:n vaalit olivat suurten kaupunkien ja maaseudun välinen asetelma, Suomessa tapetilla on ollut erityisesti pääkaupunki Helsingin pormestariasiat. Juuri pääkaupungit ovat usein esillä. Usein törmää väitteeseen, ettei Suomessa ole kuin yksi ”oikea” kaupunki, Helsinki. Erilaisia pääkaupunkeja meillä kuitenkin on, vaikka kuinka monta. Marraskuun 29. päivä viettää vuotuisia syntymäpäiviään Pohjois-Karjalan pääkaupunki Joensuu. 

Lue lisää
2020-11-25 12:07:45

LUE 26.11. 2020 KARJALA-LEHDESTÄ

• Jaakko Juteinille hautamuistomerkki Viipurin Ristimäen hautausmaalle

• Väitös nuorten käsityksistä menetetystä Viipurista

• Musiikin maisteri Emmi Kuittinen: Itkuvirret ovat olennainen osa taiteilijuuttani

• Talvisota tuli monelle poliitikolle yllätyksenä

• Karjalainen Nuorisoliitto on nuorekas ja vireä nelikymppinen

• Rajapinnat hiovat ihmistä ja niissä syntyy uutta

Lue lisää
2020-11-25 11:51:57

Karjala-lehti ei saa kuolla

KUTEN Karjala-lehden historiaan perehtyneet tietävät, päivättiin Karjalan Kirjapaino Oy:n perustamiskirja Viipurissa 20. maaliskuuta 1901, piakkoin 120 vuotta sitten. Yhtiön tarkoitukseksi määriteltiin harjoittaa kirjapaino-, kustannus- ja sanomalehden julkaisuliikettä. Senaatti vahvisti yhtiöjärjestyksen 29. maaliskuuta 1901 ja yhtiön varsinainen perustava kokous pidettiin samana vuonna 15. toukokuuta.

Karjalan Kirjapaino Oy:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin tukkukauppias William Lindell(sittemmin Otsakorpi). Yhtiön osakepääomaksi sijoitettiin 50 000 markkaa (vuoden 2019 rahassa 236 000 euroa).

Viipurissa ilmestyi 6. elokuuta 1901 Karjalan Sanomien näytenumero. Kymmenen päivää myöhemmin ilmestyi toinen näytenumero. Aika oli kuitenkin hankala.  Valtiovalta seurasi tarkasti lehdistöä ja ”liian suomalaismieliset” toimittajat olivat pannassa. Vihdoin löytyi sopiva mies. Farmaseutti O. E. Vuorinen oli ollut poliittisiin selkkauksiin ”viaton”, hyväntahtoinen mies. Syksyllä 1903 kuvernööri antoi luvan, että Vuorinen voi olla uuden lehden vastaava toimittaja.

 

KARJALAN näytenumero ilmestyi 4. joulukuuta 1903 ja joulukuun aikana tuli kolme muutakin näytenumeroa. Tammikuun 1. päivästä 1904 Karjala alkoi ilmestyä kuusi kertaa viikossa. 

Lue lisää
2020-09-16 10:13:25

Karjala-lehti astui kännykkään

LEHTEMME uudistui digitaalisesti.  Karjalan verkkolehdessä jutut ja kuvat nousevat jatkossa paremmin esiin klikattaessa. Lehden visuaalisuutta lisätään myös videoilla ja verkkolinkeillä, joilla voidaan ohjata klikkaamalla suoraan muiden karjalaisten toimijoiden sivuille.

Lue lisää

Yli miljoonan suomalaisen sukujuuret ulottuvat menetettyyn Karjalaan.

Karjalaisuuden erikoislehti täyttää osaltaan kansakunnan muistia ja välittää tietoa sukupolvien välillä. Valtakunnallinen Karjala-lehti (www.karjala-lehti.fi) perustettiin vuonna 1904 Viipurissa ja se ilmestyy torstaisin (vuonna 2019 ilmestymiskertoja 40).

 

TILAA SINÄKIN KARJALA-LEHTI!

Tilaukset: http://www.karjala-lehti.fi/index.php?p=3