2021-01-13 09:17:48

Itärajan liikenne pysähtyi 75-prosenttisesti koronaan

KAAKKOIS-SUOMEN rajavartioston valvomat rajanylityspaikat toimivat alkuvuonna 2021 edelleen minimimiehityksellä, mutta maa- ja merirajojen itärajalla vartiointi jatkuu normaalien voimavarojen puitteissa.

Sisärajavalvonnan palauttamisen johdosta rajanylityspaikoilla painopiste on siirtynyt EU:n sisärajoille.

Kaakkois-Suomen rajavartioston alueella rajanylitysten määrä laski viime vuonna 75 prosenttia edellisvuoteen nähden eli alle kahteen miljoonaan.

 

RAJANYLITYKSET ovat muodostuneet pääasiassa tavaraliikenteen kuljetushenkilöstöstä, Suomen ja Venäjän kansalaisten ja Suomessa oleskeluluvalla oleskelevien paluuliikenteestä sekä muiden EU- ja Schengen-valtioiden kansalaisten kauttakulusta.

- Mitään äkkinäistä muutosta ei ole näköpiirissä, mutta koronatilanteen hellittäessä rajanylitykset kaakkoisrajalla vilkastuvat. Tähän mennee kuitenkin vuosia. Kaikki riippuu terveysviranomaisten määräyksistä, muistuttaa Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Jukka Lukkari.

Kaakkois-Suomen terveysviranomaiset olivat viime vuoden loppupuolella huolissaan koronaviruksen leviämistä Venäjältä Suomeen tulevien matkustajien mukana. Tällaisia ketjuja epäiltiin olevan muutamia.

Lue lisää
2021-01-13 09:21:28

Teloitettujen veri punasi kankaan Neuvosto-Karjalassa

STALININ vainoharhaisuus yhdistyneenä rajattomaan diktaattorin valtaan ja sille alisteiseen väkivaltakoneistoon oli syynä miljoonien viattomien ihmisten kuolemaan Neuvostoliiton vankileireillä ja joukkoteloituspaikoilla.

Tämä on yksinkertaistettu totuus elää yhä Neuvostoliiton ajasta, joka vallitsi pahimmillaan 1930-luvun lopulla. Totuus on kuitenkin paljon monisyisempi eikä palaudu vain yhden ihmisen tekemisiin.

Stalinin vainojen uhrit eivät olleet sattumanvaraisesti valittuja, mutta he saattoivat menettää henkensä sattumanvaraisesti, kun kansakuntaa kontrolloiva ministeriö NKVD teki työnsä vielä tehokkaammin kuin likvidointisuunnitelmat edellyttivät. 

 

TOIMITTAJA ja tutkija, filosofian tohtori Aimo Ruusunen tuntee sekä arkistot että maastot, joissa kuolemaantuomitut ottivat kerran viimeiset askeleensa. Hänen pieni, mutta sisällöltään painava kirjansa Punakankaan suomalaiset kertoo parikymmentä kilometriä Petroskoista kaakkoon sijaitsevalla joukkoteloituspaikalla kuolleista ihmisistä, joista noin puolet eli 580 oli suomalaisia.

Lue lisää
2021-01-13 11:56:46

Suomen Punainen Risti sai lahjaksi asetehtaan

RIIHIMÄKI

Nykyään italialaisomistuksessa oleva Sako Oy juhlii satavuotistaivaltaan.

Asetehdas Sako on ollut sadan vuoden ajan monien muutosten kourissa. Alkuaan Suojeluskuntien Ase- ja Konepaja Oy oli sotien jälkeen parikymmentä vuotta Suomen Punaisen Ristinkin omistuksessa, jotta Neuvostoliitto ei päässyt siihen käsiksi.

Suomen Metsästysmuseo tekee yhdessä nykyään italialaisen Berettan omistuksessa olevan Sakon satavuotisia vaiheita esittelevän näyttelyn. Se avautuu Riihimäellä huhtikuun alussa ja kestää syyskuun lopulle asti.

 

METSÄSTYSMUSEO kerää näyttelyä varten Sakoon liittyvää materiaalia, esineitä, valokuvia ja kirjoitettuja muistoja. Ohjeet löytyvät museon verkkosivuilta

Itsenäisyyden alkuvuosina Suojeluskuntajärjestön ja työväestön välillä oli sisällissodasta johtunutta skismaa. Timo Salmisen kirjoittamassa Riihimäen ja Lopen Launosten suojelukuntien historiateoksessa kerrotaan monen väittäneen, ettei asetehtaalle otettu töihin muita kuin suojeluskuntalaisia.

Lue lisää
2021-01-16 20:01:57

KOLUMNI 14.1.2021

Kuuluuko, näkyykö, onko sulla vanha tassu?

KIRSI JUURA

NÄIN vuodenvaihteen jälkeen on tapana summata mennyttä vuotta. Vaikka korona hyydytti karjalaisten pitäjäyhdistystenkin toimintaa, niin ihan Ruususen unta ei silti ole nukuttu. Moni teko ansaitsisi tulla mainituksi, mutta tässä muutama vuoden karjalainen teko sekä leikkimielinen kurkistus uuteen vuoteen.

 

Vuoden yhteistyö


Rajantakaisten hautausmaiden hoito venäläisten toimesta, kun korona sulki itärajan. Nähtiin Kekkosen aikaisen YYA-sopimuksen ruohonjuuritason toteutus, kun venäläiset raahasivat nurmikonleikkuukoneensa, sirppinsä ja viikatteensa hautuumaille ja ajelivat nurmet. Sytyttivät kynttilät pyhäinpäivänä ja jouluna. Huippuunsa yhteistyö eteni, kun venäläiset jopa kultasivat suomalaisten hautamuistomerkkien kuluneita tekstejä. Toimista saatiin valokuvia ja videoita Youtubeen sekä venäläisten ylläpitämiin Facebook- ja Vk-ryhmiin.

Lue lisää
2021-01-13 08:33:39

LUE 14.1. 2021 KARJALA-LEHDESTÄ

  • Korona hiljensi kaakkoisrajan
  • Kaksikielisiä opasteita Venäjän Karjalaan
  •  Suomen Punainen Risti sai lahjaksi asetehtaan - satavuotias Sako oy nykyään italialaisomistuksessa
  • Stalinin ajan uhrien kohtalot päivän valoon  - Aimo Ruusunen tuntee arkistot ja maastot
  • Juho ja Maria Lallukka tarjosivat taiteilijoille turvapaikan
  • Millaisia käsityksiä kansanperinne ja muistitieto mielen sairastamisesta ovat säilöneet?
  • Lapsuuden muistot Kaimaojan vankileirillä säilyvät Tuulikki Hokkasen mielessä
Lue lisää
2021-01-13 11:56:21

UUSI ASKEL JUHLAVUONNA

TAMMIKUUN 14. ilmestyy uusiutunut Karjala-lehti. Lisäämme lehden alkusivuille uutismaisuutta myös karjalaisuuteen liittyvissä asioissa, tuomme uusia sisältöjä unohtamatta perinteisiä taustoittavia artikkeleita ja henkilöhaastatteluja. Karjalan taittoa ja sisältöä on kehitetty vuosikymmen varovaisin ottein ja nyt otetaan seuraava askel.

Lehden 120. juhlavuosi ajoittuu siihen, että Karjalan Kirjapaino Oy perustettiin Viipurissa 20.3.1901. Karjalan juuret ulottuvat tätäkin kauemmas. Vuonna 1865 aloitti nuorsuomalainen Viipurin Sanomat, jonka työtä Karjala-lehti jatkoi. Suomalaisuuden, yhden kielen ja mielen nimeen vannoneet nuorsuomalaiset päätyivät vaikuttajiksi vuoden 1885 valtiopäivillä. Kärkikaartissa oli oululaisessa Kaiku-lehdessä aloittanut Julius Anshelm Bergh (myöhemmin Lyly), josta tuli Viipurin Sanomien päätoimittaja.

Lehti joutui tsaarin virkakoneiston hampaisiin. Viimeinen numero ilmestyi 14.3.1901, koska ”uppiniskainen lehti kertoi vahingollisesti Venäjällä sattuneista kavalluksista ja suurista varkauksista, vaikka sieltä olisi ollut paljon hyvää kerrottavaa”. Tuttu peruste kriittisen median painostukseen nykyäänkin. Päätoimittaja Lyly karkotettiin maasta ja hän ampui itsensä Berliinissä. Karjala-lehti saatiin vaikeuksien jälkeen lukijoille viimein säännöllisesti 1.1.1904 alkaen.

 

  Karjalan toimituksen näkemys, kolumnit ja lukijoiden mielipidekirjoitukset keskitetään sivuille 4 ja 5, joten lehden alkusivuilla korostuvat ajankohtaiset aiheet. Kulttuuria esitellään edelleen vahvasti ja matkailua sekä ruokaperinnettä tuodaan esiin useammin. Kotiseutujulkaisut, seurapalstat, Vanhat kuvat, Karjalaisen Nuorisoliiton ja Karjalan Liiton tiedotuspalstat säilyvät.

Vaikka Karjalan Liitto sai 65 prosentin ääniosuuden Karjala Lehti Oy:stä ja yhteistyö piirijärjestöjen kanssa tiivistyy, ei lehti muutu pelkäksi liiton järjestölehdeksi. Edellisen kerran liitto ja lehti löysivät toisensa näyttävämmin yhteistyön merkeissä kevättalvella 1958. Asuntopulaa lukuun ottamatta siirtokarjalaisten lakisääteiset asiat alkoivat olla paremmalla tolalla ja painopiste siirrettiin ”henkiselle puolelle”, järjestöjen toiminnan esittelyyn.

Karjalasta tuli tuolloin liiton virallinen tiedotuslehti. Keskustelua käytiin tutuista asioista; keskittyykö lehti liikaa eteläkarjalaisten, lähinnä Kannakselta lähteneiden asioihin unohtaen muut karjalaisuuden vivahteet eri puolilla Suomea, muun muassa Laatokan Karjalan perinteet. Samaan aikaan lehdessä tehtiin noin 6000 tilaajaan romahtaneen levikin takia merkittävä muutos, kun 177 ilmestymiskertaa kutistui vuonna 1959 viikoittaiseen, tuolloin 51 ilmestymiseen. Nyt ympyrän sulkeutuessa on levikki enää noin 4700 kappaletta ja vuonna 2021 uusiutunut Karjala ilmestyy 40 kertaa.

 

KARJALAISUUDEN kirjo kukkii edelleen laajasti ja monimuotoisesti myös järjestötoiminnan ulkopuolella, joten tälle kansalaisaktivismille on taattava avoin ja korostetun yhteinen väylä viestittää itsestään.

Karjalan pariin löydetään yhä enemmän sukujen, musiikin, käsityön tai ruokakulttuurin kautta. Kukin tavallaan. Varsinkin nuoret etenevät omin ehdoin, kiinnostavimman ilmiön houkuttelemana. Seuraava haaste onkin osallistua aktiivisesti sosiaalisessa mediassa heränneeseen Karjala-kiinnostukseen. Onhan meitä karjalaiset juuret omaavia toista miljoonaa, melkoinen voimavara myös lehdelle.

 

MARKUS RISSANEN

Lue lisää
2020-11-25 11:51:57

Karjala-lehti ei saa kuolla

KUTEN Karjala-lehden historiaan perehtyneet tietävät, päivättiin Karjalan Kirjapaino Oy:n perustamiskirja Viipurissa 20. maaliskuuta 1901, piakkoin 120 vuotta sitten. Yhtiön tarkoitukseksi määriteltiin harjoittaa kirjapaino-, kustannus- ja sanomalehden julkaisuliikettä. Senaatti vahvisti yhtiöjärjestyksen 29. maaliskuuta 1901 ja yhtiön varsinainen perustava kokous pidettiin samana vuonna 15. toukokuuta.

Karjalan Kirjapaino Oy:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin tukkukauppias William Lindell(sittemmin Otsakorpi). Yhtiön osakepääomaksi sijoitettiin 50 000 markkaa (vuoden 2019 rahassa 236 000 euroa).

Viipurissa ilmestyi 6. elokuuta 1901 Karjalan Sanomien näytenumero. Kymmenen päivää myöhemmin ilmestyi toinen näytenumero. Aika oli kuitenkin hankala.  Valtiovalta seurasi tarkasti lehdistöä ja ”liian suomalaismieliset” toimittajat olivat pannassa. Vihdoin löytyi sopiva mies. Farmaseutti O. E. Vuorinen oli ollut poliittisiin selkkauksiin ”viaton”, hyväntahtoinen mies. Syksyllä 1903 kuvernööri antoi luvan, että Vuorinen voi olla uuden lehden vastaava toimittaja.

 

KARJALAN näytenumero ilmestyi 4. joulukuuta 1903 ja joulukuun aikana tuli kolme muutakin näytenumeroa. Tammikuun 1. päivästä 1904 Karjala alkoi ilmestyä kuusi kertaa viikossa. 

Lue lisää
2020-09-16 10:13:25

Karjala-lehti astui kännykkään

LEHTEMME uudistui digitaalisesti.  Karjalan verkkolehdessä jutut ja kuvat nousevat jatkossa paremmin esiin klikattaessa. Lehden visuaalisuutta lisätään myös videoilla ja verkkolinkeillä, joilla voidaan ohjata klikkaamalla suoraan muiden karjalaisten toimijoiden sivuille.

Lue lisää

Yli miljoonan suomalaisen sukujuuret ulottuvat menetettyyn Karjalaan.

Karjalaisuuden erikoislehti täyttää osaltaan kansakunnan muistia ja välittää tietoa sukupolvien välillä. Valtakunnallinen Karjala-lehti (www.karjala-lehti.fi) perustettiin vuonna 1901 Viipurissa ja se ilmestyy torstaisin (vuonna 2021 ilmestymiskertoja 40).

 

TILAA SINÄKIN KARJALA-LEHTI!

Tilaukset: http://www.karjala-lehti.fi/index.php?p=3