Kansanomaisen paritanssin vuosi kutsuu tanssimaan

FOLKLANDIA

KANSANMUSIIKIN ja kansantanssin edistämiskeskus on valinnut vuoden 2020 teemaksi kansanomaisen paritanssin. Mikä erottaa kansanomaiset tanssit muista paritansseista?

– Kansanomaiset tanssit ovat agraarisen ajan tansseja. Niissä käytetään voimaa kuten maatöissä on tarvittu fyysistä voimaa. Ei pyritä sulavaan keveyteen, kertoo tanssin lehtori Petri Kauppinen. 

– Kommunikaatioon parin kanssa pyritään, mutta voimaa ja rouheutta saa olla.

Kirjailija Sirpa Kähkönen purkaa kätkettyjä tunteita

MUMMO itkee yöllä, pienen tytön turvallinen maailma murtuu. 

Omakohtaiset kokemukset vaikuttivat siihen, miksi Sirpa Kähkösestä tuli kirjailija. 

Hänen molempien isoäitiensä elämän sota järkytti peruuttamattomasti:

– Kuopiolainen, savolaistaustainen isoäitini koki Kuopion pommitukset alkuvuonna 1940 vastasyntyneen poikalapsen äitinä ja traumatisoitui siitä. Trauma palasi mieleen Vietnamin sodan uutisoinnin myötä vuoden 1972 tienoilla.

Pesäpalloilijoista hyviä käsikranaatin heittäjiä

KOKEMÄKI

KOKEMÄEN Seuratalossa vietettiin ErP6:n Keljan taistelupäivän ja talvisodan 80-vuotismuistojuhlaa 27.12.2019. Tilaisuuden juontaja Mauri Paavilainen totesi alkusanoissaan, että päivälleen 80 vuotta sitten karjalaiset sotilaat puolustivat sananmukaisesti kotikontujaan.

LUE 16.1. 2020 ILMESTYNEESTÄ KARJALA-LEHDESTÄ!

• Kansanomaisen kansantanssin teemavuosi kutsuu kaikki tanssimaan

• Folklandia-risteilyllä palkittiin kansanmusiikin ja -tanssin tekijöitä

• Eversti Pärssinen ErP6:n 80 -vuotismuistojuhlassa: Pesäpalloilijoista hyviä käsikranaatin heittäjiä

• Kirjailija Sirpa Kähkönen purkaa kätkettyjä tunteita

• Viipurin Lepolasta käynnissä tutkimushanke

• Historiantutkija Tiina Miettinen monihaaraisten juurten jäljillä

• Kaarle Viikate on tuottelias artisti

Kolumni

Minun Karjalani

OUTI ÖRN

OLEN muutaman vuoden ajan toiminut aktiivisesti erilaisissa Lohjan Karjalaseuran ja Karjalan Liiton kuvioissa, mutta myös omatoimisesti tutkinut Karjalaan liittyviä asioita. Liiton kuvioissa, mutta myös omatoimisesti tutkinut Karjalaan liittyviä asioita. Useampikin henkilö on ihmetellyt, että mistä tällainen ”höyrähtäminen” Karjalaan johtuu. Se on saanut minut itsenikin pohtimaan asiaa. Olkoon tämä näin uutena kolumnistina esittelypuheenvuoroni minun Karjalastani.

Tutkija kaipaa tietoja Viipurin ja Sortavalan pihoista

PORI

PORILAINEN maisemantutkija Maritta Lehtinen kerää väitöstyötään varten tietoja rajan taakse jääneiden kaupunkien puistoissa ja pihoissa harjoitetusta viljelystä sekä puutarhan ja eläinten hoidosta.

– Kun olen tutustunut moniin eri arkistoaineistoihin, olen ollut hämmästynyt siitä, kuinka vähän näistä asioista löytyy mainintoja. Varsinkaan menetettyjen kaupunkien maatalouden näkyvyyttä kaupunkikuvassa ei ole juurikaan tutkittu, jonkin verran kyllä joidenkin muiden. 

Viipurin Lepolasta käynnissä tutkimushanke

Tietokirjailija ja sotahistorioitsija Eeva Tammi sekä kulttuurihistorian opiskelija ja kanttori Kaisa Kautto ahertavat  Viipurin Lepolan hautausmaata koskevan tutkimushankkeen parissa. Projektin nimi on ”Hellästi rakastettu – hautakiviä Viipurin Lepolassa”. 

LUE KARJALA-LEHTI VERKOSSA

Postin lakko aiheutti muutoksia

Postilakon aikana  ei Karjala-lehteä painettu. 

Normaalisti nettiin ja mobiiliversioon tehtävään näköislehteen on kaikilla avoin lukuoikeus. Painetun lehden tilaajien tilausjaksoa pidennetään lakon ajalta veloituksetta. 

Tilauslaskutusta siirretään, koska laskujen perillemeno on epävarmaa. 

Lakon päättyessä on ensimmäinen painettu Karjala-lehti normaalia laajempi. Se sisältää peruslehden lisäksi joitakin lakon aikana sähköisesti ilmestyneitä juttuja.

Viikon 46 (14.11.2019) Karjala painettiin, mutta sen jakelu on lakon alaista työtä ja odottaa Postin tiloissa. Pahoittelemme häiriötä.

Lehteä ei painettu 21.11. ja 28.11., vaan ne ovat luettavissa netissä veloituksetta.

Siviilien elämää rintamien takana vuosina 1939-44

TAMPERE

Karjala-lehti kokosi näyttelyn SA-kuvista ja klubin tiloihin Puutarhakadulle tulee myös hieman ajan henkeen liittyvää esineistöä Karjalaisseurojen Tampereen piiriltä. Kaikille avoin maksuton näyttely kuvaa osaltaan muun muassa lasten ja naisten kohtaloita tuona aikana.

 Näyttelyä voidaan esitellä myös muina aikoina sopimuksen mukaan, yhteydenotot: sointula@kolumbus.fi / Sointu Lanki.

Karjala-lehti astuu kännykkään

LEHTEMME uudistui digitaalisesti.  Karjalan verkkolehdessä jutut ja kuvat nousevat jatkossa paremmin esiin klikattaessa. Lehden visuaalisuutta lisätään myös videoilla ja verkkolinkeillä, joilla voidaan ohjata klikkaamalla suoraan muiden karjalaisten toimijoiden sivuille.