2021-01-20 09:00:04

Karjalan Liiton strategisesta viestinnästä tutkimus

– PYSYÄKSEEN  elossa aatteellinen toiminta tarvitsee vuorovaikutusta sekä enemmän aatetta kuin byrokratiaa, korostaa filosofian maisteri Katja Lösönen, jolta valmistui loppuvuodesta tutkimus viestinnän strategisesta johtamisesta aatteellisessa järjestössä. 

Strateginen viestintä tarkoittaa viestinnän kokonaisvaltaista ja tavoitteellista hyödyntämistä organisaation tavoitteisiin pääsemiseksi.

Vaasan yliopiston viestinnän ja markkinoinnin yksikölle vuoden 2020 aikana tekemässään Pro gradussa hän tutki Karjalan Liittoa ja haastatteli viittä liiton työntekijää ja kahta alueellisen luottamusjohdon edustajaa.

Lue lisää
2021-01-20 08:55:54

Karjala-lehti digitoitu vuoteen 2006

LAPPEENRANTA

ARKISTON aarteet avautuvat myös Karjala-lehden tilaajille. Ensimmäinen, lähes kahden vuoden projekti lehden vuosikirjojen digitoimiseksi päättyi vuodenvaihteessa. Lehden vuosikirjoja on skannattu vuosilta 1940-2006 ja urakassa käytiin läpi yhteensä 68 093 sivua.

Vuosikertoja on tallessa vain vuodesta 1940. Nykyisin Viipuri-hotellina toimiva kiinteistö pommitettiin talvisodan tuhosunnuntaina 18. helmikuuta, jolloin muun Viipurin tavoin tuhoutuivat Karjala-lehden arkistot ja omaisuus. Lehden seuraava projekti on digitoida julkaisut vuodesta 2007 eteenpäin.

Maamme julkaistut lehdet tallentanut Kansalliskirjasto on digitoinut myös Karjala-lehden alkaen sen vuonna 1904 ilmestyneestä ensimmäisestä numerosta. Kustantaja Karjalan Kirjapaino Oy aloitti jo vuonna 1901, mutta lukuisista yrityksistä huolimatta tsaarin hallinto esti useamman vuoden Karjalan säännöllisen julkaisemisen.

Lue lisää
2021-01-20 08:54:02

Viipuri on sodan näyttämö inhimilliselle tarinalle

HYVINKÄÄ

HYVINKÄÄLÄISEN Ville Paajasen Viipuriin sijoittuvassa esikoisromaanissa Täällä kaukana jossain (BoD 2020) seurataan suomalaisten ja venäläisten matkaa läpi synkkien sotavuosien 1939–1945.

Sota on näyttämönä tarinalle, joka kertoo kostosta, rakkaudesta ja anteeksiannosta. 

 – Kirjoittamisen käynnistivät mummoni veljen Tauno Mäkelän kirjeet rintamalta kotiin. Vaikka kirja ei hänestä kerrokaan, kirjeillä on ollut suuri vaikutus sen inhimilliseen ääneen, Ville Paajanen kertoo.

Sotien jälkeen 1954 Tauno Mäkelä (1921–1973) aloitti paikallisen linja-autoliikenteen Hyvinkään kauppalassa. Kohta 70-vuotias perheyritys toimii edelleen, vuodesta 1973 Hyvinkään Liikenne Oy:n nimisenä.

Lue lisää
2021-01-20 09:03:59

KOLUMNI 21.1.2021

Oma perinne elää

AILA-LIISA LAURILA

 

KISSAN silmät tuijottavat avoimina, mutta sameina ja sammuneina. Sen pää on juuttunut tiukasti kahden laudan rakoon. Kolli on kuollut. Piilosilla olo isoisän navetan salaperäisissä labyrinteissä oli ollut hauskaa. Hyvinä piilopaikkoina toimivat kanala, lampola, hevostalli, possukarsinat, lehmien ja vasikoiden parret, heinälato, karjakeittiö ja lantala, jonne nyt olin rohkeasti repäissyt oven auki. Sinne se kissaparka oli retkillään pudonnut seinän väliin ja vaipunut ikuiseen uneen.

Piiloleikki päättyi kuin salaman iskuun ja vaihtui hartaiksi hautajaismenoiksi. Saattoväkenä tuonilmaisiin siirtyneelle toimivat: Ville, Aimo, Raija, Helena, Asko, Alpo, minä ja ehkä nuorempiakin serkuksia. Siunaus toimitettiin luonnollisesti ortodoksisin menoin. Kaikilta sujui ristinmerkkien huiskauttaminen luontevasti eikä pomilointikaan pahalta kuulostanut. Pappina oli Ami pöytäliinaviittoineen ihan paras. Katti sai kunniallisen lähdön tästä maailmasta.

Lue lisää
2021-01-20 09:03:46

LUE 21.1. 2021 KARJALA-LEHDESTÄ

• Karjalan Liiton strategisesta viestinnästä tutkimus

• Sodan ajan Viipuri Ville Paajasen esikoiskirjan näyttämönä

• Karjala-lehti digitoitu vuoteen 2006

• Kaukopartiomies Onni Huovinen ja vaietut sotavuodet

• Tarinapuut kertovat ihmisen erityisestä suhteesta uihin

• Itäkarjalaisia suomalaistettiin uskonnolla

Lue lisää
2021-01-13 11:56:21

UUSI ASKEL JUHLAVUONNA

TAMMIKUUN 14. ilmestyy uusiutunut Karjala-lehti. Lisäämme lehden alkusivuille uutismaisuutta myös karjalaisuuteen liittyvissä asioissa, tuomme uusia sisältöjä unohtamatta perinteisiä taustoittavia artikkeleita ja henkilöhaastatteluja. Karjalan taittoa ja sisältöä on kehitetty vuosikymmen varovaisin ottein ja nyt otetaan seuraava askel.

Lehden 120. juhlavuosi ajoittuu siihen, että Karjalan Kirjapaino Oy perustettiin Viipurissa 20.3.1901. Karjalan juuret ulottuvat tätäkin kauemmas. Vuonna 1865 aloitti nuorsuomalainen Viipurin Sanomat, jonka työtä Karjala-lehti jatkoi. Suomalaisuuden, yhden kielen ja mielen nimeen vannoneet nuorsuomalaiset päätyivät vaikuttajiksi vuoden 1885 valtiopäivillä. Kärkikaartissa oli oululaisessa Kaiku-lehdessä aloittanut Julius Anshelm Bergh (myöhemmin Lyly), josta tuli Viipurin Sanomien päätoimittaja.

Lehti joutui tsaarin virkakoneiston hampaisiin. Viimeinen numero ilmestyi 14.3.1901, koska ”uppiniskainen lehti kertoi vahingollisesti Venäjällä sattuneista kavalluksista ja suurista varkauksista, vaikka sieltä olisi ollut paljon hyvää kerrottavaa”. Tuttu peruste kriittisen median painostukseen nykyäänkin. Päätoimittaja Lyly karkotettiin maasta ja hän ampui itsensä Berliinissä. Karjala-lehti saatiin vaikeuksien jälkeen lukijoille viimein säännöllisesti 1.1.1904 alkaen.

 

  Karjalan toimituksen näkemys, kolumnit ja lukijoiden mielipidekirjoitukset keskitetään sivuille 4 ja 5, joten lehden alkusivuilla korostuvat ajankohtaiset aiheet. Kulttuuria esitellään edelleen vahvasti ja matkailua sekä ruokaperinnettä tuodaan esiin useammin. Kotiseutujulkaisut, seurapalstat, Vanhat kuvat, Karjalaisen Nuorisoliiton ja Karjalan Liiton tiedotuspalstat säilyvät.

Vaikka Karjalan Liitto sai 65 prosentin ääniosuuden Karjala Lehti Oy:stä ja yhteistyö piirijärjestöjen kanssa tiivistyy, ei lehti muutu pelkäksi liiton järjestölehdeksi. Edellisen kerran liitto ja lehti löysivät toisensa näyttävämmin yhteistyön merkeissä kevättalvella 1958. Asuntopulaa lukuun ottamatta siirtokarjalaisten lakisääteiset asiat alkoivat olla paremmalla tolalla ja painopiste siirrettiin ”henkiselle puolelle”, järjestöjen toiminnan esittelyyn.

Karjalasta tuli tuolloin liiton virallinen tiedotuslehti. Keskustelua käytiin tutuista asioista; keskittyykö lehti liikaa eteläkarjalaisten, lähinnä Kannakselta lähteneiden asioihin unohtaen muut karjalaisuuden vivahteet eri puolilla Suomea, muun muassa Laatokan Karjalan perinteet. Samaan aikaan lehdessä tehtiin noin 6000 tilaajaan romahtaneen levikin takia merkittävä muutos, kun 177 ilmestymiskertaa kutistui vuonna 1959 viikoittaiseen, tuolloin 51 ilmestymiseen. Nyt ympyrän sulkeutuessa on levikki enää noin 4700 kappaletta ja vuonna 2021 uusiutunut Karjala ilmestyy 40 kertaa.

 

KARJALAISUUDEN kirjo kukkii edelleen laajasti ja monimuotoisesti myös järjestötoiminnan ulkopuolella, joten tälle kansalaisaktivismille on taattava avoin ja korostetun yhteinen väylä viestittää itsestään.

Karjalan pariin löydetään yhä enemmän sukujen, musiikin, käsityön tai ruokakulttuurin kautta. Kukin tavallaan. Varsinkin nuoret etenevät omin ehdoin, kiinnostavimman ilmiön houkuttelemana. Seuraava haaste onkin osallistua aktiivisesti sosiaalisessa mediassa heränneeseen Karjala-kiinnostukseen. Onhan meitä karjalaiset juuret omaavia toista miljoonaa, melkoinen voimavara myös lehdelle.

 

MARKUS RISSANEN

Lue lisää
2020-11-25 11:51:57

Karjala-lehti ei saa kuolla

KUTEN Karjala-lehden historiaan perehtyneet tietävät, päivättiin Karjalan Kirjapaino Oy:n perustamiskirja Viipurissa 20. maaliskuuta 1901, piakkoin 120 vuotta sitten. Yhtiön tarkoitukseksi määriteltiin harjoittaa kirjapaino-, kustannus- ja sanomalehden julkaisuliikettä. Senaatti vahvisti yhtiöjärjestyksen 29. maaliskuuta 1901 ja yhtiön varsinainen perustava kokous pidettiin samana vuonna 15. toukokuuta.

Karjalan Kirjapaino Oy:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin tukkukauppias William Lindell(sittemmin Otsakorpi). Yhtiön osakepääomaksi sijoitettiin 50 000 markkaa (vuoden 2019 rahassa 236 000 euroa).

Viipurissa ilmestyi 6. elokuuta 1901 Karjalan Sanomien näytenumero. Kymmenen päivää myöhemmin ilmestyi toinen näytenumero. Aika oli kuitenkin hankala.  Valtiovalta seurasi tarkasti lehdistöä ja ”liian suomalaismieliset” toimittajat olivat pannassa. Vihdoin löytyi sopiva mies. Farmaseutti O. E. Vuorinen oli ollut poliittisiin selkkauksiin ”viaton”, hyväntahtoinen mies. Syksyllä 1903 kuvernööri antoi luvan, että Vuorinen voi olla uuden lehden vastaava toimittaja.

 

KARJALAN näytenumero ilmestyi 4. joulukuuta 1903 ja joulukuun aikana tuli kolme muutakin näytenumeroa. Tammikuun 1. päivästä 1904 Karjala alkoi ilmestyä kuusi kertaa viikossa. 

Lue lisää
2020-06-11 07:55:30

Siviilien elämää rintamien takana vuosina 1939-44

TAMPERE

Karjala-lehti kokosi näyttelyn SA-kuvista ja klubin tiloihin Puutarhakadulle tulee myös hieman ajan henkeen liittyvää esineistöä Karjalaisseurojen Tampereen piiriltä. Kaikille avoin maksuton näyttely kuvaa osaltaan muun muassa lasten ja naisten kohtaloita tuona aikana.

 

 Näyttelyä voidaan esitellä myös muina aikoina sopimuksen mukaan, yhteydenotot: sointula@kolumbus.fi / Sointu Lanki.

Lue lisää
2020-09-16 10:13:25

Karjala-lehti astui kännykkään

LEHTEMME uudistui digitaalisesti.  Karjalan verkkolehdessä jutut ja kuvat nousevat jatkossa paremmin esiin klikattaessa. Lehden visuaalisuutta lisätään myös videoilla ja verkkolinkeillä, joilla voidaan ohjata klikkaamalla suoraan muiden karjalaisten toimijoiden sivuille.

Lue lisää