Jääski-seura ja Iltalehti yhteistyössä

ILTALEHTI ja Jääski-seura tekivät yhteistyötä tänä syksynä ja nyt on kauppojen kassojen viereen ilmestynyt Iltalehden Historia-liite Menetetty Suomi.

Lehti on osa Iltalehden historia-lehtien sarjaa.

Lehdessä on usean aukeaman artikkelit Jääsken historiasta ja kaksi henkilöhaastattelua runsaine kuvineen.

TOIMITTAJA Timo Kiiskin kirjoittama artikkeli ”Enso oli Suomen Ruhr” kuvaa Enson alueen teollisuuskeskittymää, jossa sijaitsivat Enso Gutzeitin, Outokummun, Kuidun ja Imatran Rautatehdas.

Miljonääri rakentaa Sortavalaan uudisrakennuksen

SORTAVALA

TUNNETTU pietarilainen miljonääri Igor Leitis rakennuttaa näyttävän uudisrakennuksen Sortavalan ydinkeskustaan Laatokan rannalle, lähelle Valamoon liikennöivien kantosiipialusten laituria.

Kolmikerroksinen rakennus nousee Lenininkadulle eli entiselle Raatihuoneenkadulle hotelli Kauniksen viereen. Paikalla ollut pelastusasema purettiin uudisrakennuksen tieltä

Talosta tulee monitoimirakennus, ja sen rakentaa on liikemies Igor Leitiksen Adamant-yhtiö. Työt ovat jo käynnissä, ja rakennus valmistuu vuoden 2022 syyskuussa, kertoo Sortavalan kaupunginjohtaja Sergei Krupin Karjala-lehdelle.

Taloon on tulossa apteekki, yksityislääkäreiden vastaanottohuoneita, kahvila, hotellihuoneita, ravintola ja asuinhuoneistoja.

Salpalinja on pitänyt sodan ja rauhan päivinä

PITKIN ITÄISTÄ Suomea kulkeva Salpalinja, jonka ylipäällikkö, marsalkka Mannerheim nimesi Kannaksen joukkojen komentajan, kenraaliluutnantti Oeschin ehdotuksesta jatkosodan raskaina päivinä kesäkuussa 1944 Suomen Salvaksi, on nyt entistä vetovoimaisempi matkailuvaltti. 

Salpalinja-museo Miehikkälässä odottaa ensi kesänä matkailijavirtaa Venäjää ja muita ulkomaita myöten. Museolla pidettiin marraskuussa seminaari, jossa iso kuva Salpalinjasta entisestään kirkastui.

Kesällä avattava korkeatasoinen valokuvanäyttely pysäyttää vieraan yhdessä Mannerheimin kanssa panssariesteen ja teräsbetonikorsun eteen.

Pirkko ja Kalevi Hyytiä - kotiseututyötä 80-luvulta lähtien

PIRKKO JA KALEVIi Hyytiä ovat tehneet karjalaista kotiseututyötä muun muassa Kivennapa- ja Metsäpirtti-seurassa sekä useissa kylä- ja sukuseuroissa.

Reilu vuosi sitten tasavallan presidentti myönsi Kalevi Hyytiälle kotiseutuneuvoksen arvonimen. Tänä syksynä Kivennapa-seura palkitsi pariskunnan ansioistaan kutsumalla heidät kunniajäsenikseen. 

– Tottahan toki huomionosoitus ja työmme arvostus tuntuvat mukavalta ja lämmittävät mieltä. On ollut suuri rikkaus kuulua eri pitäjäseuroihin, he hymyilevät.

KOLUMNI 2.12.2021

Poliitikon takana on ihminen

LAURI KONTRO

YLEN Politiikka-Suomi on yksi syksyn parhaista tv-sarjoista. Sarjassa käydään läpi suomalaisen politiikan onnistumisia, epäonnistumisia ja - mikä tietysti kaikkein kiinnostavinta – poliitikkojen henkilökohtaisia asioita.

LUE 2.12.2021 KARJALA-LEHDESTÄ

• Miljonääri rakentaa Sortavalaan näyttävän uudisrakennuksen

• Suomen itäinen salpa on pitänyt sodan ja rauhan päivinä

• Pirkko ja Kalevi Hyytiä ovat tehneet kotiseututyötä 80-luvulta lähtien

• Neuvosto-Karjalan suomalaiset - sankareista kansanvihollisiksi

• Urheilu vei Pentti Karvosen kaikille mantereille

• Siirtoseurakuntien kertomuksia koottu kirjaksi

• Kirjoja palkittiin Karjalan Liiton karjalaisilla suku- ja pitäjämarkkinoilla

• Kantele ja pillit soivat Sortavalan musiikkiopistossa

• Karjalan keittiö: Piirakkaleipomo Räty

Evakoille ehdotetaan omaa liputuspäivää

KARJALA KOTIIN ENTISTÄ JÄMÄKÄMPÄNÄ

Tilaushinnat laskevat

Sanomalehti Karjala tiivistää ilmestymiskertojaan ensi vuonna. Lehti ilmestyy 24 kertaa kotiin kannettuna. Ilmestymispäivänä pysyy torstai.

Karjala Lehti Oy:n hallitus on nimittänyt lehden vt. päätoimittajan Paula Kiviluoman päätoimittajaksi sekä Jessica Turkian tuottajaksi 1.1.2022 alkaen.

Karjalan pitkäaikainen toimittaja Päivi Parjanen-Vättö jää lomalle vuodenvaihteessa ja sen jälkeen pois lehden palveluksesta.

Yhtiön toimitusjohtajana jatkaa Pertti Hakanen.

Hakanen Karjala-lehden johtoon

Karjala Lehti Oy:n hallitus on määrännyt yhtiön hallituksen puheenjohtajan Pertti Hakasen hoitamaan lehtiyhtiön toimitusjohtajan tehtäviä toistaiseksi 29.6.2021 lähtien. Toimitusjohtaja Markus Rissanen jää sopimuksensa mukaan pois yhtiön palveluksesta 13.7.2021 ja on siihen saakka vuosilomalla.

Pertti Hakanen on toiminut Karjala Lehti Oy:n hallituksessa vuodesta 2018. Hakanen on Karjalan Liiton toiminnanjohtaja.

Karjala-lehti on tärkeä karjalaisuuden välittäjä

LAPPEENRANTA

KARJALA LEHTI  Oy:n hallitus on nimittänyt toimittaja Paula Kiviluoman Karjala-lehden vt. päätoimittajaksi määräajalle 1.4.–31.12.2021.

Paula Kiviluoman työura alkoi 1979 Karjalan Kirjapainon konttorissa. Vuotta myöhemmin yrityskauppojen myötä hän siirtyi kaupunkilehti Etelä-Karjalaan, jossa sanomalehtityön monet eri vaiheet tulivat tutuiksi. Takaisin Karjala-lehden palvelukseen hän palasi 1988.

KARJALA-LEHDEN ulkoasu-uudistus valmistui vuodenvaihteessa. Uutta ilmettä haettiin muun muassa taittoa ja sivurakennetta muokkaamalla. 

Myös lehden sisältöä kehitetään jatkuvasti, vaikka koronapandemia asettaa sille omat haasteensa. Tapahtumat ovat hyvin pitkälti peruuntuneet tai siirtyneet verkkoon. 

– Nykypäivän tekniikka tuo toimitustyöhön monia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Onhan se täysin erilaista seurata seminaaria tai juhlaa ”livestriiminä” kuin olla paikan päällä, Paula Kiviluoma muistuttaa. 

UUSI ASKEL JUHLAVUONNA

TAMMIKUUN 14. ilmestyi uusiutunut Karjala-lehti. Lisäämme lehden alkusivuille uutismaisuutta myös karjalaisuuteen liittyvissä asioissa, tuomme uusia sisältöjä unohtamatta perinteisiä taustoittavia artikkeleita ja henkilöhaastatteluja. Karjalan taittoa ja sisältöä on kehitetty vuosikymmen varovaisin ottein ja nyt otetaan seuraava askel.

Lehden 120. juhlavuosi ajoittuu siihen, että Karjalan Kirjapaino Oy perustettiin Viipurissa 20.3.1901. Karjalan juuret ulottuvat tätäkin kauemmas. Vuonna 1865 aloitti nuorsuomalainen Viipurin Sanomat, jonka työtä Karjala-lehti jatkoi. Suomalaisuuden, yhden kielen ja mielen nimeen vannoneet nuorsuomalaiset päätyivät vaikuttajiksi vuoden 1885 valtiopäivillä. Kärkikaartissa oli oululaisessa Kaiku-lehdessä aloittanut Julius Anshelm Bergh (myöhemmin Lyly), josta tuli Viipurin Sanomien päätoimittaja.

Lehti joutui tsaarin virkakoneiston hampaisiin. Viimeinen numero ilmestyi 14.3.1901, koska ”uppiniskainen lehti kertoi vahingollisesti Venäjällä sattuneista kavalluksista ja suurista varkauksista, vaikka sieltä olisi ollut paljon hyvää kerrottavaa”. Tuttu peruste kriittisen median painostukseen nykyäänkin. Päätoimittaja Lyly karkotettiin maasta ja hän ampui itsensä Berliinissä. Karjala-lehti saatiin vaikeuksien jälkeen lukijoille viimein säännöllisesti 1.1.1904 alkaen.

  Karjalan toimituksen näkemys, kolumnit ja lukijoiden mielipidekirjoitukset keskitetään sivuille 4 ja 5, joten lehden alkusivuilla korostuvat ajankohtaiset aiheet. Kulttuuria esitellään edelleen vahvasti ja matkailua sekä ruokaperinnettä tuodaan esiin useammin. Kotiseutujulkaisut, seurapalstat, Vanhat kuvat, Karjalaisen Nuorisoliiton ja Karjalan Liiton tiedotuspalstat säilyvät.

Vaikka Karjalan Liitto sai 65 prosentin ääniosuuden Karjala Lehti Oy:stä ja yhteistyö piirijärjestöjen kanssa tiivistyy, ei lehti muutu pelkäksi liiton järjestölehdeksi. Edellisen kerran liitto ja lehti löysivät toisensa näyttävämmin yhteistyön merkeissä kevättalvella 1958. Asuntopulaa lukuun ottamatta siirtokarjalaisten lakisääteiset asiat alkoivat olla paremmalla tolalla ja painopiste siirrettiin ”henkiselle puolelle”, järjestöjen toiminnan esittelyyn.

Karjalasta tuli tuolloin liiton virallinen tiedotuslehti. Keskustelua käytiin tutuista asioista; keskittyykö lehti liikaa eteläkarjalaisten, lähinnä Kannakselta lähteneiden asioihin unohtaen muut karjalaisuuden vivahteet eri puolilla Suomea, muun muassa Laatokan Karjalan perinteet. Samaan aikaan lehdessä tehtiin noin 6000 tilaajaan romahtaneen levikin takia merkittävä muutos, kun 177 ilmestymiskertaa kutistui vuonna 1959 viikoittaiseen, tuolloin 51 ilmestymiseen. Nyt ympyrän sulkeutuessa on levikki enää noin 4700 kappaletta ja vuonna 2021 uusiutunut Karjala ilmestyy 40 kertaa.

KARJALAISUUDEN kirjo kukkii edelleen laajasti ja monimuotoisesti myös järjestötoiminnan ulkopuolella, joten tälle kansalaisaktivismille on taattava avoin ja korostetun yhteinen väylä viestittää itsestään.

Karjalan pariin löydetään yhä enemmän sukujen, musiikin, käsityön tai ruokakulttuurin kautta. Kukin tavallaan. Varsinkin nuoret etenevät omin ehdoin, kiinnostavimman ilmiön houkuttelemana. Seuraava haaste onkin osallistua aktiivisesti sosiaalisessa mediassa heränneeseen Karjala-kiinnostukseen. Onhan meitä karjalaiset juuret omaavia toista miljoonaa, melkoinen voimavara myös lehdelle.

MARKUS RISSANEN

Siviilien elämää rintamien takana vuosina 1939-44

TAMPERE

Karjala-lehti kokosi näyttelyn SA-kuvista ja klubin tiloihin Puutarhakadulle tulee myös hieman ajan henkeen liittyvää esineistöä Karjalaisseurojen Tampereen piiriltä. Kaikille avoin maksuton näyttely kuvaa osaltaan muun muassa lasten ja naisten kohtaloita tuona aikana.

 Näyttelyä voidaan esitellä myös muina aikoina sopimuksen mukaan, yhteydenotot: sointula@kolumbus.fi / Sointu Lanki.

Karjala-lehti astui kännykkään

LEHTEMME uudistui digitaalisesti.  Karjalan verkkolehdessä jutut ja kuvat nousevat jatkossa paremmin esiin klikattaessa. Lehden visuaalisuutta lisätään myös videoilla ja verkkolinkeillä, joilla voidaan ohjata klikkaamalla suoraan muiden karjalaisten toimijoiden sivuille.