Sissi Enestam haki astronauttikoulutukseen

HELSINKI

EUROOPAN  avaruusjärjestö ESA:n astronautiksi haki tämän vuoden helmikuussa 307 suomalaista. Suomalaisista hakijoista 59 oli naisia ja 248 miehiä. Helsinkiläinen avaruustieteen tohtorikoulutettava Sissi Enestam oli yksi heistä.

Hakijoita oli yli 22 000. Astronauteiksi valitaan vain 20 hakijaa. Heistäkin osa valitaan ura-astronauteiksi, osa jää odottelemaan mahdollista avaruuskomennustaan reserviin.

Naishakijoiden määrä nousi edelliseen hakukierrokseen verrattuna. Vuoden 2008 haussa naishakijoita oli 15 prosenttia, tällä kierroksella heitä oli jo 24 prosenttia. 

Nyt oli myös ensimmäinen kerta, kun fyysisesti rajoittuneen oli mahdollista hakea ja tulla myöhemmin valittua astronautiksi. Lisäksi astronauttien yläikäraja nostettiin 50 vuoteen edellisestä 37 vuodesta. Sissi on 35-vuotias.

Uusi turistikeidas nousee Sortavalan Kirjavalahdelle

SORTAVALA

APTEEKKARI Tauno Jääskeläisen entisen huvilan tienoosta Sortavalan Kirjavalahdella on tulossa jälleen yksi uusi turistikohde venäläismatkailijoiden suosimaan Karjalan tasavaltaan.

Laatokan pohjoisrannalla, Petroskoihin johtavan vilkkaan valtatien varrella sijaitseva huvila on tunnettu Neuvostoliitossa ja Venäjällä Säveltäjien talona, sillä se on ollut Venäjän säveltäjäliiton omistuksessa ja muusikoiden lomakäytössä.

Noin sadan metrin päähän huvilasta valmistui viime vuoden syksyllä uusi hotellirakennus. Alueen investoinnit eivät kuitenkaan jää tähän.

Rantala-nimen saaneen hotellin viereen on Stolitsa na Onego -verkkolehden mukaan tulossa myös näköalaravintola ja 270-paikkainen konserttisali.

Rakenteilla on lisäksi kävelytunneli valtatien alitse. Petroskoihin johtava maantie sijaitsee hotelli- ja huvila-alueen ja Laatokan välissä, ja tunnelilla varmistetaan turistien turvallinen pääsy rantaan.

Alueelle suunnitellaan myös muistomerkkiä Kirjavalahdessa aikoinaan työskennelleelle kuuluisalle venäläiselle kuvataiteilijalle Nikolai Roerichille.

Kalle Lehmuksen ura katkesi Kekkoseen

MANÖÖVERI  on tilannetajua vaativa toimenpide sekä politiikassa että sodankäynnissä, joskus aliarvostaen takinkäännöksikin kutsuttu.

Vailla sotilastutkintoa ja rintamakokemusta puolustuslaitoksen ja -hallinnon hierarkiassa edenneen everstin ja jatkosodan jälkeen puolustusministeriksi kohonneen Kalle Lehmuksen junailemia manöövereitä tarvittiin.

Jatkosodan aikana syntyi sodanjohdossa konflikteja, jotka johtuivat henkilökemioista, ideologisista näkemyseroista tai molemmista. Silloin Kalle Lehmuksen sana ja tilannetaju olivat tarpeen.

Lasse Lehtisen ja Jussi Lehmuksen uutuuskirjassa ”Salaista sotaa – Mannerheimin demari Kalle Lehmus”  osin hämärän peitossa ollut everstin ura Puolustusvoimien tiedotuksessa, tiedustelussa ja puolustushallinnossa saa vihdoin kattavan selvityksen. 

”Mystinen SDP-vaikuttaja” nousi Mannerheimin esikuntaan jo vuonna 1939.

KOLUMNI

Sanna Marin rikkoo rajoja

RISTO UIMONEN

KOHU Sanna Marinin nahkarepusta voi vaikuttaa joutavanpäiväiseltä. Taustalla on kuitenkin vakava asia. Miten pääministeri käyttää valtaansa?

Reppukohua ei olisi ilman Marinin somessa julkaisemaa videota. Hän esitteli siinä ostamaansa Pihka-reppua, hinta 359 euroa. Kohu ei kuitenkaan koske pääministerin tyyristä ostosta vaan huomioarvoa tuotteelle, jonka omistajan siskon Marin tuntee.

Alistiko Marin pääministeri-instituution palvelemaan yksittäisen yrityksen kaupallisia tarpeita? Vastaus on kiistaton. Marin julkaisi itse videon omalla Instagram-tilillään, jolla on lähes 500 000 seuraajaa, joten hän tiesi edistävänsä repun menekkiä. Hän ei ollut ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Marin puffasi viime vuonna Trendi-lehden tyylikkäässä kuvassa Kalevala-korua.

LUE 23.9.2021 KARJALA-LEHDESTÄ

• Uusi turistikeidas nousee Sortavalan Kirjavalahdelle

• Kalle Lehmuksen ura päättyi Kekkoseen

• Sissi Enestam hakei astronauttikoulutukseen

• Ana Botero ja Olavi Kiviniemi muuttivat kaupungista maalle yrittäjiksi

• Tykkimies Hugo Soinille muistokivi Mäntsälään

• Jääsken kirjojen tuuletus Lappeenrannan kirjastossa

Hakanen Karjala-lehden johtoon

Karjala Lehti Oy:n hallitus on määrännyt yhtiön hallituksen puheenjohtajan Pertti Hakasen hoitamaan lehtiyhtiön toimitusjohtajan tehtäviä toistaiseksi 29.6.2021 lähtien. Toimitusjohtaja Markus Rissanen jää sopimuksensa mukaan pois yhtiön palveluksesta 13.7.2021 ja on siihen saakka vuosilomalla.

Pertti Hakanen on toiminut Karjala Lehti Oy:n hallituksessa vuodesta 2018. Hakanen on Karjalan Liiton toiminnanjohtaja.

Karjala-lehti nosti levikkiään

VOIMAKAS markkinointi nosti Karjala-lehden levikkiä yli 120 taloudella (2,5 %), josta digitilausten osuus on kolmannes. Lehden kokonaislevikki ylitti vapaakappaleiden avulla 5000:n rajan ja varsinkin printtiversion nousu ilahdutti. Vastaavasti satoja tilaajia poistui rekisteristä, kun uusia tilauksia on saatu yli 500.

Karjalan levikin takamatka on yhtiön hallituksen asettamaan tavoitteeseen vielä lähes 900 tilausta. Levikkiään ovat nostaneet Karjala-lehden ohella sanomalehdistä muun muassa Savon Sanomat, Uusimaa, Etelä-Suomen Sanomat ja Etelä-Saimaa.

– Viime vuonna havaitsimme, että vanhimpien tilaajien vuosia jatkunut väheneminen hidastui. Jatkuva markkinointi sai levikin laskun tasaantumaan ja se kääntyi hiljalleen nousuun, pohjustaa päätoimittaja-toimitusjohtaja Markus Rissanen kehitystä.

Karjala-lehti on tärkeä karjalaisuuden välittäjä

LAPPEENRANTA

KARJALA LEHTI  Oy:n hallitus on nimittänyt toimittaja Paula Kiviluoman Karjala-lehden vt. päätoimittajaksi määräajalle 1.4.–31.12.2021.

Paula Kiviluoman työura alkoi 1979 Karjalan Kirjapainon konttorissa. Vuotta myöhemmin yrityskauppojen myötä hän siirtyi kaupunkilehti Etelä-Karjalaan, jossa sanomalehtityön monet eri vaiheet tulivat tutuiksi. Takaisin Karjala-lehden palvelukseen hän palasi 1988.

KARJALA-LEHDEN ulkoasu-uudistus valmistui vuodenvaihteessa. Uutta ilmettä haettiin muun muassa taittoa ja sivurakennetta muokkaamalla. 

Myös lehden sisältöä kehitetään jatkuvasti, vaikka koronapandemia asettaa sille omat haasteensa. Tapahtumat ovat hyvin pitkälti peruuntuneet tai siirtyneet verkkoon. 

– Nykypäivän tekniikka tuo toimitustyöhön monia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Onhan se täysin erilaista seurata seminaaria tai juhlaa ”livestriiminä” kuin olla paikan päällä, Paula Kiviluoma muistuttaa. 

UUSI ASKEL JUHLAVUONNA

TAMMIKUUN 14. ilmestyi uusiutunut Karjala-lehti. Lisäämme lehden alkusivuille uutismaisuutta myös karjalaisuuteen liittyvissä asioissa, tuomme uusia sisältöjä unohtamatta perinteisiä taustoittavia artikkeleita ja henkilöhaastatteluja. Karjalan taittoa ja sisältöä on kehitetty vuosikymmen varovaisin ottein ja nyt otetaan seuraava askel.

Lehden 120. juhlavuosi ajoittuu siihen, että Karjalan Kirjapaino Oy perustettiin Viipurissa 20.3.1901. Karjalan juuret ulottuvat tätäkin kauemmas. Vuonna 1865 aloitti nuorsuomalainen Viipurin Sanomat, jonka työtä Karjala-lehti jatkoi. Suomalaisuuden, yhden kielen ja mielen nimeen vannoneet nuorsuomalaiset päätyivät vaikuttajiksi vuoden 1885 valtiopäivillä. Kärkikaartissa oli oululaisessa Kaiku-lehdessä aloittanut Julius Anshelm Bergh (myöhemmin Lyly), josta tuli Viipurin Sanomien päätoimittaja.

Lehti joutui tsaarin virkakoneiston hampaisiin. Viimeinen numero ilmestyi 14.3.1901, koska ”uppiniskainen lehti kertoi vahingollisesti Venäjällä sattuneista kavalluksista ja suurista varkauksista, vaikka sieltä olisi ollut paljon hyvää kerrottavaa”. Tuttu peruste kriittisen median painostukseen nykyäänkin. Päätoimittaja Lyly karkotettiin maasta ja hän ampui itsensä Berliinissä. Karjala-lehti saatiin vaikeuksien jälkeen lukijoille viimein säännöllisesti 1.1.1904 alkaen.

  Karjalan toimituksen näkemys, kolumnit ja lukijoiden mielipidekirjoitukset keskitetään sivuille 4 ja 5, joten lehden alkusivuilla korostuvat ajankohtaiset aiheet. Kulttuuria esitellään edelleen vahvasti ja matkailua sekä ruokaperinnettä tuodaan esiin useammin. Kotiseutujulkaisut, seurapalstat, Vanhat kuvat, Karjalaisen Nuorisoliiton ja Karjalan Liiton tiedotuspalstat säilyvät.

Vaikka Karjalan Liitto sai 65 prosentin ääniosuuden Karjala Lehti Oy:stä ja yhteistyö piirijärjestöjen kanssa tiivistyy, ei lehti muutu pelkäksi liiton järjestölehdeksi. Edellisen kerran liitto ja lehti löysivät toisensa näyttävämmin yhteistyön merkeissä kevättalvella 1958. Asuntopulaa lukuun ottamatta siirtokarjalaisten lakisääteiset asiat alkoivat olla paremmalla tolalla ja painopiste siirrettiin ”henkiselle puolelle”, järjestöjen toiminnan esittelyyn.

Karjalasta tuli tuolloin liiton virallinen tiedotuslehti. Keskustelua käytiin tutuista asioista; keskittyykö lehti liikaa eteläkarjalaisten, lähinnä Kannakselta lähteneiden asioihin unohtaen muut karjalaisuuden vivahteet eri puolilla Suomea, muun muassa Laatokan Karjalan perinteet. Samaan aikaan lehdessä tehtiin noin 6000 tilaajaan romahtaneen levikin takia merkittävä muutos, kun 177 ilmestymiskertaa kutistui vuonna 1959 viikoittaiseen, tuolloin 51 ilmestymiseen. Nyt ympyrän sulkeutuessa on levikki enää noin 4700 kappaletta ja vuonna 2021 uusiutunut Karjala ilmestyy 40 kertaa.

KARJALAISUUDEN kirjo kukkii edelleen laajasti ja monimuotoisesti myös järjestötoiminnan ulkopuolella, joten tälle kansalaisaktivismille on taattava avoin ja korostetun yhteinen väylä viestittää itsestään.

Karjalan pariin löydetään yhä enemmän sukujen, musiikin, käsityön tai ruokakulttuurin kautta. Kukin tavallaan. Varsinkin nuoret etenevät omin ehdoin, kiinnostavimman ilmiön houkuttelemana. Seuraava haaste onkin osallistua aktiivisesti sosiaalisessa mediassa heränneeseen Karjala-kiinnostukseen. Onhan meitä karjalaiset juuret omaavia toista miljoonaa, melkoinen voimavara myös lehdelle.

MARKUS RISSANEN

Siviilien elämää rintamien takana vuosina 1939-44

TAMPERE

Karjala-lehti kokosi näyttelyn SA-kuvista ja klubin tiloihin Puutarhakadulle tulee myös hieman ajan henkeen liittyvää esineistöä Karjalaisseurojen Tampereen piiriltä. Kaikille avoin maksuton näyttely kuvaa osaltaan muun muassa lasten ja naisten kohtaloita tuona aikana.

 Näyttelyä voidaan esitellä myös muina aikoina sopimuksen mukaan, yhteydenotot: sointula@kolumbus.fi / Sointu Lanki.

Karjala-lehti astui kännykkään

LEHTEMME uudistui digitaalisesti.  Karjalan verkkolehdessä jutut ja kuvat nousevat jatkossa paremmin esiin klikattaessa. Lehden visuaalisuutta lisätään myös videoilla ja verkkolinkeillä, joilla voidaan ohjata klikkaamalla suoraan muiden karjalaisten toimijoiden sivuille.