Suomeen saapunee noin 80 000 ukrainalaisevakkoa

HELSINKI

– SUOMEN valmiudet ottaa vastaan pakolaisia ovat Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtisen mukaan nyt huomattavasti paremmat kuin vuonna 2015. Kuitenkaan vieläkään vastaanottojärjestelmämme ei ole kaikilta osin pystynyt vastaamaan Ukrainasta tulevien pakolaisten tarpeisiin.

Toukokuun alussa Ukrainasta paenneita oli jo runsaat 5,5 miljoonaa.
Heistä yli 3 miljoonaa on siirtynyt Puolaan. Suomeen virallisen suojelun piiriin rekisteröityneitä ukrainalaisevakkoja on tullut vasta noin 20 000, mutta luvun arvioidaan nelinkertaistuvan lähikuukausien aikana.

– Meillä on jo suuri määrä Ukrainan pakolaisia, jotka ovat heille kuuluvan viranomaistuen piirissä, mutta myös yhtä suuri määrä heitä, jotka eivät vielä ole. 

Riski-investointi kanavaan jäi onneksi toteuttamatta

SAIMAAN kanava on täyttänyt 160 vuotta eli se on rakennettu Venäjän keisarin ja Suomen suurruhtinaskunnan aikaan. Tänä keväänä kanavalla ei ole kulkenut yksikään kaupalliseen liikenteeseen tarkoitettu alus, mutta kova poru on syntynyt siitä, käyttääkö nyky-Venäjä nyt julman tsaarinsa Vladimir Putinin ohjailemana kahden maan välillä kulkevaa vesiväylää hybridivaikuttamiseen.

Tällaista epäilyä ovat pitäneet yllä Yleisradion jälkiviisaat, jotka yrittävät olla kaukaa viisaita. Hybridivaikuttaminen on vakava asia, mutta kun sitä hokee joka asiassa, pelko voi haihtua.

Jääkiekon ensimmäinen mestari Viipurista

SUOMEN kansallisurheilulajiksi kohonneen jääkiekkoilun maailmanmestaruuskilpailut ovat käynnissä Tampereella ja Helsingissä. Kansa pääsee jälleen katsomoihin. Leijonajoukkueen olympiavoitto nosti kiekkohuumaa, kun yleisökin pääsee taas katsomoihin.

92 vuotta sitten aloittelevan urheilulajin ensimmäinen Suomen mestaruus meni Viipuriin. Salakkalahden jäällä Viipurin Reipas kukisti loppuottelussa helsinkiläisen Krononhagens IF:n selvin numeroin 5–1.

JÄÄKIEKKOILUSTA on vajaassa sadassa vuodessa tullut Suomen suosituin urheilulaji katsojamäärillä ja lajissa liikkuvilla rahamäärillä mitattuna.

Lajista väitelleen karjalajuurisen filosofian tohtorin Kimmo Isotalon mukaan suosiota selittävät muun muassa parantuneet peli- ja harrastusolosuhteet, yhteiskunnan vaurastuminen, kaupungistuminen ja maajoukkueen arvokisamenestys, maailmanmestaruudet ja olympiavoitto.

Kansainvälinen Viipuri oli tulvillaan musiikin lumoa

VIIPURI oli ainutlaatuinen musiikin keskus aina talvisodan syttymiseen asti. Kaupungin opinahjoihin hakeutui lahjakkaita soittajia ja laulajia läheltä ja kaukaa. Tunnelma oli innostunut. Tämä välittyy myös kaupungin musiikkielämää kartoittavasta uutuusteoksesta.

VIIPURIN sotien välinen, musiikillinen menestystarina oli paljolti armenianjuutalaisen, saavutuksiinsa nähden liian tuntemattomaksi jääneen Boris Sirpon ansiota. 

Hän oli viulisti ja kapellimestari, tinkimätön ja kunnianhimoinen kouluttaja. Pelättykin, ja kadehdittu. Tulisieluinen ja demoninen. Hän perusti sisällissodan vielä kyteville raunioille syksyllä 1918 legendaarisen Viipurin Musiikkiopiston, jonka maine kiiri uljaasti Euroopan metropoleihin asti.

KOLUMNI 19.5.2022

Voimanlähde ja onnen kaivos

RIITTA UOSUKAINEN

valtioneuvos

OLEN OLLUT kuin katsomossa karjalaistoiminnan näytelmässä. Joulukuussa sammui kirkas tähti karjalaisuuden taivaalla: mieheni menehtyi. Hänen monivuotinen sairautensa vaikutti omaankin elämääni.

Mieheni oli Valkjärven Uosukaisia; hänen synnyinpaikkansa oli Ruokolahti – nykyinen 
Imatra. Karjalainen hän oli yhtä kaikki, valoisa, vauhdikas, upseeri ja herrasmies. Karjalaiset miehethän ovat maan parhaita seuramiehiä... 
Omassa passissani on syntymäpaikkana Jääski, mistä iloitsen. Jääski-seuran toimia olen nyt seurannut sivusta sattuneista syistä toimittuani seuran hallituksessa 30 vuotta.

LUE 19.5.2022 KARJALA-LEHDESTÄ

• Suomeen arvioidaan saapuvan noin 80 000 ukrainalaisevakkoa

• Riski-investointi Saimaan kanavaan jäi onneksi toteuttamatta

• Viipurin Dikoni-turvakodin rahoitus keskeytyy

• Jääkiekon ensimmäinen mestari Viipurista -  jääkiekko nousi kansallislajiksi yhteikunnan muutosten mukana

• Pajot-festivaali on noussut karjalaisuuden merkkitapahtumaksi

• Kansainvälinen Viipuri oli tulvillaan musiikin lumoa

Viipurilainen Ilves-Kissat juhlii Tampereella

Karttojen ja kirjojen myynti siirtyi Karjalan Liitolle

Vuoden vaihteessa Karjala Lehti Oy:n kartta- ja kirjamyynti siirtyi Karjalan Liitolle. 

Jatkossa löydät muun muassa Karjala-lehdessä myynnissä olleet pitäjäkartat ja kuusiosaisen Viipurin läänin historia -kirjasarjan Karjalan Liiton SieMie- puodista https://www.karjalanliitto.fi/siemiepuoti/

TUTUSTU KARJALA-LEHDEN ARKISTOON

KARJALA-lehden arkisto kattaa vuosikerrat 1940-2006. Arkisto on lehden tilaajien vapaassa käytössä. Karjala-lehden tilaajat pääset selaamaan vuosikertoja vuosilta 1940-2006. Arkistossa on luettavissa 3750 lehden numeroa.

Karjala-lehden kestotilaaja saa digilehtioikeuden veloituksetta. Arkisto toimii tilauksen asiakasnumerolla ja postinumerolla. 

Jos haluat lukutunnukset, ota yhteyttä sähköpostilla tilaukset@karjala-lehti.fi . Lähetämme sinulle tunnuksesi.

KARJALA KOTIIN ENTISTÄ JÄMÄKÄMPÄNÄ

Sanomalehti Karjala tiivistää ilmestymiskertojaan vuonna 2022. Lehti ilmestyy 24 kertaa kotiin kannettuna. Ilmestymispäivänä pysyy torstai.

Karjala Lehti Oy:n hallitus on nimittänyt lehden vt. päätoimittajan Paula Kiviluoman päätoimittajaksi sekä Jessica Turkian tuottajaksi 1.1.2022 alkaen.

Karjalan pitkäaikainen toimittaja Päivi Parjanen-Vättö jää lomalle vuodenvaihteessa ja sen jälkeen pois lehden palveluksesta.

Yhtiön toimitusjohtajana jatkaa Pertti Hakanen.

Siviilien elämää rintamien takana vuosina 1939-44

TAMPERE

Karjala-lehti kokosi näyttelyn SA-kuvista ja klubin tiloihin Puutarhakadulle tulee myös hieman ajan henkeen liittyvää esineistöä Karjalaisseurojen Tampereen piiriltä. Kaikille avoin maksuton näyttely kuvaa osaltaan muun muassa lasten ja naisten kohtaloita tuona aikana.

 Näyttelyä voidaan esitellä myös muina aikoina sopimuksen mukaan, yhteydenotot: sointula@kolumbus.fi / Sointu Lanki.

Karjala-lehti myös kännykkään

Lataa KARJALA-LEHDEN sovellus käyttöösi.  Karjalan verkkolehdessä jutut ja kuvat nousevat jatkossa paremmin esiin klikattaessa. Lehden visuaalisuutta lisätään myös videoilla ja verkkolinkeillä, joilla voidaan ohjata klikkaamalla suoraan muiden karjalaisten toimijoiden sivuille. Lehtemme Karjala -mobiilisovellus toimii samalla pohjalla, uusimmilla käyttöjärjestelmillä varustetuilla Android- ja Apple -puhelimilla sekä tableteilla.