Jääkärimarssi pyöräiltiin Ruben Laguksen kunniaksi

HÄMEENLINNA

HATTULAN ja Hämeenlinnan ulkoilijat ja pihankunnostajat hieraisivat silmiään 22.toukokuuta, kun ohi sujahti ryhdikäs pyöräkolonna vihreässä maastopuvussa ja ”Tuntemattomasta” tutuksi tulleessa harmaassa univormussa. 

Maanpuolustuskoulutusyhdistys MPK Hattulan koulutuspaikka järjesti ensimmäistä kertaa panssarikenraali Ruben Laguksen kunniaksi polkupyörillä järjestetyn Jääkärimarssin. Jääkärikenraalimajuri Lagus oli Mannerheim-ristin ritari numero 1 ja jatkosodassa 1. jääkäriprikaatin komentaja.

Kolmenkymmenen kilometrin polkupyörämarssi tarjosi marssijoille huikean elämyksen.  Mukana ollut Perinneryhmä polki piirun verran pidempään ja poikkesi lopuksi Parolannummea halkovalla Pyhälle tielle. 

Terveisiä Vahvialasta

VAHVIALA

Suomen Pietarin-pääkonsulaatissa työskentelevä Marja Lyhty kiersi 32 sankarihautausmaata luovutetun Karjalan alueella syksyllä 2020. Hän siisti hautausmaita, vei haudoille havuja ja sytytti kynttilän. Toukokuussa 2021 Vahviala-seura sai häneltä viestin, että hän oli käynyt myös Vahvialan hautausmaalla.

Hyvässä Muistissa suuret tunteet

MIKKELI

TAISI SIELLÄ kyynel vieriä silmäkulmaan. Ja kuulua helpotuksen huokaus, pieni ilon hetkikin koittaa.

Tunteita elettiin vahvasti viime viikonloppuna Mikkelissä. Autenttiset paikat ja esineet saivat lisää voimaa uusimman tekniikan virtuaalitodellisuudesta ja päin vastoin.

Sodan ja rauhan keskus Muisti avattiin poikkeusoloissa, joihin kuuluvat niin sota kuin koronapandemiakin. Ajankohta  oli  4. kesäkuuta, Puolustusvoimain lippujuhlan päivä ja Mannerheimin syntymäpäivä.

KOLUMNI 10.6.2021

Maikki-tädin malli

MAIJA PAAVILAINEN

MIEHENI SUVUN kunnioitettu, hiukkasen pelättykin Maikki -täti, (lue Maik tät), oli uuttera marttakerholainen. Hän oli päivätyönsä vanhainkodin johtajattarena suorittanut mieheni isoisän sisar. Erinomainen kaikessa. 

Täti neuloo pohjepituisia saapassukkia suvun miehille ja suihkii taitavasti kinnasneulaa pitääkseen sukulaisten kädet ulkotöissä lämpimänä. Aikaa hänellä on, mutta ei kädet sylissä käytettäväksi. Luoja ei hänelle lapsia suonut eikä kahden hengen taloudessa askareita riitä koko päiväksi.

Juho-setä oli jo Kaukolassa innokas raittiusmies, ahkera mieskuorossa ja voimisteluseurassa. Myöhemmin myös Parkanossa häntä arvostettiin kunnan ja seurakunnan luottamustehtävissä.

LUE 10.6.2021 KARJALA-LEHDESTÄ

• Jääkärimarssi pyöräiltiin Ruben Laguksen kunniaksi

• Sodan ja rauhan keskus aloitti Mikkelissä poikkeusoloissa

• Terveisiä Vahvialasta! Vahvialan hautausmaan kevätkunnostus

• Kirvulaisesta Reijo Ollikasta Lahden uusi tarkastusjohtaja

• Suistamojuurinen Marjaana Karjalainen: Työ auttaa ylläpitämään suhteita Suomeen

• TaiKassa on taiteen taikaa

• Anni Tikka seikkailee Helena Steenin kirjassa Englannissa

• Sotakoira Turkan evakkomatka halki Suomen

Karjala-lehti nosti levikkiään

VOIMAKAS markkinointi nosti Karjala-lehden levikkiä yli 120 taloudella (2,5 %), josta digitilausten osuus on kolmannes. Lehden kokonaislevikki ylitti vapaakappaleiden avulla 5000:n rajan ja varsinkin printtiversion nousu ilahdutti. Vastaavasti satoja tilaajia poistui rekisteristä, kun uusia tilauksia on saatu yli 500.

Karjalan levikin takamatka on yhtiön hallituksen asettamaan tavoitteeseen vielä lähes 900 tilausta. Levikkiään ovat nostaneet Karjala-lehden ohella sanomalehdistä muun muassa Savon Sanomat, Uusimaa, Etelä-Suomen Sanomat ja Etelä-Saimaa.

– Viime vuonna havaitsimme, että vanhimpien tilaajien vuosia jatkunut väheneminen hidastui. Jatkuva markkinointi sai levikin laskun tasaantumaan ja se kääntyi hiljalleen nousuun, pohjustaa päätoimittaja-toimitusjohtaja Markus Rissanen kehitystä.

Karjala-lehti on tärkeä karjalaisuuden välittäjä

LAPPEENRANTA

KARJALA LEHTI  Oy:n hallitus on nimittänyt toimittaja Paula Kiviluoman Karjala-lehden vt. päätoimittajaksi määräajalle 1.4.–31.12.2021.

Paula Kiviluoman työura alkoi 1979 Karjalan Kirjapainon konttorissa. Vuotta myöhemmin yrityskauppojen myötä hän siirtyi kaupunkilehti Etelä-Karjalaan, jossa sanomalehtityön monet eri vaiheet tulivat tutuiksi. Takaisin Karjala-lehden palvelukseen hän palasi 1988.

KARJALA-LEHDEN ulkoasu-uudistus valmistui vuodenvaihteessa. Uutta ilmettä haettiin muun muassa taittoa ja sivurakennetta muokkaamalla. 

Myös lehden sisältöä kehitetään jatkuvasti, vaikka koronapandemia asettaa sille omat haasteensa. Tapahtumat ovat hyvin pitkälti peruuntuneet tai siirtyneet verkkoon. 

– Nykypäivän tekniikka tuo toimitustyöhön monia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Onhan se täysin erilaista seurata seminaaria tai juhlaa ”livestriiminä” kuin olla paikan päällä, Paula Kiviluoma muistuttaa. 

UUSI ASKEL JUHLAVUONNA

TAMMIKUUN 14. ilmestyi uusiutunut Karjala-lehti. Lisäämme lehden alkusivuille uutismaisuutta myös karjalaisuuteen liittyvissä asioissa, tuomme uusia sisältöjä unohtamatta perinteisiä taustoittavia artikkeleita ja henkilöhaastatteluja. Karjalan taittoa ja sisältöä on kehitetty vuosikymmen varovaisin ottein ja nyt otetaan seuraava askel.

Lehden 120. juhlavuosi ajoittuu siihen, että Karjalan Kirjapaino Oy perustettiin Viipurissa 20.3.1901. Karjalan juuret ulottuvat tätäkin kauemmas. Vuonna 1865 aloitti nuorsuomalainen Viipurin Sanomat, jonka työtä Karjala-lehti jatkoi. Suomalaisuuden, yhden kielen ja mielen nimeen vannoneet nuorsuomalaiset päätyivät vaikuttajiksi vuoden 1885 valtiopäivillä. Kärkikaartissa oli oululaisessa Kaiku-lehdessä aloittanut Julius Anshelm Bergh (myöhemmin Lyly), josta tuli Viipurin Sanomien päätoimittaja.

Lehti joutui tsaarin virkakoneiston hampaisiin. Viimeinen numero ilmestyi 14.3.1901, koska ”uppiniskainen lehti kertoi vahingollisesti Venäjällä sattuneista kavalluksista ja suurista varkauksista, vaikka sieltä olisi ollut paljon hyvää kerrottavaa”. Tuttu peruste kriittisen median painostukseen nykyäänkin. Päätoimittaja Lyly karkotettiin maasta ja hän ampui itsensä Berliinissä. Karjala-lehti saatiin vaikeuksien jälkeen lukijoille viimein säännöllisesti 1.1.1904 alkaen.

  Karjalan toimituksen näkemys, kolumnit ja lukijoiden mielipidekirjoitukset keskitetään sivuille 4 ja 5, joten lehden alkusivuilla korostuvat ajankohtaiset aiheet. Kulttuuria esitellään edelleen vahvasti ja matkailua sekä ruokaperinnettä tuodaan esiin useammin. Kotiseutujulkaisut, seurapalstat, Vanhat kuvat, Karjalaisen Nuorisoliiton ja Karjalan Liiton tiedotuspalstat säilyvät.

Vaikka Karjalan Liitto sai 65 prosentin ääniosuuden Karjala Lehti Oy:stä ja yhteistyö piirijärjestöjen kanssa tiivistyy, ei lehti muutu pelkäksi liiton järjestölehdeksi. Edellisen kerran liitto ja lehti löysivät toisensa näyttävämmin yhteistyön merkeissä kevättalvella 1958. Asuntopulaa lukuun ottamatta siirtokarjalaisten lakisääteiset asiat alkoivat olla paremmalla tolalla ja painopiste siirrettiin ”henkiselle puolelle”, järjestöjen toiminnan esittelyyn.

Karjalasta tuli tuolloin liiton virallinen tiedotuslehti. Keskustelua käytiin tutuista asioista; keskittyykö lehti liikaa eteläkarjalaisten, lähinnä Kannakselta lähteneiden asioihin unohtaen muut karjalaisuuden vivahteet eri puolilla Suomea, muun muassa Laatokan Karjalan perinteet. Samaan aikaan lehdessä tehtiin noin 6000 tilaajaan romahtaneen levikin takia merkittävä muutos, kun 177 ilmestymiskertaa kutistui vuonna 1959 viikoittaiseen, tuolloin 51 ilmestymiseen. Nyt ympyrän sulkeutuessa on levikki enää noin 4700 kappaletta ja vuonna 2021 uusiutunut Karjala ilmestyy 40 kertaa.

KARJALAISUUDEN kirjo kukkii edelleen laajasti ja monimuotoisesti myös järjestötoiminnan ulkopuolella, joten tälle kansalaisaktivismille on taattava avoin ja korostetun yhteinen väylä viestittää itsestään.

Karjalan pariin löydetään yhä enemmän sukujen, musiikin, käsityön tai ruokakulttuurin kautta. Kukin tavallaan. Varsinkin nuoret etenevät omin ehdoin, kiinnostavimman ilmiön houkuttelemana. Seuraava haaste onkin osallistua aktiivisesti sosiaalisessa mediassa heränneeseen Karjala-kiinnostukseen. Onhan meitä karjalaiset juuret omaavia toista miljoonaa, melkoinen voimavara myös lehdelle.

MARKUS RISSANEN

Karjala-lehti ei saa kuolla

KUTEN Karjala-lehden historiaan perehtyneet tietävät, päivättiin Karjalan Kirjapaino Oy:n perustamiskirja Viipurissa 20. maaliskuuta 1901, piakkoin 120 vuotta sitten. Yhtiön tarkoitukseksi määriteltiin harjoittaa kirjapaino-, kustannus- ja sanomalehden julkaisuliikettä. Senaatti vahvisti yhtiöjärjestyksen 29. maaliskuuta 1901 ja yhtiön varsinainen perustava kokous pidettiin samana vuonna 15. toukokuuta.

Karjalan Kirjapaino Oy:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin tukkukauppias William Lindell(sittemmin Otsakorpi). Yhtiön osakepääomaksi sijoitettiin 50 000 markkaa (vuoden 2019 rahassa 236 000 euroa).

Viipurissa ilmestyi 6. elokuuta 1901 Karjalan Sanomien näytenumero. Kymmenen päivää myöhemmin ilmestyi toinen näytenumero. Aika oli kuitenkin hankala.  Valtiovalta seurasi tarkasti lehdistöä ja ”liian suomalaismieliset” toimittajat olivat pannassa. Vihdoin löytyi sopiva mies. Farmaseutti O. E. Vuorinen oli ollut poliittisiin selkkauksiin ”viaton”, hyväntahtoinen mies. Syksyllä 1903 kuvernööri antoi luvan, että Vuorinen voi olla uuden lehden vastaava toimittaja.

KARJALAN näytenumero ilmestyi 4. joulukuuta 1903 ja joulukuun aikana tuli kolme muutakin näytenumeroa. Tammikuun 1. päivästä 1904 Karjala alkoi ilmestyä kuusi kertaa viikossa. 

Siviilien elämää rintamien takana vuosina 1939-44

TAMPERE

Karjala-lehti kokosi näyttelyn SA-kuvista ja klubin tiloihin Puutarhakadulle tulee myös hieman ajan henkeen liittyvää esineistöä Karjalaisseurojen Tampereen piiriltä. Kaikille avoin maksuton näyttely kuvaa osaltaan muun muassa lasten ja naisten kohtaloita tuona aikana.

 Näyttelyä voidaan esitellä myös muina aikoina sopimuksen mukaan, yhteydenotot: sointula@kolumbus.fi / Sointu Lanki.

Karjala-lehti astui kännykkään

LEHTEMME uudistui digitaalisesti.  Karjalan verkkolehdessä jutut ja kuvat nousevat jatkossa paremmin esiin klikattaessa. Lehden visuaalisuutta lisätään myös videoilla ja verkkolinkeillä, joilla voidaan ohjata klikkaamalla suoraan muiden karjalaisten toimijoiden sivuille.