Venäläiset haluavat sotalipun Suomesta

PETROSKOI

PETROSKOI Karjalan tasavallalle luovutettiin kopio puna-armeijan 18. jalkaväkidivisioonan lipusta. Divisioona menetti lipun talvisodassa. Luovutus tapahtui Petroskoissa Tuntemattoman sotilaan hauta ja Ikuinen tuli -muistomerkillä.

Suomalaiset valtasivat lipun Itä-Lemetin motin lauetessa Pitkärannan lähellä helmikuun 29. vastaisena yönä 1940. Lippu löytyi kaatuneen rykmentinkomissaari Aleksei Razumovin takin alta. Tapahtumista kertoo petroskoilaisen journalistin ja kirjailijan Anatoli Gordijenkon Kuoleman divisioona ”dokumenttiromaani.

Alkuperäinen divisioonan lippu on Helsingin Sotamuseossa. Venäläiset uskovat ja toivovat, että lippu palautuu joskus itään.

– Sotamuseo on tehnyt vähän ulkomaisia vaihtokauppoja. Lähdemme aina liikkeelle Sotamuseon tarpeista. Ainutlaatuisen lipun vaihtaminen johonkin muuhun esineistöön ei ole tarkoituksenmukaista, museonjohtaja Harri Huusko kommentoi.

Koronapandemia nosti raja-aidat korkeiksi

KORONAPANDEMIA sulki rajat ja erotti tuttavat toisistaan. Kaikki loma- ja kotiseutumatkat Venäjälle ovat tänä kesänä olleet stopissa. Voimme vain muistella menneitä retkiä. Viron Narvan ja Venäjän Ivangorodin välillä jopa perheet ovat jakautuneet erilleen kahteen maahan.

Suomen ja Venäjän välinen matkailuliikenne on ollut pysähdyksissä maaliskuusta asti. Raja-asemat eivät ole olleet täysin kiinni, koska esimerkiksi puukuljetukset ja muu tavaraliikenne ovat jatkuneet tauotta. Myös kaksoiskansalaiset ovat päässeet passeillaan kulkemaan yli rajojen. Muilla ei ole ollut asiaa Suomesta Karjalan tasavaltaan eikä muualle itänaapuriin.

Karjalaisuus on kykyä elää rajapinnoilla

HELSINKI

– Karjalaisuus on kykyä elää erilaisten kulttuurien risteyksissä sopuisasti toisilta oppien, antaen ja saaden, Kirkon ulkosuomalaistyön johtaja Mauri Vihko sanoo.

Mauri on äitinsä puolelta hämäläinen. Raudussa 1931 syntyneen isänsä vanhempien kautta hänen juuriaan menee Inkerinmaalle.

– Omaan karjalaisuusidentiteettiini liittyy vahvasti pohjoiskarjalaisuus, sillä elin Joensuussa aina syntymästäni 1960 saakka vuoteen 1974, jolloin muutimme Vantaalle.

KOLUMNI 17.9.2020

Karjalasta Siperiaan ja Jäämerelle

JANI KARHU

Tutkija, Itä-Suomen yliopisto

Syksy on hyvä aloittaa tuoreimman Karjala-teemaisen tutkimuskirjallisuuden esittelyllä. Karjala-lehti esitteli mainiosti (3.9) Pohjois-Karjalan historiallisen yhdistyksen kesällä julkaisemaa vuosikirjaa Matkalla, Kirjoituksia karjalaisen matkailun historiasta (toim. Jani Karhu). Kirjan päättää dosentti Seppo Sivosen oivallinen katsaus kahden karjalaisen kaukomatkailijan Valter Juvan ja Otto Kalvitsan vaiheisiin. 

LUE 17.9.2020 LEHDESTÄ

• Venäläiset haluavat sotalipun Suomesta - Talvisodassa menetetyn lipun kopio palasi tasavaltaan

• Kirkon ulkosuomalaistyön johtaja Mauri Vihko: Karjalaisuus on kykyä elää rajapinnoilla

• Koronapandemia nosti raja-aidat korkeiksi

• Kirvun virtuaalikihuilla tavoitettiin satoja katsojia

• Raudun asema heräsi eloon 

• Bomban talo aktiiviseksi

Siviilien elämää rintamien takana vuosina 1939-44

TAMPERE

Karjala-lehti kokosi näyttelyn SA-kuvista ja klubin tiloihin Puutarhakadulle tulee myös hieman ajan henkeen liittyvää esineistöä Karjalaisseurojen Tampereen piiriltä. Kaikille avoin maksuton näyttely kuvaa osaltaan muun muassa lasten ja naisten kohtaloita tuona aikana.

 Näyttelyä voidaan esitellä myös muina aikoina sopimuksen mukaan, yhteydenotot: sointula@kolumbus.fi / Sointu Lanki.

Karjala-lehti astui kännykkään

LEHTEMME uudistui digitaalisesti.  Karjalan verkkolehdessä jutut ja kuvat nousevat jatkossa paremmin esiin klikattaessa. Lehden visuaalisuutta lisätään myös videoilla ja verkkolinkeillä, joilla voidaan ohjata klikkaamalla suoraan muiden karjalaisten toimijoiden sivuille.

LUE KARJALA-LEHTI VERKOSSA