Venäjä käy loputonta sotaa myrkkyjättiputkea vastaan

”Hyvät kaupungin asukkaat! Välttäkää 13.–17. heinäkuuta metsissä kulkemista ja pitäkää ulkona liikkuessanne silmällä lapsia ja kotieläimiä – kaupunki suorittaa jättiputkimyrkytyksiä!”

Näin varoitti Priozerskin eli Käkisalmen kaupunki asukkaita Facebookia vastaavassa venäläisessä VKontakte-palvelussa heinäkuun alussa.

Samanlaisia viestejä kantautui kesällä ympäri Venäjää.

Myrkyllisestä Kaukasian jättiputkesta on tullut suuri ongelma ja kasvin hävittämisoperaatioista jokakesäinen rutiini yhä useammissa Venäjän kylissä ja kaupungeissa.

Riina Happonen on Bhutanin ainoa suomalainen

THIMPHU

PÄÄDYIN tänne pääasiassa mielenkiintoisen toimenkuvan myötä. Nyt pidän täällä tehtävästä työstä, maasta ja ihmisistä niin paljon, että tämä on mitä mieluisin paikka työskennellä, Riina Happonen sanoo.

Riina on toiminut suomalaisen lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fidan maaohjelmakoordinaattorina Himalajalla Intian ja Kiinan välissä sijaitsevassa Bhutanin kuningaskunnassa syksystä 2018 alkaen.

– Täällä ei ole muita suomalaisia ja ylipäätään ulkomaalaisia on vähän.

– Jatkan vielä pari vuotta Bhutanissa. En tiedä, minne siirryn sen jälkeen, Riina sanoo.

Suomen kiertävä suurlähettiläs käy Bhutanissa pari kertaa vuodessa. Lähin suurlähetystö sijaitsee Intiassa, mutta sinne on hankala päästä. Tällä hetkellä ei Riinan mukaan pääse lainkaan.

Karjalaisuus säilyy osana suomalaista kulttuuria

KARJALAISEN kulttuurin, perinteen ja identiteein säilymiseen tulevaisuudessakin oli vankka usko SuomiAreenan keskustelufoorumin osallistuneilla. Aiheena oli ”Siirtokarjalaiset sopeutuivat–kokemusten merkitys nyt ja tulevaisuudessa”.

– Karjalan Liitolla on vahvat perusjärjestöt. Kun ne jaksavat toimia, niissä on voima, jolla karjalaisuus säilyy tulevaisuudessakin. Karjalaiset ovat aktiivisia ja lähtivät uusillakin asuinalueillaan kaikkeen uuteen toimintaan. Siitä voi olla hyötyä, jos tulevaisuudessa joudutaan tilanteeseen, jossa pitää muuttaa yhteiskuntaa, ainoa keskusteluun osallistunut evakko Armas Komi kiteytti. Hän on lähtöisin Raudusta.

KOLUMNI 22.7.2021

ELÄMÄNI ensimmäiset kaksi vuosikymmentä soutaminen oli soutelemista: lumpeita, ulpukoita, sudenkorentoja, vesikirppuja, rantakalaa saaressa, mattopyykkiä ajan silittämillä laakeilla rantakallioilla. Pääsin papan mukaan katiskoita kokemaan. Hän muisti aina kehua miten hyvin osaan soutaa. Muutenkin pappa antoi ymmärtää, että olen Suuri Ihme, osaan ihan mitä vain. Kun olin viisi, pappa opetti minulle seitsemän kertotaulunkin.

LUE 22.7.2021 KARJALA-LEHDESTÄ

• Karjalaisuus esillä SuomiAreenalla

• Venäjä käy loputonta sotaa myrkkyjättiputkea vastaan

• Riina Happonen on Bhutanin ainoa suomalainen

• Lotat vaalivat arjen turvallisuutta, valmiussuunnitelma rakenteilla

• Karjalankielinen musiikki ja itämainen tanssi kohtaavat

KOLUMNI

Niinistön arvostus hämmentävän suurta

RISTO UIMONEN

Presidentti Sauli Niinistöön tyytyväisten määrä kohosi uuteen ennätykseen, 90 prosenttiin, viime torstaina HS-gallupissa. Tyytymättömiä oli vain yksi prosentti.

Noin korkeita valtiojohtajien hyväksyttävyyslukemia on totuttu näkemään epädemokraattisissa maissa. Suomi on vakaa demokratia, joten 90 prosentin rajan rikkoutuminen herättää hämminkiä. Voiko kukaan presidentti toimia koskaan niin, että hänen työnsä tulos vastaa todellisuudessa gallupiin haastateltujen korkeaa käsitystä työssä onnistumisessa? 

Hakanen Karjala-lehden johtoon

Karjala Lehti Oy:n hallitus on määrännyt yhtiön hallituksen puheenjohtajan Pertti Hakasen hoitamaan lehtiyhtiön toimitusjohtajan tehtäviä toistaiseksi 29.6.2021 lähtien. Toimitusjohtaja Markus Rissanen jää sopimuksensa mukaan pois yhtiön palveluksesta 13.7.2021 ja on siihen saakka vuosilomalla.

Pertti Hakanen on toiminut Karjala Lehti Oy:n hallituksessa vuodesta 2018. Hakanen on Karjalan Liiton toiminnanjohtaja.

Karjala-lehti nosti levikkiään

VOIMAKAS markkinointi nosti Karjala-lehden levikkiä yli 120 taloudella (2,5 %), josta digitilausten osuus on kolmannes. Lehden kokonaislevikki ylitti vapaakappaleiden avulla 5000:n rajan ja varsinkin printtiversion nousu ilahdutti. Vastaavasti satoja tilaajia poistui rekisteristä, kun uusia tilauksia on saatu yli 500.

Karjalan levikin takamatka on yhtiön hallituksen asettamaan tavoitteeseen vielä lähes 900 tilausta. Levikkiään ovat nostaneet Karjala-lehden ohella sanomalehdistä muun muassa Savon Sanomat, Uusimaa, Etelä-Suomen Sanomat ja Etelä-Saimaa.

– Viime vuonna havaitsimme, että vanhimpien tilaajien vuosia jatkunut väheneminen hidastui. Jatkuva markkinointi sai levikin laskun tasaantumaan ja se kääntyi hiljalleen nousuun, pohjustaa päätoimittaja-toimitusjohtaja Markus Rissanen kehitystä.

Karjala-lehti on tärkeä karjalaisuuden välittäjä

LAPPEENRANTA

KARJALA LEHTI  Oy:n hallitus on nimittänyt toimittaja Paula Kiviluoman Karjala-lehden vt. päätoimittajaksi määräajalle 1.4.–31.12.2021.

Paula Kiviluoman työura alkoi 1979 Karjalan Kirjapainon konttorissa. Vuotta myöhemmin yrityskauppojen myötä hän siirtyi kaupunkilehti Etelä-Karjalaan, jossa sanomalehtityön monet eri vaiheet tulivat tutuiksi. Takaisin Karjala-lehden palvelukseen hän palasi 1988.

KARJALA-LEHDEN ulkoasu-uudistus valmistui vuodenvaihteessa. Uutta ilmettä haettiin muun muassa taittoa ja sivurakennetta muokkaamalla. 

Myös lehden sisältöä kehitetään jatkuvasti, vaikka koronapandemia asettaa sille omat haasteensa. Tapahtumat ovat hyvin pitkälti peruuntuneet tai siirtyneet verkkoon. 

– Nykypäivän tekniikka tuo toimitustyöhön monia mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Onhan se täysin erilaista seurata seminaaria tai juhlaa ”livestriiminä” kuin olla paikan päällä, Paula Kiviluoma muistuttaa. 

UUSI ASKEL JUHLAVUONNA

TAMMIKUUN 14. ilmestyi uusiutunut Karjala-lehti. Lisäämme lehden alkusivuille uutismaisuutta myös karjalaisuuteen liittyvissä asioissa, tuomme uusia sisältöjä unohtamatta perinteisiä taustoittavia artikkeleita ja henkilöhaastatteluja. Karjalan taittoa ja sisältöä on kehitetty vuosikymmen varovaisin ottein ja nyt otetaan seuraava askel.

Lehden 120. juhlavuosi ajoittuu siihen, että Karjalan Kirjapaino Oy perustettiin Viipurissa 20.3.1901. Karjalan juuret ulottuvat tätäkin kauemmas. Vuonna 1865 aloitti nuorsuomalainen Viipurin Sanomat, jonka työtä Karjala-lehti jatkoi. Suomalaisuuden, yhden kielen ja mielen nimeen vannoneet nuorsuomalaiset päätyivät vaikuttajiksi vuoden 1885 valtiopäivillä. Kärkikaartissa oli oululaisessa Kaiku-lehdessä aloittanut Julius Anshelm Bergh (myöhemmin Lyly), josta tuli Viipurin Sanomien päätoimittaja.

Lehti joutui tsaarin virkakoneiston hampaisiin. Viimeinen numero ilmestyi 14.3.1901, koska ”uppiniskainen lehti kertoi vahingollisesti Venäjällä sattuneista kavalluksista ja suurista varkauksista, vaikka sieltä olisi ollut paljon hyvää kerrottavaa”. Tuttu peruste kriittisen median painostukseen nykyäänkin. Päätoimittaja Lyly karkotettiin maasta ja hän ampui itsensä Berliinissä. Karjala-lehti saatiin vaikeuksien jälkeen lukijoille viimein säännöllisesti 1.1.1904 alkaen.

  Karjalan toimituksen näkemys, kolumnit ja lukijoiden mielipidekirjoitukset keskitetään sivuille 4 ja 5, joten lehden alkusivuilla korostuvat ajankohtaiset aiheet. Kulttuuria esitellään edelleen vahvasti ja matkailua sekä ruokaperinnettä tuodaan esiin useammin. Kotiseutujulkaisut, seurapalstat, Vanhat kuvat, Karjalaisen Nuorisoliiton ja Karjalan Liiton tiedotuspalstat säilyvät.

Vaikka Karjalan Liitto sai 65 prosentin ääniosuuden Karjala Lehti Oy:stä ja yhteistyö piirijärjestöjen kanssa tiivistyy, ei lehti muutu pelkäksi liiton järjestölehdeksi. Edellisen kerran liitto ja lehti löysivät toisensa näyttävämmin yhteistyön merkeissä kevättalvella 1958. Asuntopulaa lukuun ottamatta siirtokarjalaisten lakisääteiset asiat alkoivat olla paremmalla tolalla ja painopiste siirrettiin ”henkiselle puolelle”, järjestöjen toiminnan esittelyyn.

Karjalasta tuli tuolloin liiton virallinen tiedotuslehti. Keskustelua käytiin tutuista asioista; keskittyykö lehti liikaa eteläkarjalaisten, lähinnä Kannakselta lähteneiden asioihin unohtaen muut karjalaisuuden vivahteet eri puolilla Suomea, muun muassa Laatokan Karjalan perinteet. Samaan aikaan lehdessä tehtiin noin 6000 tilaajaan romahtaneen levikin takia merkittävä muutos, kun 177 ilmestymiskertaa kutistui vuonna 1959 viikoittaiseen, tuolloin 51 ilmestymiseen. Nyt ympyrän sulkeutuessa on levikki enää noin 4700 kappaletta ja vuonna 2021 uusiutunut Karjala ilmestyy 40 kertaa.

KARJALAISUUDEN kirjo kukkii edelleen laajasti ja monimuotoisesti myös järjestötoiminnan ulkopuolella, joten tälle kansalaisaktivismille on taattava avoin ja korostetun yhteinen väylä viestittää itsestään.

Karjalan pariin löydetään yhä enemmän sukujen, musiikin, käsityön tai ruokakulttuurin kautta. Kukin tavallaan. Varsinkin nuoret etenevät omin ehdoin, kiinnostavimman ilmiön houkuttelemana. Seuraava haaste onkin osallistua aktiivisesti sosiaalisessa mediassa heränneeseen Karjala-kiinnostukseen. Onhan meitä karjalaiset juuret omaavia toista miljoonaa, melkoinen voimavara myös lehdelle.

MARKUS RISSANEN

Siviilien elämää rintamien takana vuosina 1939-44

TAMPERE

Karjala-lehti kokosi näyttelyn SA-kuvista ja klubin tiloihin Puutarhakadulle tulee myös hieman ajan henkeen liittyvää esineistöä Karjalaisseurojen Tampereen piiriltä. Kaikille avoin maksuton näyttely kuvaa osaltaan muun muassa lasten ja naisten kohtaloita tuona aikana.

 Näyttelyä voidaan esitellä myös muina aikoina sopimuksen mukaan, yhteydenotot: sointula@kolumbus.fi / Sointu Lanki.

Karjala-lehti astui kännykkään

LEHTEMME uudistui digitaalisesti.  Karjalan verkkolehdessä jutut ja kuvat nousevat jatkossa paremmin esiin klikattaessa. Lehden visuaalisuutta lisätään myös videoilla ja verkkolinkeillä, joilla voidaan ohjata klikkaamalla suoraan muiden karjalaisten toimijoiden sivuille.