Toivo oli evakkojen voimavara

HELSINKI

- Toivo auttoi karjalaisia jaksamaan niinä vuosina, jolloin heidän elämänsä meni täysin uusiksi. Toivo on Karjalan heimon tarinassa kaikkein tärkeintä. Siitä pitää kertoa jälkipolville, ihmisoikeuslakimies Kristiina Kouros sanoo.

Kristiinalla on vahva kytkös luovutettuun Karjalaan. Hänen äitinsä on syntynyt Sortavalassa 1936 ja isä Käkisalmessa 1934.

– Karjalaiset jaksoivat ylläpitää toivoa sotatilanteessa ja toivoa siitä, että sen jälkeen selvitään ja ehkä myös siitä, että vielä jonakin päivänä palataan juurille.

Valtiolta korona-apua korotetusti seurantaloille

RIIHIMÄKI

Koronarajoitusten takia vuokratuloja menettäneet seurojen ja työväenyhdistysten talojen toimintaa pyörittävät järjestöt kokivat myönteisen yllätyksen. Valtiolta anottiin puolentoista miljoonan lisätukea. Sitä tuli hallituksen lisätalousarviossa anottavaksi toinen mokoma lisää, kolme miljoonaa euroa.

Valtakunnallisen Työväentalomuseon Riihimäellä piti avautua yleisölle kesäkaudeksi perinteisesti vappuna. Poikkeusolojen takia ovet päästiin avaamaan vasta heinäkuun alkupuolella.  

Museossa on esillä näyttely, joka käsittelee Karjalallekin merkittävän Riihimäen ja Pietarin välisen radan avaamista. Tapahtumasta tulee kuluneeksi 11. syyskuuta 150 vuotta. Päivämäärä on myös nimetty 60 vuotta kaupunkina olleen Riihimäen syntymäpäiväksi.

Karjala kansantanssin näyttämöllä

KARJALAISET tanssit ovat keskeinen osa suomalaista kansantanssia ja kansantanssin ammattikoulutusta. Karjalaisten tanssien vauhti, vaihtelevat rytmit ja vapaat improvisaatio-osat jo sinänsä pitävät harrastajien keskuudessa suosiota yllä.

– Karjalainen tanssi on juurevaa, sen voima ja liikkeen tuki otetaan maasta. Selvimmin se näkyy tyypillisessä puolijuoksussa. Painopiste alhaalla, lähellä maata, polvet koukussa koko ajan. Siksi kannattelua ei ole, kun esimerkiksi ruotsinkielisen puolen menuettien painopiste on ylempänä ja kannattelu on hyvä, kertoo tanssinohjaaja ja koreografi Rami Meling.

KOLUMNI 6.8.2020

Keskustan ahdinko on eurooppalainen ilmiö

LAURI KONTRO

SUOMEN poliittista historiaa ei voida kirjoittaa ilman kahta puoluetta, sosialidemokraatteja ja keskustaa. Nämä vanhat puolueet ovat olleet vallassa milloin vuorotellen, milloin yhdessä.

Suuret uudistukset ovat lähes aina nojanneet SDP:n ja keskustan varaan.

LUE 6.8.2020 KARJALA-LEHDESTÄ

• Valtiolta korona-apua korotetusti seurantaloille

• Ihmisoikeuslakimies Kristiina Kouros: Toivo oli evakkojen voimavara

• Karjala kansantanssin näyttämöllä

• Anna Laakkonen tutkii Neuvosto-Karjalan 1920-30 -lukujen suomalaisia sanomalehtiä

• Karjala on Lassi Hakuliselle ehtymätön ideoiden lähde

• Kirsti Nahirnyjin pukukuvissa värejä, liikettä ja raikkautta

• Arja Kastinen ja kanteleaarteet

• Lotta Svärd -kioski herätettiin henkiin Punkaharjulla

Siviilien elämää rintamien takana vuosina 1939-44

TAMPERE

Karjala-lehti kokosi näyttelyn SA-kuvista ja klubin tiloihin Puutarhakadulle tulee myös hieman ajan henkeen liittyvää esineistöä Karjalaisseurojen Tampereen piiriltä. Kaikille avoin maksuton näyttely kuvaa osaltaan muun muassa lasten ja naisten kohtaloita tuona aikana.

 Näyttelyä voidaan esitellä myös muina aikoina sopimuksen mukaan, yhteydenotot: sointula@kolumbus.fi / Sointu Lanki.

Karjala-lehti astuu kännykkään

LEHTEMME uudistui digitaalisesti.  Karjalan verkkolehdessä jutut ja kuvat nousevat jatkossa paremmin esiin klikattaessa. Lehden visuaalisuutta lisätään myös videoilla ja verkkolinkeillä, joilla voidaan ohjata klikkaamalla suoraan muiden karjalaisten toimijoiden sivuille.

LUE KARJALA-LEHTI VERKOSSA