Räisälän kirkko 1911 Josef Stenbäck.
2020-10-21 10:22:10

Pahimmat aukot Viipurin seurakuntien arkistoissa

VUODENVAIHTEESSA 1949–1950 lakkautettiin luovutetuille alueille jääneiden paikkakuntien seurakunnat. Karjalassa oli evankelis-luterilaisia seurakuntia 49 sekä Inkerin pakolaisten seurakunta. Ortodoksisia seurakuntia oli 20.

Lakkautettujen seurakuntien keskusarkisto (LSKA) yhdistettiin Mikkelin maakunta-arkistoon vuonna 1990. Nykyisin Kansallisarkisto tekee sukuselvityksiä esimerkiksi perunkirjoituksia varten, mutta sukututkimuksia ei tehdä.

Kansallisarkiston sata vuotta vanhempi aineisto on vapaasti käytettävissä kotikoneilta ja nuorempi aineisto vain arkiston toimipaikkojen tutkijasaleissa. Nuoremman aineiston käyttäminen edellyttää lisäksi käyttöluvan hakemista ennakkoon.

Pahimmat tietoaukot ovat Viipurin kaupungin seurakuntien arkistoissa. Viipurin tuomiokirkkoseurakunnan rippikirjat vuosilta 1849–1930 ja historiakirjat vuosilta 1900-39 tuhoutuivat talvisodassa.

Myös Viipurin ruotsalaisen seurakunnan 1820-luvun jälkeinen kirkonarkisto tuhoutui pääosin. Vuosina 1940-49 laadittiin uusi rippikirja kirkonarkistoon talletettujen virkatodistusten ja väestörekisteri-ilmoitusten tiedoista.

Viipurin saksalaisen seurakunnan kirkonkirjat tuhoutuivat sotien aikana lukuun ottamatta vuosina 18661911 pidettyä kirjaa. Vuonna 1941 koottu uusi kirkonkirja seurakuntalaisten antamien tietojen pohjalta ja muut aineistot ovat Suomen saksalaisen seurakunnan hallussa.

RÄISÄLÄN seurakunnan lakkauttamisen muistotilaisuus vietettiin lokakuun alussa Köyliön Seurakuntatalolla. Räisälä-museossa vietetyssä musiikkihetkessä kuultiin Räisälän kirkosta monen mutkan kautta museolle kulkeutunutta urkuharmonia.  Sen kunnosti viime syksynä kanttori Johannes Perko, joka näytti urkujen toimivan ja hänen vaimonsa Johanna Toivanen-Perko lauloi.

–Ensimmäinen kosketus kristinuskoon tuli myös Räisälään idästä, kertoo museovastaava Risto Pohjalainen. Jo 1200-luvulla jalansijan saanut ortodoksinen kristillisyys jatkui Timoskalan ja Tiittalan kylissä siihen asti, jolloin suomalaiset asukkaat jättivät pitäjän Neuvostoliitolle.

Rajan rauhattomat olot toivat 1500-ja 1600-lukujen vaihteessa uuden käänteen Räisälän asutuksessa.

– Tuolloin valtiollisen ja kirkollisen elämän läheinen yhteys merkitsi enemmän kuin kansallinen ja kielellinen sukulaisuus. Räisälästäkin muutti ortodoksista väestöä käännytystä paeten Ruotsin vallan alta ja pitäjään syntyi luterilainen seurakunta, Pohjalainen selvittää.

Alkuvaikeuksien jälkeen molemmat kirkkokunnat sopeutuivat toimimaan rinnakkain, viimeistään Suomen siirtyessä Venäjän yhteyteen.

SEURAKUNNALLA oli oma luterilainen kirkko vuonna 1635, jonka venäläiset polttivat sotien aikana vuonna 1656. Toinen kirkko palveli seurakuntaa noin sata vuotta, sillä kolmas valmistui vuonna 1763. Kun tulipalo tuhosi sen vuonna 1910, rakennettiin viimeiseksi rajan taakse jäänyt kivikirkko 1912.

Luterilainen seurakuntaelämä hoidettiin aluksi pääasiallisesti Käkisalmesta, kunnes vuonna 1635 Räisälä sai ensimmäisen kirkkoherran sekä vuosisadan lopulla kappalaisen. Räisälään kuului myös kappeliseurakunta Kaukola vuoden 1849 loppuun.

KARJALASTA lähdön jälkeen oli siirtoseurakuntaa hoidettava yli viisi vuotta. Valtioneuvosto päätti 14.7.1949, että myös Räisälän seurakunta määrättiin lakkautettavaksi tammikuun 1. päivästä alkaen vuonna 1950. Lopulta 18.12.1949 vietettiin Kokemäen kirkossa Räisälän seurakunnan lopettamisjumalanpalvelus.

 

”Pitkin syksyä kirjoitettiin Eurajoelle sijoitetussa kirkkoherran virastossa seurakunnan jäseniä siirtokorteille. Uudenvuoden aattona ne postitettiin noin 150 eri seurakuntaan. Kirkkoherra pakkasi kirkonkirjat laatikkoon ja vei ne hevosella asemalle. Sen jälkeen hän matkusti Kiukaisiin, missä hän toimitti viimeisen Räisälän seurakuntalaiselle suoritetun hautauksen. Uudenvuoden aattohartaudessa oli hänellä viimeinen puhe Räisälän seurakunnan pappina.” 

Tiivistelmä vuoden 1973 Karjala-lehden julkaisemasta Räisälä liitteen kirjoituksesta. Alkuperäisen tekstin kirjoitti Jorma Helasvuo.

Markus Rissanen


« Takaisin