Kansalaisareenan tavoitteena on tehdä Suomesta maailman paras maa vapaaehtoistoiminnalle. –Vapaaehtoistoiminnalla on merkittävä yhteiskunnallinen ulottuvuus. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkimuksen mukaan yhden euron panostuksella saadaa
2020-11-18 09:59:09

Vapaaehtoistyö elää nyt kukoistuskauttaan

HELSINKI

– Koronaepidemia on saanut satoja uusia ihmisiä ryhtymään vapaaehtoistyöhön. Asia käy ilmi Vapaaehtoistyö.fi -verkkopalvelun kyselystä, johon vastasi lähes 1 400 vapaaehtoista.

Vastaajista noin 40 prosenttia ilmoitti aloittaneensa vapaaehtoistyön koronaepidemian aikana. Kansalaisareena ry:n toiminnanjohtaja Elina Varjosen mukaan taustalla on ihmisten auttamishalu.

– Suomalaisista 42 prosenttia ilmoitti tehneensä jotakin vapaaehtoistyötä jo ennen korona-aikaa esimerkiksi urheiluseuroissa ja erilaisissa järjestöissä. Taloudellisesti mitattuna vapaaehtoistyön arvo vuodessa on yli kolme miljardia euroa, eli 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta.

– Kyselyn perusteella vapaaehtoistyön suurimpina hyötyinä pidetään erilaisten ihmisten kohtaamista ja yhteisöllisyyden vahvistumista. Tämä on tärkeää demokratian ja ihmisten välisen luottamuksen takia, Varjonen korostaa.

KOLME neljäsosaa kyselyn vastaajista koki vapaaehtoistyön täydentävän kotipaikkakuntansa yksityisiä ja julkisia palveluita.

– Kaksi kolmasosaa tunsi tekevänsä yhteiskunnallisesti merkittävää työtä sekä pystyvänsä oman työpanoksensa kautta vaikuttamaan itselleen tärkeisiin asioihin, Varjonen sanoo.

Yli kaksi kolmasosaa vapaaehtoistyötä tekevistä oli sitä mieltä, että vapaaehtoistoimintaa organisoidaan hyvin. 65 prosenttia kokee voivansa vaikuttaa toiminnan sisältöön ja sen toteuttamistapaan.

– Vastaajista 80 prosenttia ilmoitti haluavansa jatkaa vapaaehtoistyön tekemistä myös poikkeusolojen jälkeen. 

Poikkeusoloissa vapaaehtoistoimintaan innoittivat muun muassa halu auttaa, huoli riskiryhmistä, velvollisuudentunto, tehtävien tarjoama mielekäs tekeminen sekä uusien, hyödyllisten taitojen oppiminen.

Vapaaehtoistehtäviä Vapaaehtoistyö.fi -verkkopalvelussa tarjoavat järjestöt, kunnat sekä seurakunnat. Verkkopalvelua hallinnoi Kansalaisareena ry yhdessä Kirkkopalvelut ry:n kanssa.

– Uusittu kaikille avoin palvelu tarjoaa turvallisen väylän tehtävien pariin. Lähes jokainen voi toimia vapaaehtoisena. Arjen taidoilla ja terveellä maalaisjärjellä pärjää pitkälle. Järjestöt antavat vapaaehtoistehtävään tarvittavan tuen ja koulutuksen.

KANSALAISAREENA ry on vapaaehtoistyön informaatio- ja kehittämiskeskus. Se edistää vapaaehtoista ja omaehtoista toimintaa, vertaistukea ja yhteisöllisyyttä. 

– Meillä on 126 jäsenyhteisöä, joissa toimii jäseninä ja vapaaehtoisina yhteensä yli 1,4 miljoonaa henkilöä. Jäsenyhteisöt edustavat lähes kaikkia vapaaehtoistoiminnan toimialoja.

Yhdistyksen lähtöruutu on vuodessa 1993. Perustamisen taustalla olivat 1990-luvun alun taloudellinen lama, työttömyyden kasvu ja hyvinvointipalvelujen purkaminen. 

– Järjestön vaikuttamistyö tähtää siihen, että lainsäädäntö tukee ja mahdollistaa vapaaehtoistyötä. Media- ja kampanjaviestinnällä pyrimme lisäämään vapaaehtoistoiminnan näkyvyyttä.

Kansalaisareena valitsee esimerkiksi vuosittain Vuoden vapaaehtoisen.

 Tunnustus annetaan henkilölle, joka toimii vapaaehtoisena täydellä sydämellään. Hänet palkitaan Kansainvälisenä Vapaaehtoisten päivänä joulukuussa.

– Koordinoimme Kansainvälisen vertaistuen päivän sekä YK:n Kansainvälisen vapaaehtoisten päivän viettämistä eri puolilla Suomea. Kansainvälisen vertaistuen päivä on lokakuun kolmas torstai.

ELINA VARJONEN on koulutukseltaan filosofian maisteri. Hän aloitti Kansalaisareenan toiminnanjohtajana 1.11.2019.

Aikaisemmin Varjonen on toiminut Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksessa STEA:ssa ja sitä edeltäneen Raha-automaattiyhdistyksen avustusosastolla. 

Järjestökokemusta hänelle on kertynyt monialajärjestö Suomen Setlementtiliitosta sekä kehitysyhteistyön ja ihmisoikeuksien puolesta toimivista järjestöistä.

Ennen pandemiaa pääosa vapaaehtoistoiminnasta tapahtui kasvotusten. Kriisin myötä järjestöt joutuivat kehittämään Varjosen mukaan uusia keinoja, kun kohtaaminen on ollut rajoittunutta. 

– Syntyi esimerkiksi puhelinrinkejä ikäihmisten tueksi, parvekejumppia ja kriisiauttamista sähköisiä alustoja hyödyntäen. Sosiaalisten kontaktien tai tuen tarve eivät ole poistuneet minnekään.

– Nyt jos koskaan tarvitaan hyvien käytäntöjen jakamista siinä, miten vapaaehtoistoimintaa voidaan toteuttaa turvallisella tavalla. Tämä työ on Kansalaisareenan toiminnan ytimessä, Varjonen korostaa. 

LUE LISÄÄ 12.11.2020 KARJALA-LEHDESTÄ

MARKKU SUMMA


« Takaisin