Päätoimittaja Jyrki Paaskoski ja toimitussihteeri Anu Talka esittelivät Imatralla Etelä-Karjalan historian kakkososaa Rajamaakunta. Karjalan Kulttuurirahasto tuki merkittävästi teosten valmistumista ja myös Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö oli
2019-12-04 11:45:06

Etelä-Karjalan historia valmistui aikataulussa

IMATRA

Etelä-Karjalan liitto sai maakunnan historian valmiiksi aikataulussa ja teoksen toinen osa julkaistiin Imatralla. Viipurin läänin eteläosaan kuulunut alue pirstoutui talvisodassa Moskovan rauhan rajanvetoon vuonna 1940. Nykyiseen Suomeen liitetyistä kuntien rippeistä menettivät alueistaan eniten Korpiselkä (93,4%), Vahviala (92,4), Säkkijärvi (91,7) ja Jääski (84,2). Rajan tälle puolelle jääneistä kunnista menettivät Uukuniemi 80,4 prosenttia, Nuijamaa 55,5, Rautjärvi 44,7 sekä Simpele ja Parikkala noin kolmanneksen alueistaan.

Sotien jälkeen sisämaaksi luokiteltu Etelä-Karjala muuttui rajaseuduksi. Rajan rikkomien kuntien Neuvostoliiton puolelle jääneissä osissa asui noin 50 500 karjalaista. Esimerkiksi yhteyden katkettua Viipurin Uuraan satamaan ohjasi teollisuus liikenteen Kouvolan kautta Haminaan ja Kotkaan. Vaikein tilanne kulkuyhteyksissä tuli Saarelle ja Uukuniemelle, jotka olivat olleet pääasiassa Sortavalan vaikutusalueessa.

– Historiateos antaa paikallisen näkökulman maailmanhistorian suuriin tapahtumiin. Samalla tulee esiin yllättäviä tietoja, kuten se, että Ruokolahdella asui vuonna 1938 ennen Imatran kehittymistä peräti 44 000 asukasta, Etelä-Savo oli tulevan maakunnan suurin lehti ja se, että Imatran suuret tehtaat säilyivät talvisodan pommituksilta, avasi kirjan antia maakuntaliiton eläköityvä johtaja Matti Viialainen.

TEOKSEN päätoimittaja, dosentti Jyrki Paaskoski selvitti, kuinka viime sodista tuli eteläkarjalaisille erityinen katkoskokemus, joka vaikutti tulevaisuuden odotuksiin, pelkoihin ja suunnitelmiin. Helmikuussa 1940 rintama lähestyi. Erityisesti Lappeenrannan ja Ylä-Vuoksen teollisuusalueiden sekä rautateiden raskaat pommitukset vaikuttivat mielialoihin pitkään.

– Alueesta tuli sodan aikana keskitetyn huollon tukialuetta sota- ja kenttäsairaaloineen. Eteläkarjalaiset taistelivat talvisodassa muun muassa Kollaanjoella ja Muolaassa. Sotien jälkeen poliittiset kriisit lisäsivät jännitystä erityisesti uudella rajaseudulla, mutta hiljalleen uuteen tilanteeseen totuttiin, päätoimittaja kertoo.

Paaskoski päätoimitti myös historiateoksen ensimmäisen osan Rajamaa ja teoksien toimitussihteerinä on toiminut kehittämispäällikkö Anu Talka Etelä-Karjalan liitosta. Koko Karjalan kehitykseen on vuoden 1323 Pähkinäsaaren rauhasta lähtien vaikuttanut rajan siirtyminen. Historiateoksissa etsitään viitteitä, mikä olisi eteläkarjalaisen identiteetin rakentumisen taustalla pysyvää ja mikä olisi muutoksessa.

– Kylmän sodan aika ja Neuvostoliiton romahtamisen vaikutukset ovat erittäin mielenkiintoista luettavaa Etelä-Karjalan näkökulmasta, dosentti Jyrki Paaskoski arvelee.

UUTEEN aikakauteen siirtyminen ajoittui Etelä-Karjalan alueella 1880-90 -lukujen taitteeseen. FT, dosentti Marko Paavilainen nosti Simola-Lappeenranta radan valmistumisen 31.5.1885 modernisaatiokauden alkutapahtumaksi. Sitä ennen aluekeskus Lappeenranta oli noin 20 kilometrin päässä Helsinki-Hämeenlinna-Pietarin pääradan palveluista.

– Keisari Aleksanteri III vieraili elokuussa heti radan valmistuttua Lappeenrannassa ja hallitsijan käynti synnytti kaupungin ensimmäisen sanomalehden. Rata ylettyi vuonna 1892 Imatralle ja metsäteollisuus vahvistui hiljalleen. Lappeen kihlakunnan väkiluku nousi 77 ja Jääsken kihlakunnan 63 prosenttia. Parikkalassa oli vuonna 1913 eniten nautoja ja hevosia Viipurin läänissä, avasi dosentti Marko Paavilainen aikakauden merkitystä.

Maakunnan syntyä vuonna 1949 alusti FT, dosentti Ville Kivimäki. Rajanveto oli aikanaan ”hiuksenhieno” toimenpide, joka liitti Etelä-Karjalan ohuella säikeellä muuhun Suomeen.

– Rippeet Viipurin läänistä jäivät tulevaan uuteen maakuntaan, kun Kotka ja Kouvola muodostivat nopeasti Kymen läänin. Lappeenrannan asema vahvistui hiljalleen ja Imatran merkitys korostui. Karjala-innostus oli vahva, kun Lappeenranta juhli vuonna 1949 perustamisensa 300. vuotta, muisteli Kivimäki vuonna 1954 perustetun maakuntaliiton alkua.

LUE LISÄÄ 5.12.2019 KARJALA-LEHDEN VERKKOLEHDESTÄ karjalalehti.edocker.com

MARKUS RISSANEN


« Takaisin