Tunti tanssia. Valssimenuettikin on kansanomaisia tanssejamme. Kaikki lähtee kävelystä, joustavasta askeleesta ja suunnasta maata kohti.
2020-01-15 10:38:01

Kansanomaisen paritanssin vuosi kutsuu tanssimaan

FOLKLANDIA

KANSANMUSIIKIN ja kansantanssin edistämiskeskus on valinnut vuoden 2020 teemaksi kansanomaisen paritanssin. Mikä erottaa kansanomaiset tanssit muista paritansseista?

– Kansanomaiset tanssit ovat agraarisen ajan tansseja. Niissä käytetään voimaa kuten maatöissä on tarvittu fyysistä voimaa. Ei pyritä sulavaan keveyteen, kertoo tanssin lehtori Petri Kauppinen

– Kommunikaatioon parin kanssa pyritään, mutta voimaa ja rouheutta saa olla.

KANSANOMAISIA paritansseja ovat esimerkiksi sottiisi, jenkka, katrillit, polkka, polska, valssi, marssi ja hambo. Niissä on viejä ja seuraaja, mikä kertoo kommunikaatiosta: toinen vie, antaa viestejä suunnasta ja liikkeistä, toinen seuraa.

Kansanomaiset tanssit ovat sisäänpäin kääntyneitä eli kahden tanssijan välisiä. Vaikkapa piiritanssit ovat ulospäin suuntautuvia. Kansanomaiset tanssit eivät ole esitystansseja.

– Niitä ei koristella, paitsi jos tuntuu siltä että nyt koristellaan. Tanssitaan kuin miltä tuntuu, on luontevaa.

Puoli päivää kansantanssin ammattilaisuuden haasteita ja kansanperinteen omimisen problematiikkaa ja sen vakaviakin puolia pohtinut FolkForum-seminaariväki kantaa salin tuolit seinänvierustoille.

– Menuettivalssilla aloitetaan, Kauppinen kuuluttaa ja käynnistää teemavuoden.

Aloitetaan vetoaskeleella, edetään suuressa ringissä. Hidas askel, nopea askel vuorotellen, joustavin polvin, askel on raskas, tuntuvasti kohti maata. Sibelius-Akatemian kansanmusiikkilinjan muusikot soittavat ringin keskellä viulua, haitaria, pystybassoa. Polskan jokainen askel on painava alas, alas, alas kohti lattiaa.

– Aikaa saa käyttää, sähäkkä sähköjänis ei tarvitse olla, Kauppinen opastaa.

Tanssijoille syntyy pian yhteinen pulssi, yhteinen syke. Keskittyneesti, naurussa suin etenee viisikymmenpäinen joukko kohti menuettia. 

Leena Marsio on yksi menuettivalssin menijöistä. Turkoosinsinisen paidan selkä on hiessä. Mitä opit?

– Opin sen, että vaikka ei ole harrastanut tanssimista, pystyy tunnissa oppimaan näin paljon. Tanssin riemun kautta!

MONELLE tulee kansantanssista mieleen vakava ja ryhdikäs tanssi kansallispuvussa, tanssi jossa yhtenäinen liike on tavoite ja siitä poikkeaminen virhe.

Estradikansantanssilla onkin vankka jalansija suomalaisessa kansantanssitoiminnassa. Niin vankka, että monelle ei edes tule mieleen, että kansantanssi voisi olla tanssia kuten mikä muu tahansa. Kansanomaisen paritanssin teemavuoden tarkoituksena on laajentaa kuvaa. Tarkoituksena ei ole asettaa sosiaalista tanssimista, paritanssia, ja esitystanssia vastakkain. Suurimmalla osalla suomalaisista on jonkinlainen tanssikokemus joskus jostain. Teemavuosi kannustaa lisäämään tanssia matalan kynnyksen tanssinopetuksen avulla.

– Tavoitteena on syventää myös olemassa olevia tanssitaitoja, Kauppinen sanoo.

Nordic Dance -klubeilla Helsingissä on tanssittu pari vuotta suomalaiseen ja muihin pohjoismaisiin traditioihin pohjautuvia tansseja. Myös Oulussa on vastaavia iltoja ja Turussa työväenopiston ohjelmassa on Havu Palviaisen kansanomaisten paritanssien ryhmä.

– Aiempaa tanssikokemusta ei tarvita, Sanna Kujala, klubien ohjaaja sanoo. – Illan aluksi opetellaan tanssi tai pari, ja lopuksi tanssitaan elävän musiikin tahdissa.

Klubille valittiin englanninkielinen nimi, koska illat on suunnattu erityisesti nuorille aikuisille.

– Haluttiin välttää kansantanssiin, tanhuun liittyviä ennakkomielikuvia.

KUKA tulee pariksi? Sinä? No sinä! Nyt tuut! Yhtä kysyin ja toista vaadin, mutta kun muistutin, että teeman mukaisesti ”kaikki tanssii”, sain kolmannen pariksi piiripoloneesin puolen tunnin oppimistuokioon Folklandia-festivaalilla viime viikonloppuna.

Pari on Pekka Yli-Hakula, joka ei mene poloneesia ensimmäistä kertaa. Kansantanssit ovat tuttuja. Yli-Hakulan mielestä rentoutta ja suorittamattomuutta korostava paritanssin teemavuosi on paikallaan. Lavoilla kun on toiset tuulet.

– Lavatansseissa jyrää kädenalitanssit. Kaikilla ei ole rohkeutta niitä mennä. Ne on kivoja, mutta vaikeita, Yli-Hakula sanoo. Hän oppi nuorena lavatanssit tutuilta tytöiltä alettuaan 13-vuotiaana käydä lavoilla. 

– Nykyisin pitää käydä kurssit ennen kuin voi mennä lavoille.

JUHLAVUOTTAAN viettävä Pispalan sottiisi -tapahtuma on palkannut yhdeksän tanssilähettilästä opettamaan kansanomaisia paritansseja eri puolilla Suomea kuluvan talven ja kevään aikana. 

Myös Nuorisoseurojen aluetoimistot ja keskusseurat järjestävät kaikille avoimia Saa tanssia! -kansanomaisen paritanssin työpajoja usealla paikkakunnalla. 

Ehkä tanssilähettiläät voisivat käydä tanssilavoillakin?

TAINA SAARINEN


« Takaisin