Karjala-lehti painetaan, niputetaan ja pakataan jakelua varten Kouvolassa. Kaipolan paperitehdas kykenisi käyttämään kaiken Suomessa kerättävän siistauskelpoisen kotikeräyspaperin, mutta kaikkea ei saada talteen.
2020-03-25 12:09:45

Karjalan paperin raaka-aineesta puolet kotien kierrätyspaperia

KOUVOLA

Sanomalehti Karjala on valmistettu sataprosenttisesti kotimaisesta puusta ja kiertokuidusta. Materiaali on matkannut paperinkeräyskoristasi ja alle 200 kilometrin päässä kasvaneesta kuusikosta paperitehtaan kautta painoon ja luettavaksesi. Matkan varrella on tehty monia ratkaisuja, jotka vähentävät päästöjä ja työllistävät suomalaisia.

Karjala-lehden painopaperi valmistetaan UPM:n Kaipolan tehtaalla, Päijänteen rannalla. Tehdas on Suomen ainoa sanomalehtipaperia valmistava teollisuuslaitos.

– Sanomalehtipaperin tuotanto oli Suomessa aikoinaan suurta liiketoimintaa. Nyt Suomessa on enää jäljellä Kaipolan tehdas, UPM:n Kaipolan tehtaan tuotepäällikkö Olli Juntunen kertoo.

Kaipolan tehtaan sanomalehtipaperiin käytetään noin puolet kotimaista PEFC-sertifioitua kuusta, jota saadaan tehtaan lähimetsistä. Metsäsertifioinnilla varmistetaan se, että jokainen paperierä on jäljitettävissä tietylle metsäpalstalle.

Metsästä kuusitukit viedään sahoille ja vaneritehtaille, joissa syntyy tähteitä, jotka haketetaan ja toimitetaan paperitehtaalle. Sanomalehtipaperiin käytetään suoraan metsästä vain kuitupuu.

Karjalan painamiseen käytetään noin 19 tonnia sanomalehtipaperia vuodessa, mikä olisi aiemmin tarkoittanut noin 57 kuutiometriä kuusipuuta. Kiertokuidun ansiosta tarvittava puumäärä on enää 28,5 kuutiometriä.

PUOLET Kaipolan tehtaan sanomalehtipaperista tehdään kiertokuidusta, jota saadaan kotikeräyspaperista; siitä paperista, jota sinäkin kiikutat keräyspisteille.

Käytännössä Suomessa voitaisiin valmistaa täysin kotikeräyspaperista valmistettua sanomalehtipaperia, mutta siihen ei ole tarpeeksi raaka-ainetta.

– Suomessa on hyvä paperinkeräysaste, yli 70 prosenttia. Tehtaamme kykenisi käyttämään kaiken Suomessa kerättävän siistauskelpoisen kotikeräyspaperin, mutta toki emme saa sitä kaikkea, laskee tuotepäällikkö Olli Juntunen.

Paperitehtaalla kotikeräyspaperista poistetaan epäpuhtaudet ja painoväri, ja siitä tehdään kiertokuitua. Kiertokuitumassa sekoitetaan neitseelliseen puumassaan, josta valmistetaan sanomalehtipaperia 1 600 metriä minuutissa.

Tämän jälkeen paperi pakataan asiakasrulliksi ja toimitetaan seuraavaan paikkaan, Karjala-lehden tapauksessa Kaakon Viestintään Kouvolaan.

MEDIATALO Keskisuomalaiseen kuuluva Kaakon Viestintä Oy on sitoutunut käyttämään vain kotimaista sanomalehtipaperia.

–Yhä useammat sanomalehdet valmistetaan venäläisestä sanomalehtipaperista. Minusta on valtavan tärkeää, että käytämme suomalaista paperia, ylläpidämme suomalaisia työpaikkoja ja käytämme sertifioitua lähipuuta, toteaa Kaakon Viestintä Oy:n työnjohtaja Matti Johansson.

Pelkästään Kouvolan toimipisteellä paperia käytetään 4,5 tuhatta tonnia vuodessa. Päätös käyttää kiertokuitua sisältävää paperia syntyi vuoden alussa. Uudenlaisen paperin käyttö vaati Kaakon Viestinnältä vain muutamia mekaanisia säätöjä.

– Lukijat tuskin huomaavat mitään eroa paperissa, Johansson veikkaa.

Kiertokuidun käyttämisen lisäksi moni muukin asia Karjala-lehden painopaperin tuotannossa ja painoprosessissa on muuttunut ekologisempaan suuntaan. Kaakon Viestinnässä pyritään muun muassa pienentämään jätemäärää ja kaikki jäte kierrätetään tehokkaasti. Uuden automaation kautta myös paperin- ja värinhukka on pienentynyt merkittävästi.

–Automaattijärjestelmämme opiskelee jatkuvasti uutta prosessin aikana. Olemme tehneet suuria säästöjä painovärimäärissä, ilman että värien laatu on kärsinyt. Myös paperia on säästynyt paljon. Enää joka painoksesta menee roskakoriin noin neljännes aikaisemmasta hävikistä, Johansson laskee.

Väriä tarkkaillaan kameroiden avulla lehden sivuilla olevista pienistä palluroista. Ne löytyvät sivun pienten piikkireikien vierestä.

Perinteisen sanomalehden hiilijalanjälki on pienempi kuin sähköisen lehden. Normaalin sanomalehden hiilijalanjälki vastaa noin 20 minuutin netissä surffaamista. Painettua lehteä voi lukea moni, kun netissä lehteä lukee yksi kerrallaan.

MERJA FORSMAN


« Takaisin