Tutkijat pitävät Sortavalaa keskenjääneiden projektien kaupunkina. Talvisota katkaisi suomalaisajan kehityksen ja Neuvostoliiton romahtaminen sosialismin rakentamisen. (Kuva: STT-Lehtikuva)
2019-02-13 10:18:08

Sortavalan historian käsikirjoitus on valmis

JOENSUU

Sortavala-säätiön ja Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiön rahoittaman Sortavalan historian käsikirjoitus on tekijöiden osalta jo valmis luovutettavaksi rahoittajatahojen kommentoivaksi. Emeritus professori Tapio Hämynen, dosentti Yury Shikalov ja professori Hannu Itkonen viimeistelevät parhaillaan kirjaan tulevia valokuvia ja niiden tekstejä.

– Petroskoin Karjalan Tasavallan kansallisarkistosta löytyi aivan mahtavia kuvia neuvostovallan ajalta sekä myös suomalaisilta evakuoimatta jäänyttä ja Sortavalan arkielämästä kertovaa lähdemateriaalia. Niistä antoisimpia ovat muun muassa poliisin ja eri lautakuntien arkistot,  tekijätiimi iloitsee.

Erityistä tulevassa teoksessa on se, että sen kirjoittajajoukkoa täydentää kolme tutkijaa Petroskoista. Professori Aleksander Pashkov kirjoittaa autonomian ajan venäläisten matkailusta Valamoon ja Sortavalaan, professori Sergei Verigin Sortavalan asuttamisesta Neuvostoliiton alkuvuosina ja dosentti Olga Iljuha siitä, millaisena venäläiset muistavat lapsuutensa Sortavalan.

ENSIMMÄINEN perusteellinen historia Sortavalasta tehtiin sen 300-vuotisjuhliin vuonna 1932. Viimeisintä, 1972 ilmestynyttä  Sortavalan kaupungin historiaa Tapio Hämynen pitää edelleen tieteellisen tutkimuksen vaateet täyttävänä teoksena. 

Työn alla oleva teos kattaa kuitenkin laajemman ajanjakson autonomian ajasta aina tähän päivään. Nimeä sillä vielä ole, mutta tekijöiden perusajatus on käsitellä Sortavalaa kesken jääneiden projektien kaupunkina. Niistä merkittävimmiksi he nostavat autonomian jälkeen käynnistyneen ja talvisodan katkaiseman pyrkimyksen modernisaatioon sekä Neuvostoliiton romahtamiseen päättyneen sosialismin rakentamisen.

– Olemme pyrkineet näissä uudenlaiseen tulkintaan ja kattamaan kaikki yhteiskunnan osa-alueet taloudesta ja tuotannosta, poliittisiin suhdanteisiin ja kulttuuriin. Osoitamme, miten sekä Suomen että Neuvostoliiton yleiset muutokset vaikuttivat paikallisiin toimijoihin, Hannu Itkonen tiivistää ja käyttää kirjasta nimitystä paikallisuuden kuvaus.

NEUVOSTOAIKAA tutkinut Yury Shikalov kuvailee Sortavalaa kadotetuksi aarteeksi. Se oli suunnitelmatalouden yksi osa, jolla oli tuotannolliset tavoitteet ja lisäksi asema maanpuolustuksellisena kaupunkina.

– Sortavala sai ison kasan rahaa, mikä vain katosi ja kaupunki sai rapistua rauhassa. Moskovasta katsottuna Sortavala on vain pieni periferia rajan tuntumassa, eikä päättäjillä ole ollut mitään käsitystä sen elämästä tai mitä siellä pitäisi tehdä, hän kritisoi.

Haastatellut Sortavalan nykyiset asukkaat muistelevat silti hyvällä aikoja, jolloin neuvostoajan kukoistusta rakennettiin. Tämän päivän ongelmista he osoittavat syyttävällä sormellaan 1990-luvun johtohenkilöitä.

– Tavallista ihmisille on, että vastuu siirretään usein ulkopuolisille tahoille, vaikka itse istuisi päättämässä asioista, Yury Shikalov toteaa.

Sortavalan historian julkaisuajankohta on vielä avoin. Tekijät toivovat, että kirjan valmistumista päästäisiin juhlistamaan vielä tämän vuoden aikana.

PÄIVI PARJANEN-VÄTTÖ


« Takaisin