Solovetskin luostarisaarella Vienanmerellä arvioidaan menehtyneen 400–500 vankia ennen Stalinin aikaa ja 1920-luvulta eteenpäin lähes satatuhatta ihmistä.
2019-08-07 11:32:44

Viena auki hyvällä pohjatyöllä

VIENA

Umpeen kasvava juoksuhauta Kiskis-kukkuloilla, toistakymmentä kilometriä Uhtuasta eli nykyisestä Kalevalasta itään saa myös Timo Taavilan ja Jussi Sainion hiljaiseksi. Täällä suomalaisten eteneminen Vienanmeren rannalle pysähtyi syyskuussa 1941 asemasodaksi.

–Tämä ei jätä kylmäksi. Sodasta saa liian romanttisen kuvan, kunnes käy oikeilla tapahtumapaikoilla ja saa opastetun tilannekatsauksen, kuudetta kertaa sotahistorian erikoismatkalle osallistuneet miehet toteavat.

Edellisillä matkoilla Timo ja Jussi vierailivat Kuujärvellä Syrjänjoen rannalla yli 50 kilometriä Aunuksesta itään karjalaismummon kotona, jossa hän oli majoittanut jatkosodan aikana 34 suomalaista sotilasta. ”Alueiden perusteellisempi läpikäyminen on antoisaa,” hollolalaiset vinkkaavat matkanjärjestäjille.

Karjala-lehden lukijamatkan opas everstiluuntantti evp Aimo Kiukas taustoitti Kiskis-kukkuloilla, kuinka suomalaisten Ryhmä Fagernäsin asemasota kesti paikalla kolmisen vuotta ja armeijan iskukyky suunnattiin Kiestingin suuntaan pohjoiseen.

– Suomi oli jaettu kahtia linjalla Oulu-Kajaani-Vienan Sorokka. Pohjoinen oli saksalaisten ja etelä suomalaisten vastuulla. Uhtuan suunnan taistelut etenivät kuitenkin suomalaisvoimin saksalaisten avustaessa, selvitti Kiukas.

Hän kertasi, että jatkosodan hyökkäyksessä Karjalaan oli kolmen kannaksen tavoite; etelästä pohjoiseen Rajajoki, Syväri ja Kuolan niemimaa. Ylipäällikkö, marsalkka Mannerheim käski armeijakuntien komentajat 27.6. 1941 Huutokosken rautatieasemalle Joroisissa, missä muodostettiin historiamme suurin voimaryhmittymä, noin 100 000 sotilaan Karjalan Armeija. Heinäkuun 10. lähdettiin toteuttamaan toista marskin ”Miekantuppi-päiväkäskyä” vallata Karjala.

LUKIJAMATKA muistutti, että Karjalan sateenvarjo kattaa laajan kirjon kulttuuria ja erilaisuutta. Suomeen kiinteästi kuuluneet Karjalankannas ja Laatokan Karjala ovat pääosin evakkojemme lähtöpaikkoja, kun ensi kesänä sata vuotta täyttävä Karjalan tasavalta on ollut kiinteä osa itänaapurin järjestelmää.

Aunuksen ja Arkangelin kuvernementtien karjalaisten asuttamalle seudulle 8.6.1920 perustettu Karjalan työkommuuni oli ensimmäinen nimenomaan Itä-Karjalan käsittänyt hallintoyksikkö Venäjän historiassa. Työkommuunin nimi oli vuodesta 1923 Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta.

Vienanmereen, Laatokkaan, Suomeen ja Muurmanskin alueeseen rajoittuvan tasavallan pääkaupunki on Petroskoi. Yhteistä rajaa meillä on 798,3 kilometriä. Aunuksen ja Vienan Karjalasta käytetään yhteisnimitystä Itä-Karjala.

Viime sodissa suomalaiset eivät päässeet tavoitteeseen Vienan Kemiin ja Sorokkaan. Heimosodissa 1918–22 joukot pääsivät aivan Kemin porteille, mutta valloitusmatka tyssäsi siihen. Viena ja tasavalta säilyivät venäläisten komennossa. Suomeen saapui vuoden 1918 talvesta kevääseen 1922 Vienasta noin 30 000 pakolaista.

LUE LISÄÄ KARJALA-LEHDESTÄ 8.8. 2019

MARKUS RISSANEN


« Takaisin