Pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta kokee työssään voivansa vaikuttaa siihen, että maailma olisi parempi paikka meille kaikille. – En kykene keksimään tärkeämpää asiaa kuin lasten pelastaminen, hän sanoo. (kuva Seppo Haavisto)
2021-01-13 09:03:22

Lapsilla ja nuorilla on oikeus tulevaisuuteen

HELSINKI

LAPSILLA ja nuorilla on unelmia ja he jaksavat uskoa tulevaisuuteen, joskin monia se myös huolestuttaa. Neljä viidestä pienituloisen perheen lapsista on stressaantunut perheen raha-asioiden takia.

Tämä ilmenee Pelastakaa Lapset ry:n toteuttamasta Lapsen ääni - kyselystä. Kysely tehtiin huhtikuussa. Siihen vastasi 3 129 lasta.

Vuodesta 2001 lähtien toteutetun kyselyn tarkoituksena on tuoda lasten oma ääni osaksi sekä arkea että laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja päätöksentekoa. Lokakuussa julkistetusta  tutkimuksesta käy ilmi, että korona-ajan nuoret haaveilevat niin onnellisesta, turvallisesta elämästä, omasta ja läheistensä turvallisuudesta kuin kumppanin löytämisestä, perheen perustamisesta ja omistusasunnosta.

Monen haaveena on itsenäistyä, päästä haluamiinsa jatko-opintoihin tai kouluttautua unelma-ammattiinsa. Sitäkin toivottiin, että vanhemmat saisivat pitää työpaikkansa. Lisäksi maailmaan haluttiin jättää oma jälki tekemällä jotakin merkittävää tai auttamalla haavoittuvammassa asemassa olevia ihmisiä. Myös ilmastonmuutos koettiin tärkeäksi.

VASTAAJISTA 14 prosenttia arvioi perheensä olevan melko tai erittäin matalatuloinen,  29 prosenttia arvioi perheensä olevan melko tai erittäin hyvätuloinen ja 53 prosenttia arvioi perheensä keskituloiseksi.

Matalatuloisten perheiden lapsista 40 prosenttia kertoi joutuneensa joskus tai usein kiusatuksi perheen taloudellisen tilanteen vuoksi. 51 prosenttia matalatuloisten perheiden lapsista koki mahdollisuutensa harrastaa huonoksi tai melko huonoksi.

Matalatuloisten perheiden lapsista 38 prosenttia kertoi asuvansa kahden huoltajan perheessä. Vastaava luku hyvätuloisilla oli 76 prosenttia. Matalatuloisista 37 prosenttia asui yksinhuoltajaperheissä.

Perheensä matalatuloiseksi määrittelevien lasten vastauksissa korostuivat etenkin tulojen riittämättömyys, vanhempien työttömyys, työkyvyttömyys  tai työskentely matalapalkka-alalla sekä yksinhuoltajaperheen ja suurperheen menojen kattamiseen liittyvät haasteet.

Osa matalatuloisten perheiden lapsista kertoi vanhempiensa turvautuneen seurakunnan ruoka-apuun.

Lisäksi joillakin matalatuloisilla perheillä ilmeni myös ongelmien kasautumista. Vähäisten tulojen ohella haasteita aiheuttivat esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelmat, työttömyys, vanhempien parisuhdeongelmat pitkäaikaissairaudet tai puutteet elämänhallintataidoissa.

RAHAPULA vaikuttaa lasten ja nuorten vapaa-aikaan ja harrastusmahdollisuuksiin. Useampi kuin joka kymmenes kertoi, ettei ollut sellaisia ystäviä, joihin pitää yhteyttä. Kuudella prosentilla ei ole sellaista ystävää, jonka kanssa viettäisi yhdessä aikaa vapaa-ajalla.

Matalatuloisten perheiden lapset osallistuivat muita vähemmän urheiluseurojen ohjattuun toimintaan sekä harrastivat kilpaurheilua vähemmän kuin muut.

Enemmistö eli 79 prosenttia kyselyyn vastanneista koki harrastusten ja vapaa-ajan toiminnan parantavan heidän hyvinvointiaan. Vastaajat toivoivat matalan kynnyksen urheilua ja ohjaajia, jotka puuttuvat herkästi kiusaamiseen.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen, Suomen perustuslain ja muun lainsäädännön mukaisesti  lapsilla ja nuorilla on oikeus tulla kuulluksi heidän elämäänsä koskevien päätösten valmistelussa ja toimeenpanossa.

Pelastakaa Lapset kokosi listan toimenpidesuosituksiksi ja toimitti sen hallitukselle.

Keskeinen tavoite on taata riittävät resurssit niille toimijoille, jotka tuottavat lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviä matalan kynnyksen digi- ja muita palveluita pystyen valtakunnallisesti täydentämään ja vahvistamaan kuntien tekemää työtä.

LUE HANNA MARKKULA-KIVISILLAN KOKO HAASTATTELU KARJALA-LEHDESTÄ 17.12.2020

MARKKU SUMMA


« Takaisin