– Niin uskomatonta! Kiitoksia ja tarinoita satelee Suomen lisäksi ympäri maailmaa, varsinkin ulkokarjalaisilta. Monen laulutoivekin on jo toteutunut. Kaksikko ”räjäytti” somen heti ensimmäisellä karjalaisella laulullaan. Heidän esityksiään voi kuunne
2020-05-27 09:34:17

Pappa ja Lotta, ”kimpale kultaa yhdessä”

KARJALAISJUURISISTA  Jorma Saahkosta ja hänen pojantyttärestään Lotta-Sofiasta on tullut somejulkkiksia hetkessä.

Kun klikkaa osoitetta www.facebook.com/lottajapappa, pääsee heti juonesta kiinni. Toukokuun puolivälissä koronalaulut aloittaneen kaksikon tunteikkaita tuokioita on käyty kurkkaamassa nyt jo pari miljoonaa kertaa! 

Heti alkuvaiheessa tieto Lotan ja papan koronalauluista kiisi myös Karjala-lehden Facebookiin, juuri oikealle kohderyhmälle.

– ON TÄMÄ jotain ihan uskomatonta, henkäisee Lotta puhelimeen.

Kun korona pakotti hänet keskeyttämään opinnot Lontoossa, oli itsestäänselvää minne hän tulisi.

– Mummola eli nykyinen pappala on ollut aina perheemme tukipiste, täällä on vietetty kesiä ja talvia, ja minulla on täällä oma huone yläkerrassa. 

Lotan päivittäisistä lauluharjoituksista syntyi idea laulaa vähän muutakin, erityisesti papan nuoruudenaikaisia lauluja. 

Aikansa laulukirjaa ja nuotteja talosta turhaan etsittyään Lotta kääntyi netin puoleen. 

Sieltä tutut laulut löytyivätkin, ja valkeakoskelaisessa omakotitalossa alkoivat kaikua Soittajapaimenen, Karjalan kunnaitten, Evakon laulun ja Karjalan heilin sävelet. Väliin kukkivat metsäkukat ja tummasilmäorvokit, on muisteltu vanhoja poikia viiksekkäitä ja valssattu kulkurin tahtiin. 

Monen laulutoive on toteutunut ja jutustelu ihastuttanut seuraajia. Joku totesikin, että juuri tällaista on kaivattu: ikäihmisten omaa kanavaa ilman mainoksia!

Viestejä satelee: ”Aamukahvirutiini on muuttunut: ensin kurkistaminen nettiin, sitten laulu ja sitten vasta lehti”, ”Olette kyllä niin symppiksiä, kyyneleet silmissä katson täällä.”, ”Voi työ maaliman ihanat!”, ”Olette kimpale kultaa yhdessä”, ”Arvokkaita helmiä elämän kultanauhassa”.

Elokuussa 85 vuotta täyttävälle Jormalle ehdotetaan jo kutsua linnaan; Lotta mukaan kaveriksi ilman muuta.

VIDEOT ovat niin viihdyttäviä.

– Nyt tulee korkea kohta, ohjeistaa pappa sormimerkein. 

Lotta kertoo pitävänsä erityisesti lauluista, joissa saa laulaa korkealta:

– Tykkään niin sopraanolauluja laulaa! Ja ne sopivat hyvin papan baritoniin.

Siinä lomassa moni asia on selvinnyt pojantyttärelle aivan uutena. Sekin, että papan isä vietti rintamalla neljä vuotta. Sinä aikana äiti hoiti perheen ja teki raskaita töitä mottimetsässä.

Laulamisen kipinän Jorma Saahko kertoo saaneensa jo alakansakoulussa.

JORMAN evakkotie kulki vuonna 1939 Impilahdelta Joensuuhun äidin, isän ja kahden veljen kanssa. Vanhemmat Heikki (Feodor) ja Nasti (Anastasia) työskentelivät aikoinaan tehtaassa Impilahdella. Eri vaiheiden jälkeen perhe asettui Outokumpuun. Valkeakoskelle Jorma tuli vuonna 1965. 

Työura alkoi juoksupoikana. Jorma on työskennellyt rekkakuskina, kunnan kuskina ja Säterin tehtaalla 27 vuotta. 

Jorman vaimo Ritva, omaa sukuaan Honkanen, nukkui pois seitsemän vuotta sitten. Pariskunnan pojat ovat Hannu ja Timo, Lotan isä. Timon vaimolla Tainalla on juuret Viipurissa, sieltä oli lähtöisin hänen isänsä Heikki Toivola. Lotalla on kaksi nuorempaa sisarusta, Santtu (25) ja Liina (19). 

– Minussakin virtaa karjalaisverta molemmin puolin, iloitsee Lotta (27). 

– Ihmiset ihmettelevät miten voin olla suomalainen, kun suomalaisethan ovat ujoja. Olen sanonutkin, etten ole suomalainen, olen karjalainen! 

– Meissä papan kanssa virtaa karjalainen veri, ollaan ulospäin suuntautuneita ja reippaita. Musiikki, laulu ja taide ovat meille tärkeitä. 

Lottaa huvittaa: kaupungille mennessään pappa kertoo heti elämäntarinansa vastaantulijalle ja siinä sivussa hänenkin tarinansa.

LOTTA, kansainvälisille ystävilleen Lottie, muutti ulkomaille vuonna 1995. Isä toimi paperitehtaan toimitusjohtajana ja perhe asui Saksassa, Kiinassa ja Puolassa, kussakin maassa tehtaan pystyttämisen ajan. 

– Saksassa asuessamme iskä kävi töissä myös Hollannissa ja Englannissa, nykyään hän on Mölnlycken toimitusjohtaja Mikkelissä.

Lotalla on ylioppilastutkinto saksalaisesta koulusta Kiinassa ja lisäksi myös valkolakki suomalaisesta aikuislukiosta sekä viestinnän maisteritutkinto Vaasan yliopistosta. 

Viime vuonna hän viimein vastasi sisimmän äänensä kehotukseen, haki ja pääsi Lontoon parhaan näyttelijäkoulun (East 15 Acting School) näyttelijätaiteen maisteriohjelmaan opiskelemaan. Lupaava ura Saksalais-Suomalaisen Kauppakamarin viestintäjohtajana sai jäädä.

– En yhtään tiedä mihin päädyn, mutta olen niin onnellinen, kun saan nyt tehdä sitä mitä eniten rakastan, eli näytellä ja laulaa!

NIIN MONELLA kaivattua iloa poikkeusaikaan tuoneet tuokiot jatkuvat: 

– Sivustostamme on ikään kuin tullut karjalaisuuden foorumi. Ihmiset jakavat omia isovanhempien evakkotarinoita, sotaan ja Karjalaan liittyviä muistoja. Karjalaisuus on tärkeä teema lauluissamme ja tarinoissa niin meille kuin seuraajillemme. 

– Ylläpidämme sivua niin kauan kuin korona kestää, ainakin vuoden loppuun asti, Lotta arvioi. 

Hyvää mieltä voi jakaa myös YouTuben kautta: sieltä laulut löytyvät soittolistana, joten niitä voi katsoa pötköön vaikka vanhainkodissa.

LUE LISÄÄ 28.5. 2020 LEHDESTÄ

KANERVA FRANTTI


« Takaisin