Talvisodan alla Helsingin puistoihin kaivettiin asukkaille tilapäisiä suojia.
2019-12-04 11:44:52

Suomi on väestönsuojelun mallimaa

Kolmisen vuotta sitten eläkkeelle siirtyneellä rakennusneuvos Pekka Rajajärvellä, 71, oli poikkeuksellisen pitkä työura Suomen väestönsuojista vastaavana virkamiehenä.

Merikarvialla Satakunnassa syntynyt Rajajärvi aloitti 16. elokuuta 1977 silloisen sisäasianministeriön pelastusosaston toimistoinsinöörinä. Lähes 40 vuotta kestänyt työura päättyi helmikuussa 2016.

RAJAJÄRVEN alkutaipaleella aika näytti toiselta. Kekkonen hallitsi Suomen presidenttinä, Kalevi Sorsa johti viiden puolueen enemmistöhallitusta, laskut maksettiin markoilla, Neuvostoliitto pullisteli voimiensa tunnossa ja Jimmy Carter aloitti Yhdysvaltojen 39. presidenttinä. 

Rajajärven korkein esimies oli sisäasiainministeri Eino Uusitalo.Viimeisimmän pääministerin Juha Sipilän hallitus oli 14. Rajajärven pitkällä työuralla.

Rajajärven vastuualue kattoi kaiken väestönsuojien suunnittelusta, rakentamiseen ja lainsäädännön asiantuntijan tehtäviin saakka. 

– Toisaalta pitkä ura väestönsuojelussa sisäministeriössä ei ole ollut mitenkään harvinaista. Meitä on ollut vain kolme henkilöä, joiden vastuulla on ollut väestönsuojien rakentaminen Suomessa, Rajajärvi kertoo.

Rajajärven lisäksi väestönsuojista ovat vastanneet Yrjö Arkiomaa 1937–63 ja Tuukka Tarkka 1963–1977.

Nämä kolme ammattimiestä ovat toteuttaneet Suomeen kattavan väestönsuojien verkoston, jota on kansainvälisesti kiitelty ja josta on käyty ottamassa oppia ulkomaita myöten.

PEKKA RAJAJÄRVI korostaa väestönsuojien merkitystä poikkeusoloissa yhteiskunnan toimintojen näkökulmasta. Yhteiskunnan toiminnalle on elintärkeää, kun valtion korkeimmalle johdolle ja turvallisuudesta vastaavalle henkilöstölle on taattu kestävät väestönsuojatilat.Ne kuuluvat jokaisen itsenäisen valtion perusvarustuksiin.

Yhteiskunnalle tärkeitä tehtäviä ja osin myös tuotantoa on mahdollista jatkaa kriisitilanteissa väestönsuojatiloissa.

Kansalaisille tietoisuus ja paikka yleisestä väestönsuojasta on kuin henkivakuutus.

– Väestönsuojat tukevat kansallisen puolustuskyvyn vahvistamista. Kun perheiden ja kotien suojaus on kunnossa, ovat kansakunnan henkinen kriisinsietokyky ja väestön turvallisuuden tunne hyvällä tasolla, Rajajärvi painottaa.

Hän huomauttaa perään, että uhkaajan mahdollisuus vahingoittaa yhteiskuntaa jää torsoksi.

Uhkaaja joutuu käyttämään enemmän voimaa hyökkäyksen toteuttamiseksi, kun siviilien suojautumismahdollisuus on kunnossa. 

Osana maanpuolustuksen kivijalkaa kattava väestönsuojaverkosto vie mahdolliselta uhkaajalta valtin kohdistaa painostus siviileihin.

Väestönsuojilla on takana kansan vankka tuki. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön (SPEK) viimeisimmän tutkimukseen mukaan 66 prosenttia kannattaa väestönsuojien rakentamista ja vain joka kymmenes suhtautuu niihin täysin kielteisesti.

MARRASKUUN puolivälissä ohitettiin Suomessa yksi väestönsuojelun merkkipaaluista.

– 15. marraskuuta 1939, runsas 80 vuotta sitten, astuivat Suomessa ensimmäiset väestönsuojeluun liittyvät lait voimaan, vain pari viikko ennen talvisodan puhkeamista, kertoo Rajajärvi. 

Lain pääkohdat hyväksyttiin eduskunnassa yksimielisesti, ilman äänestystä, suuren valiokunnan esityksen mukaisesti. 

Väestönsuojelu on epäromanttinen, ikävä välttämättömyys. Mutta se ei ole sen vuoksi yhtään vähemmän tärkeää kuin mikä muu puolustustoiminnan haara tahansa, painotti tuolloin lain käsittelyssä sisäasianministeri Urho Kekkonen

Suomessa ilmapiiri oli ollut koko syksyn ajan 1939 kriittinen ja jännittynyt. Kremlin kutsu 5. lokakuuta neuvottelemaan Neuvostoliiton aluevaatimuksista järkytti suomalaisia. 

Hiekka tiimalasissa valui kohti talvisotaa. Suomen kohtaloksi oli sinetöity elokuussa 1939 Molotov-Ribbentrop-sopimuksessa joutua Neuvostoliiton etupiiriin.

LOKAKUUSSA käynnistyi YH eli ylimääräiset kertausharjoitukset, käytännössä reservit kutsuttiin asepalvelukseen.

Tilanne väestönsuojelussa oli sodan uhatessa laista huolimatta huono. 

– Väestönsuojia oli vähän, suojaa oli tarjolla murto-osalle väestöstä. Talojen kellareita tuettiin kiireellä, Helsingin puistoihin kaivettiin suojakäytäviä ja asutuskeskuksiin rakennettiin tilapäisiä suojarakenteita. Puolet teollisuuslaitoksissa oli marraskuussa 1939 vailla väestönsuojaa, väestönsuojelusta kattavan lähes 500-sivuisen historiikin kirjoittanut Rajajärvi toteaa.

Väestönsuojelua johti 1939 lain mukaan sisäasiainministeriö, lääninhallitukset alueita ja myös kunnille asetettiin väestönsuojelun velvoitteita. Kustannuksia jakoivat valtio, kunnat ja yksityiset.

LUE LISÄÄ 5.12.2019 KARJALA-LEHDESTÄ  karjalalehti.edocker.com

HANNU TEIDER


« Takaisin