Koskettavin hetki oli muistojuhlan loppuhetkillä: lauluryhmä ja joukko ulkosaarelaisia esitti Evakon laulun kuvaelmana.
2019-10-16 10:10:11

Suomenlahden ulkosaarilta lähdettiin 80 vuotta sitten

KOTKA

Ulkosaarelaisten kirkkopyhä 13. lokakuuta Kotkassa oli tavallista juhlavampi. Olihan kulunut vain pari päivää siitä, kun 80 vuotta sitten saarelaiset evakuoitiin sodanuhan alta. Lähtö oli lopullinen, sillä Suomenlahden ulkosaaret menetettiin talvisodan päättyessä Neuvostoliitolle.

– Kirkkopyhää vietetään vuosittain, ja ulkosaarten yhteistyötoimikunta järjestää saarilta lähdön muistojuhlan kymmenen vuoden välein, yhteistyötoimikunnan puheenjohtaja Jari Herrala kertoo.

Juhlapäivä alkoi seppeleenlaskulla Karjalaan jääneiden muistomerkille, ja sen jälkeen jumalanpalveluksella Kotkan kirkossa.

MUISTOJUHLASSA Kotkan seurakuntakeskuksessa piti juhlapuheen Antero Kekkonen. Politiikan toimittajana ja myöhemmin politiikassa ja kansanedustajana toiminut Kekkonen muisteli, miten ensimmäistä kertaa osallistui juhlaan. Silloin juhlapuhetta oli pitämässä Johannes Virolainen, joka teki nuoreen toimittajaan suuren vaikutuksen.

– Virolainen osasi puhutella yleisöään koska hän ymmärsi lähdön kipeyden ja merkityksen saarelaisille.

Myöhemmin Kekkosella oli Etyk-neuvottelujen yhteydessä tilaisuus keskustella Virolaisen kanssa henkilökohtaisesti Karjalan kysymyksestä.

– Hän purskautti ulos sen kaiken kipeyden, ja puhe oli liikuttavaa. Mistä tämä avautuminen johtui? Ehkä hän vaistosi, että tässä on henkilö jolla on samanlainen tunne ja kokemus. En ole saarelainen, mutta itsekin rantaviivalle syntynyt. Lapsuuden ja nuoruuden ystäväni, ja monet nykyisistäkin, ovat ulkosaarelaisten jälkeläisiä. Saarelaisten elämänhalu, ahkeruus ja lannistumattomuus ansaitsevat kaiken kunnioituksen.

ANTERO KEKKONEN haluaa myös oikaista sen harhaluulon, että saarissa oltaisiin eletty jotenkin eristäytyneinä ja syrjässä maailman menosta.

–Asia on päinvastoin. Ulkosaarien asutushistoria ulottuu hyvin kauas. Saarelaiset ovat joutuneet selviytymään aivan erityisissä luonnonolosuhteissa. Muun muassa luotsaustoiminnalla ja merenkululla on vahva saarelaisperusta. Seprakauppa virolaisten kanssa perustui luottamukseen ja ystävyyteen, ja sitä kautta levisi virtaukset maailmalta. Saarelaisten tavassa hoitaa suhteita olisi opastusta tähänkin päivään.

Ulkosaarelaiset osasivat myös vuonna 1939 varautua tuleviin tapahtumiin, kenties paremmin ja aiemmin kuin muualla.

– Lähellä Leningradia ja Neuvostoliiton aluevesirajaa sijainneissa saarissa oli jo kauan pantu merkille neuvostoliittolaisten lisääntynyt liikehdintä ja sodankäyntiä harjoittelevat alukset. Toiminta saarten lähellä oli uhittelevaa, laivat härskisti ohjasivat valonheittäjät suoraan saarelaisten koteihin.

SAARILTA lähdön muistelun lisäksi juhlapäivässä oli iloisempiakin sävyjä. Juhlan juontaja Ritva Melling tarjoili välispiikeissään yleisölle pieniä saarelaistarinoita ja murretietoutta. Tarja Karell jatkoi murreteemaa runoesityksellään. 

Juhlan yhteydessä esiteltiin myös kirjailija, toimittaja Ulla-Maija Sievisen juuri ilmestynyt teos Tarinoita ulkosaarilta Ihmisiä, ilmiöitä Suursaaresta, Lavansaaresta, Seiskarista ja Tytärsaaresta.

Karjalaisjuhlissa tärkeässä roolissa on musiikki ja laulu. Aiemmin tunnettu ulkosaarelaisten kuoro ei ole enää vuosiin ollut toiminnassa, mutta juhlaa varten oli kutsuttu kokoon ulkosaarten lauluryhmä. He esittivät eri saarilla suosittuja lauluja Ilkka Ämmälän säestyksellä. Muista musiikkiesityksistä vastasivat duo Raimo Anttila ja Juhani Pessala sekä pianisti Valtteri Perälahti.

Koskettavin hetki oli juhlan loppuhetkillä: lauluryhmä ja joukko ulkosaarelaisia  esitti Evakon laulun  kuvaelmana, joka liikutti monia. Hyväksi lopuksi yhdessä laulettu voimaannuttava ja elämäniloa uhkuva Karjalaisten laulu päätti saarelaisten juhlan.

TARJA AUTIO


« Takaisin