2021-02-17 10:01:20

KOLUMNI 11.2.2021

Lisää karjalaista matkailua

JANI KARHU

Tutkija, Itä-Suomen yliopisto

VIIKON 4 Karjala-lehdessä oli mielenkiintoinen ja ajankohtainen artikkeli Pohjois-Karjalan matkailusta ja erityisesti Nurmeksen Bomban kehityshankkeesta. Pitkään vähemmällä huomiolla ollutta karjalaisuutta ollaan Bomballa jälleen vahvistamassa ja Karjalan Liitto on palannut Bomban yhteistyökumppaniksi.

Bomban tulevaisuudelle ei voi toivoa kuin hyvää ja hankkeille onnistumista, sillä matkailukehittäminen ei ole helppoa hommaa. Bomban avajaisia pidettiin vuonna 1978 ja suosio oli ennennäkemätöntä. Bomba oli äärimmäisen tervetullut vetonaula Nurmeksen nihkeästi edenneille matkailukaupunkipyrkimyksille. Sanomalehti Karjalainen kirjoitti elokuussa 1978:

”Bomban talon ja sitä ympäröivän karjalaiskylän nouseminen Nurmeksen Ritoniemeen on pieni ihme. Mittava hanke toteutui hämmästyttävän nopeasti aikana jolloin matkailuinvestoinnit olivat kaikkea muuta kuin suosittuja sijoituskohteita mm. julkisille tukimäärärahoille.”Alkuhuuman jälkeen koitti myös vaikeita vuosia ja Nurmeksen kaupunki joutui tukemaan vaakalaudalla ollutta matkailu- ja kulttuurikohdetta. Hankkeen mukanaan tuomista mahdollisuuksista ja suosioista huolimatta eivät kaikki paikalliset ilahtuneet karjalaistalo-hankkeesta Nurmekseen. 

KARJALAISUUS nähtiin tuotuna ja epäaitona turismihoukuttimena, jonka vuoksi aito paikalliskulttuuri ei saisi ansaitsemaansa huomiota. Bomban edustama rajakarjalaisuus oli monille vierasta ja väkisin tyrkytettyä kulttuurituotetta.  Paikallislehti Ylä-Karjalan palstoilla käytiin ajoittain kärkästäkin keskustelua Nurmeksen matkailun kehittämisen tarpeista ja suuntaviivoista. 

Sittemmin puhe Bomban karjalaisuuden mielekkyydestä hiipui, mutta se oli osa laajempaa kulttuurishistoriallista keskustelua. On hyvin tärkeää pohtia ja arvioida millaista karjalaisuutta ja karjalaista historiaa matkailu- ja kulttuurikohteet vaalivat ja näin osaltaan siirtävät eteenpäin. 

Pohjois-Karjalassa on tärkeitä karjalaisuuteen vahvasti liitettyjä matkailukohteita. Bomban lisäksi muun muassa Ilomantsin Parppeinvaara on tällainen kohde. Kulttuuri- ja historiaturismikohteiden sisältöä tulee arvioida tarkkaan etenkin silloin, kun tähtäimessä ovat kulttuurin ja historian vaalimisen ohella yhä suuremmat kassavirrat. 

Karjala-lehden artikkelissa todetaan tavoitteeksi tuplata Pohjois-Karjalan matkailu. Koli ja Bomba ovat tämän hetken ykköskohteet, mutta matkailualueena Pohjois-Karjala muodostaa oman kokonaisuutensa jossa tärkeimmät houkuttimet tukevat tosiaan. Pohjois-Karjalassa on pyritty vahvistamaan matkailua jo vuosikymmeniä. Ensimmäisessä maakunnallisessa matkailun kehittämissuunnitelmassa vuodelta 1974 Pohjois-Karjalan matkailuvaltit tiivistettiin seuraavasti: ”Pohjois-Karjalan omaleimaisuus, harva asutus ja luonnon puhtaus ja moni-ilmeisyys, kulttuuriperinteet sekä karjalaisväestö tarjoavat matkailijalle sitä alkuperäisyyttä ja eksotiikkaa, mikä maamme monilta alueilta, etenkin Teollisuus-Suomesta on jo hävitetty.”

VAJAASSA 50 vuodessa maakunnan tärkeimmät houkuttimet eivät juurikaan ole muuttuneet, mutta edellytykset kovien tavoitteiden toteuttamiseen ovat nyt paljon paremmat kuin vuosikymmeniä sitten. 

Kasvuodotusten ja matkailutuotekehittelyn ohella täytyy muistaa matkailun vetovoimatekijöiden herkkyys. Omaleimaisuus ja aitous eivät ole ehtymätön saatikka suunnittelupalavereissa syntyvä luonnonvara. 

JANI KARHU


« Takaisin