Marjatta Palanderin pitkäaikainen työ KKES:ssä jatkuu, tällä kertaa hallituksen puheenjohtajuutena.
2021-02-17 10:12:45

Jokainen sukupolvi löytää oman näkökulmansa karjalaisuuteen

OUTOKUMPU

Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiön uusi puheenjohtaja professori Marjatta Palander odottaa uusia, vaikuttavia, innovatiivisia karjalaisuuteen liittyviä hankesuunnitelmia. 

KARJALAISEN Kulttuurin edistämissäätiö KKES perustettiin 70 vuotta sitten Joensuussa tukemaan karjalaista henkistä ja aineellista viljelyä.
Alussa säätiön toiminta ja tuki kohdistui Pohjois-Karjalaan, mutta 1950-luvun puolivälistä lähtien myös eteläkarjalaiset toimijat ovat voineet hakea KKES:ltä rahoitusta toimilleen.

Vuoden alusta säätiön hallituksen puheenjohtajana aloittanut Itä-Suomen yliopiston professori, FT Marjatta Palander, 65, on tätä ennen toiminut vuodesta 2004 säätiön hallintoneuvostossa ja vuodesta 2013 hallituksen varapuheenjohtajana.

– Vähän minä pelkäsin, että näin tässä voi käydä. Onneksi en ole yksin tekemässä tätä, vaan meillä on vahva ja osaava hallitus, jossa on tieteiden, elinkeinoelämän ja lakiasioiden osaamista. Ja sitä tarvitaan, sillä tulossa on isoja päätöksiä, Palander kertoo.

 KKES jakaa vuositasolla 600 000 euroa, josta osa menee taiteelle ja kulttuurille sekä osa tieteelle.  Osan säätiö jakaa suoraan yksittäisille opiskelijoille muun muassa heidän ulkomailla tapahtuviin perusopintoihinsa kuuluviin vaihto-opintokausien kuluihin. 

Nimenomaan apurahatyöryhmässä pitkään vaikuttanut Palander tietää millaista hakemusta KKES odottaa vuosi toisensa jälkeen:

– Odotamme innovatiivista hanketta, jossa on uusi näkökulma karjalaisuuteen. Jos hankkeessa on toimintamalli ja idea, jota lukiessa meistä tuntuu, miten tällainen idea onkaan keksitty ja miten tällainen hanke suunniteltu, ilahdumme. Ja oikeasti joka vuosi tällaisia hakemuksia tulee, joka vuosi me innostumme apurahatyöryhmässä itsekin jostakin, ihmettelemme hakijan omaperäistä ja tuoretta ideaa.

PALANDER kertoo, että toimintansa alussa KKES rahoitti enimmäkseen karjalaisen perinteen keruuta ja aineistojen tuottamista. Joitakin vuosia sitten nuorten tilanne huolestutti ja yksi merkittävä painopiste oli nuorten syrjäytymisen torjunta. Tätä kautta jaossa oli järjestöille suunnattuja nuorten palkkaamiseen korvamerkittyjä avustuksia.

Nyt menossa on vaihe, jolloin KKES tukee monilla tavoin jo olemassa olevan ja kerätyn aineiston digitalisointia, jonka kautta aineistot tuodaan yhä useamman tutkijan tai asiasta kiinnostuneen ihmisen ulottuville verkkoon.

– Ja kun aineistoihin on yhä helpompi päästä käsiksi, se tuo koko ajan uutta tutkimusta ja uusia kysymyksenasetteluja. Mielellämme tuemme hankkeita, joissa hyödynnetään näitä verkkoon syntyneitä tietokantoja.

KKES on tukenut viime vuosina erityisesti kolmannen sukupolven karjalaisuutta esiin nostavia hankkeita, ja esimerkiksi Urbaani karjalaisuus –hanke tuottaa parhaillaan kiinnostavaa uutta tietoa.

– Aina tulee uusi sukupolvi, joka tutkii omaa karjalaisuuttaan ja näkee tuoreista näkökulmista. Juuri nyt on vireillä erilaisia mikrohistoriahankkeita, joita juuri tuo erilaisten arkistojen ja tietokantojen avaaminen on mahdollistanut 

Tärkeä yksittäinen kriteeri apurahan myöntämistä arvioidessa on hankkeen vaikuttavuus:

– Tutkimuksen puolella rahoittaisimme mielellään suurempia kokonaisuuksia, joiden aikana syntyy tapahtumia, useita väitöskirjoja ja muita julkaisuja ja joiden kautta useampi tutkija saa työlleen rahoituksen. 

Tulevana vuonna painopiste etsii paikkaansa ja sitä koskeva neuvottelutyö on parhaillaan menossa.

– Siitä kerromme sitten, kun asiat ovat valmiimpia.

LUE LISÄÄ KARJALA-LEHDESTÄ 11.2.2021

PIA PAANANEN


« Takaisin