Käpylinna, kuva Margarita Fedina.
2021-02-24 11:00:25

Suojelumerkintäkään ei suojele Terijoen huviloita

MILJOONAKAUPUNKI Pietarin ja Suomenlahden hiekkarantojen läheisyydessä Terijoella olevat tontit ovat himottuja kohteita rakentajille. Useat niillä sijainneet sodista ja neuvostoajasta selvinneet huvilat ovat joutuneet väistymään korkeilla betoniaidoilla ympäröityjen ökytalojen ja vapaa-ajan asuntojen tieltä.

– Monien venäläisten on vielä vaikea ymmärtää, miksi ränsistynyttä ja vanhaa rakennusta pitäisi kunnostaa. Jos kerran on rahaa, miksei rakentaisi uutta ja hohtavaa, sanoo tekniikan tohtori Laura Berger

Hän on toimittanut englanninkielisen teoksen ”The Look of leisure. Historic Seaside Villas of the Northern Baltic”, jossa sekä suomalaiset että venäläiset arkkitehdit ja rakennusten suojeluun perehtyneet asiantuntijat kirjoittavat näkemyksistään Terijoen huviloiden kohtalosta. Kirja pohjautuu kolme vuotta sitten Helsingissä pidettyyn yhteisseminaariin.

Vertailukohteena Terijoen huviloille kirjassa nostetaan esille myös Suomessa, muun muassa Helsingissä ja Hangossa olevia puuhuviloita.

TERIJOEN alueelta löytyy vielä jonkinlaisessa kunnossa olevia huviloita Kellomäestä (Komarovo), Terijoelta (Zelenogorsk), Tyrisevästä (Ushkovo), Kuokkalasta (Repino), Vammelsuusta (Serovo) ja Lauttarannasta (Smolyachkovo). Jäljellä olevien huviloiden tarkkaa määrää on vaikea määrittää.

Huviloiden säilymisen puolesta taistelee ja niitä tekee tunnetuksi Starye Datshi  eli Vanhat huvilat -ryhmä. Se teki vuonna 2014 aloitteen Pietarin seudun kulttuurin ja historian muistomerkkien suojelun ja käytön valtiolliselle tarkastuskomitealle (KGIOP), että Kellomäen alue saisi aseman suojeltuna erikoisnähtävyytenä. 

Maailmanlaajuisen rakennussuojelun ja kulttuuriympäristöjen vaalimisen asiantuntijajärjestö ICOMOS:n Pietarin osaston jäsen, arkkitehti Svetlana Levoshko  laati aloitteen tueksi kulttuurihistoriallisen selvityksen, jonka komitea kuitenkin hylkäsi muotoseikkoihin vedoten. 

Samoin komitea hylkäsi kaksi muuta Kulttuuriministeriön tilauksesta tehtyä selvitystä, joissa esiteltiin Terijoelle sekä Siestarjoen asetehtaalle ja sen huvila-alueelle erityispaikan statusta, mikä olisi suojellut niitä purkamiselta. 

– Vaikka olemme hävinneet taistelun rakennusten suojelemiseksi, tekemämme työn ansiosta yksittäisille huviloille on onnistuttu samaan virallisesti vahvistettu status muistomerkkeinä, Starye Datshin jäsen Elena Travina toteaa.

Starye Datshin aktiivit ovat dokumentoineet sekä mitanneet vanhaa huvilaympäristöä ja tuhoutumassa olevia rakennuksia. Piirustukset on laadittu noin kymmenestä huvilasta. Lisäksi ryhmä järjestää muun muassa aiheeseen liittyviä workshopeja, kenttäkursseja ja suunnittelevat vanhojen huviloiden uusiokäyttöä.

LUE LISÄÄ KARJALA-LEHDESTÄ 18.2.2021

PÄIVI PARJANEN-VÄTTÖ


« Takaisin