Valter Juvelius. Kuva: Aterlier Nyblin/Finna
2021-02-24 11:03:30

Valter Juvelius etsi aarretta Palestiinassa

Mielikuva hyllyjen takana hiljaa puurtavasta kirjastonhoitajasta on täysin harhaanjohtava Valter Juveliuksen tapauksessa. Hän oli Viipurissa 1900-luvun alkupuolella vaikuttanut kaupungin kirjastonhoitaja,  työväenopiston johtaja sekä monialataitaja, joka jätti kuuluisimmat jälkensä arkeologian historiaan.

Ja sitä ennen hän sanoitti Karjalan kunnailla -kansansävelmän, joka on nykyään myös Karjalan tasavallan hymni. Juveliuksen kirjailijan ura on jäänyt muuten unholaan, mutta kääntäjänä hänen maineensa on laajempi.

Viipurissa ilmestynyt Karjala-lehti aloitti filosofian tohtori Valter Juveliuksen jalanjälkien seuraamisen vuonna 1909, jolloin hän lähti Palestiinaan. Otsikko kysyi iltapäivälehtien tyyliin:  Johtiko  suomalaisen Valter Juveliuksen löytö myyttisen liitonarkun etsintöihin? 

JUURILTAAN Juvelius ei ollut karjalainen eikä hän ollut juuri mistään muualtakaan kotoisin, niin paljon hän joutui muuttamaan. Syntymäpaikka oli Pyhäjoki.  Jo hänen isänsä oli maanmittari, joka työnsä puolesta joutui asumaan muiden muassa Pohjois-Suomessa, Savossa ja Hämeessä.

Valter Juvelius otti käyttöön nimen Juva kuten hänen yksi sisarensa, Antreassa vuonna 1886 syntynyt kirjailija Siiri Juva. Muita sisaruksia olivat muiden muassa kirjallisuudentutkija J. W. Juvelius ja diakoni Ester Juvelius, joka vuonna 1931 seurasi isoveljensä jälkiä ja lähti lähetyssaarnaajaksi juutalaisten keskuuteen Jerusalemiin. Hänen suhteensa juutalaisiin oli jopa vihamielinen heidän kristinuskosta poikkeavan uskontonsa vuoksi.

VALTER JUVELIUKSEN löytöretki Palestiinaan Salomonin temppelin ja sen aarteiden päivänvaloon saattamiseksi oli sekä tiedemiehen johdatusta että romantikon päähänpisto. 

Karjala kertoi vuoden 1909 jutussaan seuraavaa:

”Tohtori Juvelius on, kuten tiedetään, julkaissut väitöskirjan tältä alalta, sen aineena on juutalaisten ajanlasku

Kertomusten mukaan perustaa tutkijamme teoriansa raamatun omiin kertomuksiin, joista hän on löytänyt ”avaimen”, minkä avulla löytöpaikka on tavattavissa

Juveliukselle salaisuuden avasivat Raamattuun kätkeytyvät numeroyhdistelmät. Hän uskoi selvittäneensä hepreankieliseen viidenteen Moosekseen kirjaan ja Hesekielin kirjaan piilotetun salasanoman, joka kertoi liitonarkin sijainnin.

Viipurin kirjastonhoitaja oli sata vuotta aikaansa edellä, sillä vuonna 2003 yhdysvaltalainen Dan Brown julkaisi menestysromaanin Da Vinci -koodi, jonka avulla Raamatun ja Graalin maljan salaisuudet selvisivät. 

Juvelius oli myös aikansa Indiana Jones, kadonneen aarteen metsästäjä ja tuomion temppelin löytäjä. Kadonnut aarre oli Juveliuksen tapauksessa vanhan testamentin mainitsema liitonarkki Jerusalemissa Temppelivuorella.

KULLALLA päällystetystä arkusta on tarkka kuvaus toisessa Mooseksen kirjassa. Kun seikkailu äityi aarteen rosvoamisepäilyjen vuoksi kansainväliseksi ja diplomaattiseksi skandaaliksi, panivat lehdet toinen toistaan paremmiksi.

Juveliuksen englantilainen kumppani, kapteeni Parker, joka lopulta paljastui koko suuren seikkailun konnaksi, heitti arkun arvoksi nykyrahassa jopa viisi miljardia euroa. 

Tuhannen loton jättipotin kokoisella arvolla saatiin mukaan  maksukykyinen osakasjoukko hankkeen rahoitusta hoitamaan.

Juveliusta epäiltiin koko skandaalin alullepanijaksi, mutta syyllinen vuonna 1911 oli Parker. Kaikki oli mennyt aluksi hyvin: aarteenetsintään löytyi rahakkaita kumppaneita; Parker osasi junailla luvat ja systeemit kuntoon.

1910-luvulla Juveliuksen alullepanema  ja englantilaisen yläluokan upseerin sössimä Jerusalemin temppelin aarteen etsintä kirvoitti kissankokoisia otsikoita maailmanlehdistössä.

”Paennut Salomon aarre mukanaan.” New York Times. Aarteeseen lehti tiesi kuuluvan kuningas Salomonin miekan, kruunun ja sormuksen, jolla hallita henkivoimia.

Sormusten herraksikin Juvelius oli tyrkyllä, mutta saksalaislehdistöä kiinnosti maallinen mammona. Berliiniläinen Vossische Zeitung väitti Kalliomoskeijasta viedyn kymmenen aarrearkkua, ranskalaislehden mukaan niitä oli peräti 30.

Englantilaisissa lehdissä pääsyylliseksi todettiin kapteeni Parker, jonka masinoimat maanmiehet, varakkaat arkeologit olivat tunkeutuneet  Kalliomoskeijaan, varastaneet aarteet ja paenneet.

LIITONARKIN ensimmäinen etsintäyritys ja luvaton tunkeutuminen pyhän paikan Kalliotemppelin ja moskeijan alle nostattivat juutalaisten ja muslimien protesteja brittejä kohtaan. 

Jutuissa oli kyse jättiläisen kokoisista uutisankoista, sillä aarteen löytymisestä ei ole todisteita. Sen sijaan Juveliuksen kaivauksista jäi käteen muiden muassa 700-luvulta ennen ajanlaskun alkua peräisin oleva Hiskian tunneli ja Jerusalemin vanhimman osan, Daavidin kaupungin ajoitus.  

MARKKU PAAKKINEN


« Takaisin