2021-03-23 12:52:52

KOLUMNI 18.3.2021

Maalle takaisin

LAURI KONTRO

KORONAVIRUS on ollut tehokas asenteiden muokkaaja. Vielä kaksi vuotta sitten sanottiin, että kaupunkien jatkuva kasvu ja maaseudun kuihtuminen ovat luonnonlaki, ei niille mitään mahda. Korona on kuitenkin lyhyessä ajassa horjuttanut tätä väitettä. Kaupungin ja maaseudun suhde on alkanut elää uutta aikaa.

Suurin osa ihmisistä asuu tänä päivänä kaupungeissa tai ainakin taajamissa. Suomessa ei tosin varsinaisia suurkaupunkeja ole, mutta silti pääkaupunkiseudun asukasluku suhteessa muuhun maahan on suuri. Joka viides suomalainen, miljoona suomalaista, asuu pääkaupunkiseudulla.

Ennen korona-aikaa kuviteltiin, että pääkaupungin tulee kasvaa vielä nykyisestään. Alettiin puhua metropolista, suurkaupungista, jollaisen Suomikin tarvitsee. Metropoleja ovat sellaiset kaupungit kuin Lontoo, Pariisi tai Pietari. Kaikissa niissä on asukkaita enemmän kuin koko Suomessa. Jotta siis tännekin saataisiin metropoli, tulisi kaikkien suomalaisten ahtautua Helsinkiin.

AJATUS on tietenkin typerä. Suomi on suuri maa ja vaikka meitä on vain runsaat viisi miljoonaa, pystymme pitämään koko maan asuttuna. Itse asiassa juuri korona osoitti, miten hyödyllistä väljästi asuminen on. Kulkutauti leviää pahiten siellä, missä ihmiset elävät ja asuvat ahtaasti.

Kun kaupungeissa jouduttiin etätöihin, moni huomasi arkielämässään, mitä ahtaus merkitsee. Töitä pitää tehdä kotona, vaikka koti ei olisi siihen riittävän iso. Kun kävi selväksi, että etätyöt jatkuvat koronan jälkeenkin, ihmiset alkoivat etsiä väljempiä asuntoja. Kysyntä suuntautuu nyt asuntoihin, joissa on tilaa sekä asua että tehdä etätöitä. 

Tavallaan korona on onni onnettomuudessa. Pääkaupungin kasvu on johtunut paljolti siitä, että hallinto ja suurfirmojen konttorit ovat imeneet ahtaaseen Helsinkiin jatkuvasti lisää väkeä. Yli kolmannes kaikista valtion virastojen työpaikoista on Helsingissä. Pääkaupungissa on tämän lisäksi paljon muita julkisia instituutioita kuten Kela, vakuutuslaitokset, Yleisradio ja Kansallisooppera. Myös suurimmat järjestöt pitävät pääkonttoreitaan Helsingissä. Helsinki on hallintokaupunki.

PÄÄKAUPUNKI ei tietenkään katoa mihinkään, mutta sen ei tarvitse kasvaa holtittomasti. Hallintokoneisto on välttämätön hoitamassa yhteisiä asioita. Firmat tarvitsevat pääkonttorinsa. Kuitenkin nyt on huomattu, että asiat rullaavat, vaikka kaikki ei olisikaan samassa paikassa. Hallintovirkamies, asiantuntija tai rahoitusneuvottelija voi asua missä tahansa, ja hoitaa työnsä, kun yhteydet pelaavat.

Uuteen tilanteeseen pitää nyt tarttua. Maaseutukuntien kannattaa houkutella väkeä muuttamaan puhtaaseen, luonnonmukaiseen ympäristöön, jossa voi asua väljästi ja edullisesti. Helsinkiläisen kaksion tai kolmion hinnalla saa maalta ison omakotitalon.

Moni tekeekin päätöksen lähteä vähän kauemmaksi, väljemmille alueille. Tässä on sekin hyvä puoli, että asuntojen hintojen nousu ahtailla alueilla pysähtyy. Palvelut toimivat paremmin, kun tungos vähenee. Ja kun maakuntien matkailu elpyy, kasvava talous hyödyttää kaikkia.

Suunta on nyt maalle takaisin. Tämä mahdollisuus pitää käyttää hyväksi. Vaikka emme toivo sitä, nurkan takana voi olla jo seuraava kulkutauti tai muu iso kriisi.

Kirjoittaja on vapaa kolumnisti.


LAURI KONTRO


« Takaisin