Vastikään suomalaisten geeniperimän muutoksista valmistunut tutkimus havainnollistaa Sini Kermisen mukaan, miten geneettinen sukutausta on aina moninainen ja värikäs kokoelma menneiden sukupolvien perimää. (Kuva: FIMM, Helsingin yliopisto)
2021-03-23 12:58:21

Lähihistoria näkyy suomalaisten geeniperimässä

HELSINKI

SUURET MUUTTOLIIKKEET näkyvät suomalaisten geeneissä. Suomen väestön sekoittuminen sai vauhtia kaupungistumisesta ja karjalaisten evakuoitumisesta, Sini Kerminen sanoo.

Helsingin yliopistossa toimivan Suomen molekyylilääketieteen instituutin tuore tutkimus kertoo, miten väestön perimä eri alueilla muuttui 1900-luvulla. Tutkimus on osa Kermisen tammikuussa valmistunutta väitöskirjaa.

– Tällainen lähes läänitasoa heijastelevan sukutaustan määrittäminen Suomen sisällä tarjoaa uusia kiehtovia työkaluja lähihistoriasta kiinnostuneille, Suomen molekyylilääketieteen instituutissa (FIMM) työskentelevä Kerminen kertoo.

Hän lisää, että yli 400  000 karjalaisen evakuointi näkyy geeniperimässä muualla maassa. Vaikka evakuointi tapahtui melko lyhyellä aikavälillä, se vaikutti enemmän väestön sekoittumiseen kuin 1950-luvulla alkanut maaltapako.

HELSINGIN YLIOPISTON tekemässä tutkimuksessa onnistuttiin arvioimaan ennennäkemättömän tarkasti yli 18 000 suomalaisen geneettistä sukutaustaa.Esimerkiksi siirtokarjalaisten muuttamista eri puolille Suomea pystyttiin seuraamaan jopa vuosittaisella tarkkuudella tarkastelemalla karjalaisen perimän osuutta kunkin alueen vastasyntyneissä.

Tutkimusta johtaneen apulaisprofessori Matti Pirisen tutkimusryhmä Helsingin yliopistossa on jo aiemmin tuottanut hyvin yksityiskohtaista tietoa Suomen sisäisistä geneettisistä eroista. 

Nyt julkaistussa tutkimuksessa muodostettiin geneettiseltä sukutaustaltaan samankaltaisista suomalaisista vertailuaineistot, ja hyödynnettiin niitä 1900-luvun muuttoliikkeiden vaikutusten seuraamiseen väestötasolla.

– Tutkimuksessa havainnoitiin viimeaikaisten historiallisten tapahtumien vaikutusta väestön sekoittumiseen Suomen eri alueilla perustuen yksilöiden syntymävuosiin ja -kotikuntiin.

–  Ajallisesti ja maantieteellisesti yhtä tarkkaa tutkimusta ei ole toteutettu missään muualla maailmassa, Sini Kerminen sanoo.

Tilastollisen genetiikan alan tutkimuksessa oli mukana 11 ihmistä Helsingin yliopistosta, Aalto-yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Tutkijoiden uudet tulokset mahdollistavat nyt ensimmäistä kertaa samankaltaisen vertailun tekemisen Suomen sisällä. 

YLIOPPILAAKSI päästyään Sini Kerminen lähti luonnontieteistä kiinnostuneena opiskelemaan biotekniikkaa Helsingin yliopistoon. Hän valmistui filosofian maisteriksi 2015 erikoisalana bioinformatiikka.

Bioinformatiikka on monitieteinen ala, joka kehittää ja käyttää erilaisia matematiikan, tietojenkäsittelytieteen sekä tilastotieteen menetelmiä biologisten ongelmien ratkaisuun. 

- Jäin heti gradun valmistumisen jälkeen tekemään väitöstutkimusta suomalaisten genetiikasta. Aihe oli koukuttava ja työpaikka loistava, hän kertoo.

Tällä hetkellä hän työskentelee PostDoc-tutkijana Suomen molekyylilääketieteen instituutissa.

FIMM on kansainvälinen tutkimuslaitos, jonka toiminta keskittyy sairauksien molekyylitason mekanismien selvittämiseen genetiikan ja lääketieteellisen systeemibiologian menetelmin. 

Tavoitteena on tutkimustiedon siirtäminen terveydenhuollon käyttöön muun muassa henkilökohtaista lääketiedettä edistämällä. 

 - Vaikka väitöskirjan työstämisessä tärkeintä on aina oma mielenkiinto ja motivaatio, hyvä tutkimusryhmä jouhevoittaa työntekoa ja auttaa jaksamaan projektin läpi.

Miten jatkossa aiot edetä; onko suunnitelmissa pysyä Suomessa vai tähyätkö ulkomaille?

– Koronapandemia on laittanut erityisesti ulkomaansuunnitelmat vähän jäihin. Jatkan FIMM:llä parin uuden projektin parissa, hän kertoo.

LUE lisää Karjala-lehdestä 18.3.2021

MARKKU SUMMA


« Takaisin