– Kun aikanaan pääsen taas Karjalaan, alkaa 9. painoksen päivitys, sanoo matka- ja tietokirjailija Markus Lehtipuu.
2021-04-14 08:59:05

Uteliaisuus vie Markus Lehtipuun maailmalle

PARIKKALA

Matka- ja tietokirjailija Markus Lehtipuun suuri digitointiurakka alkaa valmis. Tuhansia valokuvia itärajan toiselta puolen Karjalasta aina vuodesta 1999 lähtien.

– Karjalan tutkimukset ovat eniten muuttaneet elämääni. Länsisuomalaisena katselin Karjalaa uteliaana ja tallensin kaiken muistiin. Maisemat ja kokemukset olivat uusia.

Nuo vuodet 2000-luvun alussa jäivät Lehtipuun mieleen ikimuistoisina ilon, huumorin ja sosiaalisten kontaktien ilotulituksena. 

– Mitään sellaista en ole sen jälkeen saanut kokea Karjalassa.

MARKUS LEHTIPUU pitää Karjala-opaskirjaa elämänsä suurimpana saavutuksena. 

– Kun aikanaan pääsen taas Karjalaan, alkaa yhdeksännen painoksen päivitys. Olen todella utelias. 

– Mutta tuleeko niistä reissuista hauskoja, sen aika näyttää.

Lehtipuu on viime vuosikymmeninä huomannut Karjalassa tapahtuneet muutokset väestön, tiestön, rakennuskannan ja palvelujen osalta.

– Venäjällä oli 2000-luvun alussa erittäin paljon teini-iässä tai nuorten aikuisten iässä olevia ihmisiä. Aunuksen iso hotelli oli aktiivinen iltaelämän paikka, jossa oli iltaisin paljon nuoria ihmisiä istumassa iltaa. Silloin törmäsin optimistiseen ja vastaanottavaiseen venäjänkarjalaiseen ilmapiiriin. 

– Petroskoin Dzhungli-iltabaarissa tapasin monia suomen kielen opiskelijoita. Muutenkin suomalaisuus oli arvostettua. Kalevala-eepos oli monikertaisesti enemmän esillä. Se inspiroi vuosituhannen vaihteen opiskelijoita huomattavasti enemmän kuin samaan aikaan Suomessa. Kaikki tämä oli uskomatonta ja erittäin hienoa.

Viime vuosien väestötappio on kohdannut Karjalan tasavallan aluetta. Sen vahvistavat tilastotkin.

– Petroskoin Dzhungli suljettiin jo kauan sitten. Karjala on muuttunut, emmekä tiedä millaiseksi se tulevaisuudessa muuttuu. Rahaa on tullut, ultramoderneja kauppakeskuksia on avattu, mutta Detskij sad ei ole enää yhtä täynnä lastentarhalaisia kuin ennen. 

Maastamuutto on tehnyt Karjalasta erilaisen.

– Pisimmälle päässeet asuvat Uudessa Seelannissa. Toinen trendi on ollut itäkarjalaisten muuttohalukkuus Suomeen.

– Karjala on nyt suljettu, pitkästä aikaa.

LEHTIPUUN talvi on kulunut kotitilalla Parikkalassa. Itärajalla lumipeite on paksu ja pakkaslukemissa on tehty ennätyksiä. Maaseudun elämä on hyvää vastapainoa matkustamiselle. On myös ollut aikaa valmistella Karjalan valokuvista näyttelyä ensi kesäksi.

Tuvan isossa uunissa kypsyy puikulaperunaa ja venäläistä zakuskaa, silliä, sipulia, majoneesia ja kananmunaa. 

– Joka päivä on polttopuiden sahausta, jotta saan kolme tulipesää lämpimäksi. Kyllä se käy kuntosalista.

Oma pihapiiri rakennuksineen on kuin pieni kylä itärajan tuntumassa. 

– Rakennuksilla on oma tehtävänsä. Huolto pitää pelata, rakennuksia kunnostaa ja korjata. Se luo elämän sisältöä omaan elinpiiriin.

– Aion kesällä kalastella ja minua pyydetty paikalliseen metsästysseuraan.

SUOMEN Tietokirjailijat ry:n myönsi Lehtipuulle apurahan Sri Lankan opaskirjaan.

– Pieni kunnianosoitus rauhansopimukselle ja pitkäaikaiselle kulttuurivaltiolle. Sri Lanka ansaitsee suomenkielisen opaskirjan.

Parikkalalainen matkakirjailija on käynyt sadassa maassa ja tietokirjailija hänestä tuli jo 27-vuotiaana. Teoksia on julkaistu yli viisikymmentä.

Kamera on kulkenut mukana siitä lähtien, kun tamperelainen nuorukainen suuntasi Intiaan vuonna 1982. Seuraavana vuonna hän päätyi Egyptiin. 

– Maailmankuvani perustuu omille havainnoille, ei tutkijankammiossa luettuihin väitteisiin. Jokaisessa olen yrittänyt muodostaa käsityksen maan kulttuurista, tavoista, kielistä ja uskonnoista.

– Matkailun hienoimpia anteja on empiirinen tutkimus, ovat ne Intian kaupunkien löyhkä, teeviljelmät Himalajan rinteellä tai sademetsien tuoksut. Matkaopaskirjat perustuvat kirjailijan omiin havaintoihin.

– Lähdeviitteitä ei usein voi ollakaan, esimerkiksi Karjalan kylien sovhooseista tai pioneerileireistä 1980-luvulta. Neuvostoliitto romahti 1991, eikä siihen aikaan ollut tietokantoja netissä, ja nuo sovhoosit ovat tänä päivänä raunioina.

Karjala-oppaan eri painoksissa on lisätty rauniotietoja, sitä mukaa, kun on uusia alueita ehditty tutkia.

Lehtipuu mainitsee tuoreena esimerkkinä Kontupohjan palaneen kirkon. 

– On palattava Kontupohjaan, katsottava, onko paikalla vain kasa hiiliä, vai onko jälleenrakennus aloitettu. Siihen perustuu matkaoppaiden tutkimus, ei tutkijakammiossa pölyisten kirjojen äärellä, vaan oikeassa elämässä. 

Etsiminen, löytäminen ja uteliaisuus vie kirjailijan taas maailmalle. Seuraavaksi Lehtipuu aikoo tutkia arkeologin kanssa Laatokan Karjalan linnavuoria Sortavalan eteläiseltä puolelta.

– Mäkisalossa ja Sortavalan Paasonvuorella olen käynytkin. 

LUE LISÄÄ KARJALA-LEHDESTÄ 25.3.2021

MAIJA ALA-NIKKOLA


« Takaisin