Oma maa -elokuvan kuvaustauolla Konstaa (vas.) jututtaa Verttiä näyttelevää Arto Heikkilä.
2019-02-13 10:24:31

Akateeminen sotasankari Paavo Koli

Tampereen yliopiston entinen rehtori Paavo Koli nousi viitisenkymmentä vuotta sitten jopa gallupsuosikiksi presidentti Kekkosen seuraajaksi ennen varhaista, dramaattista kuolemaansa.

Rehtori Paavo Koli (1921–1969) oli väkevä oman tiensä kulkija. Hän eli visionäärinä vuosikymmeniä aikaansa edellä. Koli korosti 1960-luvun byrokraattisessa ilmapiirissä työntekijöiden merkitystä ja toivoi yritysjohtajilta uudenlaista, ymmärtäväistä suhtautumista työntekijöihin.

Hän arvosteli hallinnon byrokraattisuutta ja vaati jäykkien rakenteiden purkamista. Koli myös ennusti maailman tiedostojen supistuvan lähitulevaisuudessa taskukokoon, vaikkei 1960-luvulla tiedetty vielä internetistä mitään.

Kuka oli tämä rohkea suomalainen professori, sodassa palkittu Mannerheim-ristin ritari, joka uhmasi presidenttiä Kekkosta ja oli maailmallakin arvostettu tutkija?

Paavo Koli syntyi Oulussa keväällä 1921. Hänen isänsä Iivari (1891–1972) oli kotoisin Etelä-Karjalan Taipalsaaren Saikkolasta. Suurehko maalaistila oli kuulunut Kolin suvulle ainakin 1700-luvulta lähtien. Äiti Eeva (1892–1974, o.s. Korhonen), oli kotoisin Maaningan Pöljästä.

Isä ansaitsi elantonsa karjatalouskonsulenttina ja äiti oli tarkastuskarjakko. Iivarin työnantaja Oulussa oli läänin Talousseura ja hänen tehtävänsä oli levittää alueen karjanhoitoon uusia menetelmiä.

Paavolla oli vuoden vanhempi veli Jouni Sakari ja neljä vuotta nuorempi sisar Liisa Anneli. Paavo viihtyi paljon vanhemman veljensä Jounin kanssa talvisodan syttymiseen saakka, jolloin koulunkäynti keskeytyi.

VILKKAAT veljekset viettivät kesät urheilukentällä tai pesäpalloa pelaten, talvella hiihtäminen oli mieluisin harrastus. Perheen kesänviettopaikassa Lapinlahden Naarvalahden kylässä pojat uurastivat pellolla ja metsätöissä.

Paavo ei pitänyt lainkaan koulunkäynnistä. Hän sai ehtoja, jäi luokalleen ja todistusten arvosanat olivat surkeita. Joitakin kesiä varjostivat useammatkin ehdot. Oulun lyseossa lukion viimeinen luokka päättyi jo syksyllä talvisotaan.

Paavo Kolin mukaan hän ei olisi ilman sotaa koskaan päässyt ylioppilaaksi. Vuonna 1921 syntynyt Paavon ikäluokka lakitettiin ilman ylioppilaskirjoituksia.

Oulun lyseon isänmaallishenkisistä abipojista osa ilmoittautui heti vapaaehtoisina sotaan, kun koulunkäynti keskeytyi. Koulurakennuskin luovutettiin puolustusvoimien käyttöön majoitustilaksi. Myös Paavo Koli oli oitis innolla lähdössä sotimaan.

Nuorukaisia ei lähetetty suoraan sotaan, vaikka he olisivat niin halunneet. Ensin oli käytävä armeija.

JOULUKUUN lopulla 18-vuotias Paavo Koli aloitti armeijan Korialla pioneerijoukoissa. Alokasaika eteni riuskaan tahtiin, sillä nuoria sotilaita kaivattiin kipeästi rintamalle. Paavon alokaskaudesta on vähän virallisia dokumentteja, mutta kun tupakaveriksi ilmaantui tuleva kirjailija Kalle Päätalo, kirjautui Kolin alokasaika ajoittain jopa puuduttavan tarkasti Päätalon kirjoihin. Veljekset Paavo ja Jouni Koli jatkoivat armeijaa Korialla 47. Reserviupseerikurssilla.

Reservin vänrikki Koli komennettiin jatkosodassa Kuusamoon, jonne alokasaikana tutuksi tullut Kalle Päätalo oli myös saanut palvelukseenastumismääräyksen. Kiestingissä Pioneeripataljoona 15:ssä taistellut Koli soveltui paremmin joukkueenjohtajaksi, pioneerien tehtävät hän jätti muille. 

Heikkonäköisenä keittiötehtäviin Kiestingissä siirretty Päätalo nimesi kirjoissaan henkilöt toisilla nimillä. Kiestingin aikaa kuvaavassa kirjassa Liekkejä laulumailta (1980) Koli esiintyy vänrikki Hiilinä.

LUE LISÄÄ 14.2. 2019 KARJALA-LEHDESTÄ

HANNU TEIDER


« Takaisin