Mikko Hovi tarkastelee Larin-Kyöstin pronssimonumenttia Järvenpäässä Väinö Kärkkäisen valimolla alkukesästä 1962. (Kuva: Hämeenlinnan taidemuseon arkisto)
2018-09-19 12:28:45

Taidemuseo esittelee koivistolaisen veistokset

HÄMEENLINNA

Mikko Hovin veistoksia ja kipsiluonnoksia esittelevä näyttely on esillä Hämeenlinnan taidemuseossa 10.3.2019 saakka. Näyttelyssä on teoksia taiteilijan uran eri vaiheilta ja se perustuu kuvanveistäjän puolison Helmi Hovin Hämeenlinnan taidemuseolle vuonna 1966 tekemään mittavaan testamenttilahjoitukseen. Museon kokoelmassa on runsaat sata Mikko Hovin veistosta ja lähes 400 kipsiluonnosta, valumallia ja -muottia.

Karjalan kannakselta, Koiviston Härkälän kylästä kotoisin ollut Mikko Hovi (18791962) ryhtyi sukunsa perinteen mukaisesti nuoruudessaan merimieheksi. Hän sai maailman meriä kiertäessään vaikutteita eri kulttuureista, samalla karttui myös kielitaitoa.

Lontoossa ja muissa suurissa satamakaupungeissa miehen tie vei museoihin. Vieraiden kulttuurien vaikutus näkyy myöhemmin vahvasti Hovin veistoksissa. Lopullisen sysäyksen veistäjän omintakeiselle ja modernille ilmaisutavalle antoi Helsingissä 1950 -luvun alussa nähty muinaisen meksikolaisen taiteen näyttely.

KORISTEVEISTÄJÄKSI Hovi opiskeli 1900 -luvun alussa Taideteollisessa keskuskoulussa. Hän teki muun muassa rakennusten stukkokoristeluja, ja toimi muun muassa Gunnar Finnen apulaisena Estonia-teatterin koristelutöissä.

Vapaan veistotaiteen tekijänä hän nousi tunnetuksi vasta 1940 -luvulta alkaen, 60-vuotiaana. Seuraava vuosikymmen oli Hovin parasta kautta, taiteellinen tuotanto oli runsas ja silloin syntyivät hänen kypsimmät teoksensa. Vielä kahdeksankymppisenä Hovi oli aikansa nuorekkaimpia veistäjiä, joka edusti maatamme myös ulkomaisissa näyttelyissä.

Näyttelyssä on varhaisia klassisiin ihanteisiin pohjautuvia figuureja, myöhempiä harkitun kömpelöitä ja primitiivisiä pienoisveistoksia sekä geometrisen pelkistettyjä teoksia. Mukana on myös joitakin monumentaalisia teoksia, niiden luonnoksia ja pienoismalleja.

Näyttelyssä voi tutustua monipuolisesti veistotaiteen materiaaleihin, sillä Hovi käytti taitavasti keramiikkaa, kipsiä, pronssia, puuta ja graniittia. Lopullisten veistosten ohella nähdään saviluonnoksia ja kipsimalleja, jotka havainnollistavat kuvanveistäjän työn vaiheita. Hän toteutti monista aiheistaan lukuisia variaatioita eri tyyleillä ja materiaaleilla.

MIKKO HOVIA on kutsuttu primitivistiksi, humoristiksi, naivistiksi ja modernistiksi, ja hän olikin tätä kaikkea hyvin persoonallisella tavalla. Hovi kuvasi ihmistä lempeästi, arjen hetkissä ja tilanteissa. Eläimistä hän kuvasi useimmiten karhua, leikkimässä ja painimassa tai eräänlaisena rakenteellisena toteemieläimenä. Veistoksissa on aina vahva sisäinen rytmi. Pienikokoisetkin veistokset uhkuvat voimaa ja niiden muodot ovat massiivisia.

Hovin viimeiseksi teokseksi jäi runoilija Larin-Kyöstin patsas, joka paljastettiin juhannusviikolla 1962 Hämeenlinnan Toripuistossa. Veistäjä oli mukana tilaisuudessa puolisonsa Helmi Hovin kanssa, mutta kuoli aivoverenvuotoon pari viikkoa paljastustilaisuuden jälkeen kotikaupungissaan Helsingissä.

Teoksessa Hovi kuvasi läheisen runoilijaystävänsä Kyösti Larsonin (1873–1948) tälle hyvin tyypillisessä asennossa. Larin-Kyöstillä oli ollut tapana tarinoida ja istua polveensa nojaten pitkiä toveja veistäjän Herttoniemen ateljeessa. Mikko Hovi totesi teoksestaan, että halusin tehdä siitä larinkyöstimäisen. Teos on muodoltaan pelkistetty ja tunnelmaltaan lämminhenkinen.


« Takaisin