Troppu matkalla Taiwaniin. Troppulaiset alhaalta vasemmalta: Salli Paaso, Helka Räty, Taika Nerkko, Santtu Pöyri, Otso Simola, Patrik Mening, Aimo Hänninen,sylissä Aapo Simola, ja tytöt Selma Vapaatalo, Armi Lohja, Aino Hänninen, Siiri Tirkkonen ja K
2019-08-07 11:38:13

Karjalanpiirakoita ja kansantanssia Taiwaniin

HELSINKI

Yksi vahtii uunia, toiset hämmentävät riisipuuroa ja kolmannet kaulivat ruistaikinaa. Ja koko nuorten porukka rypyttää ja rypyttää. Pääkaupungin Karjalaisten Nuorten Troppu-ryhmä vaalii perinnetaitoja urakalla. Nuoret leipoivat yhteensä 2500 karjalanpiirakkaa, jotka sitten möivät kevään juhliin, koulun päättäjäisiin ja lakkiaisiin. 

Kolmekuumaa, hektistä ja hauskaa talkoopäivää koulun keittiössä kannatti. Piirakoitten tuotto käytettiin matkakassaan, jota 16-henkinen ryhmä tarvitsi matkatessaan heinäkuun lopulla Taiwaniin. 

Tanssiryhmä, josta on kehkeytynyt myös todellinen ystäväryhmä, koki yhdessä kymmenen kuumaa, hektistä ja hauskaa tanhupäivää Yilanin International Childrens Folkdance and Folkgame -festivaalilla.  Ryhmän ohjaajista Rami kuvasi festivaalitanssien tunnelmaa: ”Eka keikka takana, lämpöasteita 30, mutta kosteus 90% joten tuntuu 60 asteelta. Kansallispuku päälle ja saunaan polkkaamaan, niin saa jonkinlaisen tuntuman”

KEITTIÖTOUHUJA johti siviilitöissäänkin elintarvikkeitten kehitystä tekevä Saara Pöyri. Yhdessä he Rami Melingin kanssa johtavat ja ohjaavat myös tätä Troppu-ryhmää. 

Saara on ollut itse koko elämänsä kolmivuotiaasta lähtien mukana karjalaisessa nuorisotoiminnassa. Hänen vanhempansa, Sinikka ja Risto Hänninen ovat Karjala-aktiiveja. Äiti ohjasi kansantanssiryhmiä. Äiti, isä ja kaikki sisarukset tanssivat. Isoisä Matti Tapiolinna ja Maija-mummi o.s. Ora olivat alusta saakka mukana siirtokarjalaisten toiminnassa Pääkaupungin karjalaisissa. 

Ukki oli lähtöisin Joutsenosta, mummin sukujuuret ovat Jääskessä ja Viipurissa. He asuivat Koskelassa karjalaisille tehdyissä taloissa ja Hietaniemen karjalaisten muistomerkin pystytyksessä voidaan olla kiitollisia heidän rahankeruuaktiivisuudestaan.

SAARA ja siskonsa tanssivat edelleen tanssiryhmä Pitkossa. Ja monen Pitkossa tanssineen lapset ovat mukana tässä Troppu-ryhmässä. Ryhmä on ollut omavarainen poikien suhteen, sillä esimerkiksi kaikki Saaran ja Sami Pöyrin neljä poikaa ovat tanssineet. Taiwanissa heistä on mukana Sampo ja Santtu. Ryhmässä ovat mukana myös heidän serkkujaan. Troppu on kovatasoinen ryhmä, jossa harrastukseen ja karjalaisuuteen ja perinteeseen sitoutuneita nuoria yhdistää myös vahva yhteenkuuluvaisuuden tunne.

Saaran oma tanssiminen alkoi, kun äiti otti mukaan. Karjalainen kulttuuri on hauskaa ja iloista, siinä ei ole paineita, siinä tanssitaan ja lauletaan porukassa ja tästä porukasta tulee toinen perhe. 

Samojen ystävien kanssa on tavattu 40 vuoden ajan joka keskiviikko. Pitkolaisten lapset ovat kasvaneet vauvasta asti ryhmään mukaan aluksi äiti-lapsi -ryhmässä. Perinne jatkuu. 

Keskiviikkoisin perheet tulevat Karjalatalolle ja kukin ryhmä vuorollaan harjoittelee, toisten hengaillessa yhdessä. Yhdessä myös reissataan, esiinnytään, kasvetaan yhteen. Oma ryhmä vetää puoleensa. Tanssi on paineetonta, vaikka kerran vuodessa onkin luokittelu ja esiintymisiin panostetaan kunnolla.

SAMPO vahvistaa tanssin alkaneen hänellekin juuri näin. Koska äiti vei kaikki veljetkin tanssimaan, niin sinne mentiin mukaan sen kummemmin pohtimatta, että miksi. Se vain oli perheen perinne. 

Nyt teininä näkee selkeästi oman motiivinsa. Sampo tanssii, koska se on hauskaa. Heitä on kaikkiaan noin 20-hengen ryhmä, ja on hienoa, että voi olla ystävänä heistä jokaisen kanssa. Heillä on yhteinen historia, joka on syntynyt tanssiessa, reissuilla. He tuntevat toisensa. Oma ryhmä on tanssiakin tärkeämpää. 

–Tanssi on pääasia, mutta sen tanssimisen pitää olla hauskaa, summaa Sampo. 

LUE LISÄÄ 8.8.2019 KARJALA-LEHDESTÄ

RIIKKA SALOKANNEL


« Takaisin