Lahdessa syntynyt ja kasvanut Tarja Mankkinen sanoo, että karjalaisuus ja karjalaiset olivat luonnollinen osa kasvuympäristöä. – Äitini muistutti usein, että olemme karjalaisia, emme hämäläisiä, vaikka heidän keskellään asummekin, hän sanoo.
2020-02-21 12:53:32

Suomi on maailman turvallisimpia maita

HELSINKI

SUOMI ei ole minkään sellaisen ulkopuolella, mitä maailmalla tapahtuu.   Olemme kuitenkin edelleen yksi maailman turvallisimmista maista. 

–Olemmeko sitä jatkossa, se on kiinni myös itsestämme. Vihapuhe, valeuutiset ja vihamielisyys toisia ihmisiä kohtaan näyttää leviävän ja se vaikuttaa turvallisuutemme, sisäministeriön poliisiosaston kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sanoo.

Tarja Mankkinen valmistui valtiotieteen maisteriksi 1986 Helsingin yliopistosta pääaineena poliittinen historia. Virkauransa sisäministeriön poliisiosastolla hän aloitti 1990-luvun loppupuolella.  Nykyisessä tehtävässä, poliisiosaston kehittämispäällikkönä, hän ollut vuodesta 2015 lähtien.

– Päätyöni on väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ennalta ehkäisy, sen valtakunnallinen koordinaatio ja kehittäminen mukaan lukien kansainvälinen toiminta.

Väkivaltaisella ekstremismillä tarkoitetaan sitä, että väkivaltaa käytetään, sillä uhataan, se oikeutetaan tai siihen kannustetaan aatemaailmalla perustellen.  

Lisäksi tehtäviin kuuluu poliisin ennalta ehkäisevä toiminta, vihapuheen torjunta ja yhteistyö uskonnollisten yhteisöjen kanssa.

ÄÄRILIIKKEIDEN  toimintaa on ollut aina, mutta 2010-luvulla se on lisääntynyt. Suomessa toimii väkivaltaisia ulkoparlamentaarisia ryhmiä sekä ryhmiä, jotka perustelevat väkivaltaansa uskonnolla.

Suojelupoliisi on ilmoittanut, että tällä hetkellä Suomessa on hieman alle 400 henkilöä, joilla on yhteyksiä terrorismiin. Tämän lisäksi on henkilöitä, joihin liittyy kohonnut väkivallan riski ja jotka voivat äärimmillään tehdä joukkosurmia.

– Muille ihmisille ja yhteiskunnalle vaarallisia ihmisiä on aina ollut joukossamme. Nykyisin osaamme kuitenkin paremmin tunnistaa heidät ja osa saa apua riittävän ajoissa.

– Kansainvälisen yhteistyön ansiosta saadaan paljon tietoa siitä, miten ilmiöt kehittyvät ja myös yksittäisiin ihmisiin liittyvää tietoa.

Paras keino ehkäistä väkivaltaista radikalisoitumista on, että ihmisillä on merkityksellistä tekemistä ja että he kokevat olevansa osa yhteiskuntaa.

– Väkivaltaisessa radikalisoitumisessa sosiaalisilla suhteilla on suuri merkitys. Myös netin propaganda voi edistää radikalisoitumista. Ihmiset, jotka kokevat, että heillä ei ole mitään menetettävää, ovat usein kaikkein altteimpia liittymään väkivaltaisiin ääriryhmiin.  Radikalisoitumisen taustalla voi olla myös elämänhallintaan ja mielenterveyteen liittyviä kysymyksiä.

SYYRIAN ja Irakin tilannetta on Suomessa seurattu tarkasti vuodesta 2012 lähtien. Suomesta lähti alueelle yli 80 viranomaisten tunnistamaa henkilöä ja nämä veivät mukanaan yli 30 lasta. Alueella on myös syntynyt lapsia Suomesta lähteneille. Suomen kanta lapsiin on sama kuin muidenkin EU-maiden. Sen mukaan lapset ovat aina uhreja, sillä he eivät voi valita vanhempiaan eivätkä vaikuttaa vanhempiensa päätöksiin.

– Olemme eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa valmistautuneet lasten vastaanottamiseen tavoitteena tukea heidän paluutaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Pidän myös tärkeänä, että me kaikki antaisimme näille lapsille mahdollisuuden aloittaa uusi, parempi elämä emmekä leimaisi heitä vaarallisiksi.

Aikuiset ovat itse päättäneet lähteä alueelle. Heidän osaltaan poliisi ja muut viranomaiset tekevät kaiken mahdollisen lain sallimissa puitteissa, että heihin liittyvät mahdolliset uhkat torjutaan.

– Aikuisiakaan ei kuitenkaan pidä käsitellä ryhmänä. He ovat yksilöitä, joista jokaisella on erilaisia syitä toimintaansa. Emme voi ennustaa varmasti, mitä tulevaisuudessa tapahtuu.

LUE LISÄÄ 20.2.2020 KARJALA-LEHDESTÄ 

MARKKU SUMMA


« Takaisin