Projektitutkija Anssi Neuvonen tutkii, minkälaisia merkityksiä pääkaupunkiseudulla asuvat karjalaistaustaiset antavat historialle ja kotiseudulle ja minkälaisia erilaisia tapoja on kokea itsensä karjalaiseksi. (kuva Max Hartmann)
2019-10-16 10:13:19

Anssi Neuvonen tekee väitöskirjaa karjalaisuudesta

KUOPIO

Minkälainen karjalainen identiteetti on synnyinsijoiltaan lähteneillä ja pääkaupunkiseudulle asettuneilla sekä heidän jälkipolvillaan? Tätä tutkitaan parhaillaan osana Urbaani karjalaisuus -hanketta.

Itä-Suomen yliopiston projektitutkija Anssi Neuvonen tekee väitöskirjatutkimusta pääkaupunkiseudun karjalaisuudesta kulttuurisena identiteettinä ja tilana.

Hän tutkii, miten eri puolilta Karjalaa pääkaupunkiseudulle muuttaneet ja heidän jälkipolvensa määrittelevät itsensä karjalaisiksi, mitä karjalaisuus heille tarkoittaa ja miten karjalaisuus pääkaupunkiseudulla ilmenee.

Tutkimushanketta johtaa Itä-Suomen yliopiston historian laitoksella toimiva professori Maria Lähteenmäki.

Hankkeessa on kaksi muuta osiota. Sinikka Selin tutkii nuoria kaupunkikarjalaisia ja Oona Ilmolahti itäsuomalaisten karjalaisiksi miellettyjen kaupunkien sähköisiä omakuvia. 

ANSSI aloitti Itä-Suomen yliopistossa jatko-opiskelijana alkuvuonna 2018. 

Keväästä 2019 alkaen hänen tutkimuksensa on ollut osa Urbaani karjalaisuus -hanketta, jota rahoittavat KKES ja Itä-Suomen yliopisto.

– Tutkimuksessani katsotaan pääkaupunkiseudun karjalaisuuden historiaa nykyisestä yhdistyskentästä käsin. 

Aiemmin tänä vuonna pääkaupunkiseudun karjalaisyhdistyksille osoitettiin kysely. Lähitulevaisuudessa tarkoitus on valita tietty määrä kyselyyn vastanneita yhdistyksiä, joiden jäsenistöä lähestytään henkilökohtaisilla haastattelupyynnöillä.

– Pääaineisto koostuu yhdistyskyselystä ja haastatteluista. Haastattelut on tarkoitus toteuttaa kasvotusten. Keruut toimivat täydentävinä aineistoina. Yksi keruuaineistoista on kesällä 2019 umpeutunut ”Karjalaisuus 2000-luvulla” -muistitietokeruu.

Kyselyyn Anssi sai hyvän määrän vastauksia. Siitä hän kiittää kaikkia vastanneita. Tutkimukseen kohdistunut palaute on ollut pääasiassa ilahduttavaa.

– Tavoitteena on, että tutkimus valmistuisi keväällä 2022, hän sanoo.

PÄÄKAUPUNKISEUDULLA kohtaavat eri Karjalat ja karjalaisuudet. Niissä on erilaisia alueellisia, kulttuurisia ja kielellisiä painotuksia, ja niiden taustalla on useita muuttoliikkeitä ja yhteiskunnallisia käännekohtia.

– Kollektiiviset identiteetit ja niihin liitettävät käsitteet, karjalaisuus mukaan lukien, ovat nähdäkseni monikollisia ja alati muuttuvia. 

– Esimerkki uudistuvasta karjalaisuudesta pääkaupunkiseudulla on 2000-luvun alussa perustettu, karjalaiseen itkuperinteeseen keskittyvä Äänellä itkijät -yhdistys, jonka toimintaan osallistuvat muutkin kuin karjalaistaustaiset.

Pääkaupunkiseudulla toimii nykyisin noin sata Karjalaan ja karjalaisuuteen eri tavoin kytkeytyvää yhdistystä.

– Ainakin määrän perusteella elinvoimaa löytyy. Yhdistyskyselyn perusteella valtaosassa yhdistyksistä on nähtävissä jäsenistön ikääntymistä ja vähenemistä. 

– Osin sen voi katsoa johtuvan siitä, että karjalaiseksi identifioituminen ei ole yksiselitteistä nuorempien ja pääkaupunkiseudulla varttuneiden sukupolvien keskuudessa.

Luovutettuun Karjalaan paikkana kohdistuva kiinnostus ei varmaankaan tule Anssin arvion mukaan kokonaan sammumaan nuoremmissa sukupolvissa, mutta sen ilmenemismuodot tulevat muuttumaan.

JUANKOSKELLA 1987 syntynyt Anssi hakeutui opiskelemaan pääaineena yleistä historiaa Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselle. Hän valmistui filosofian maisteriksi 2016.

– Pidin muutaman välivuoden ja keskityin tekemään musiikkia, johon minulla on toinen kutsumus. Soittamisesta ja musiikin kuuntelemisesta tuli intohimo jo lapsena.

– Aloitin säveltämisen ja sanoittamisen parikymppisenä. Pääinstrumenttini ovat kitara ja laulu, mutta studiossa soitan niitä soittimia, mitkä tuntuvat kulloinkin kiinnostavilta.

Anssi on rakentanut oman äänitysstudion Kuopioon. Bänditoimintaa hän on harrastanut kavereidensa kanssa kymmenkunta vuotta, nykyisellä nimellä NEØV seitsemän vuotta.

– Musiikkimme on englanninkielistä, vaihtoehtoista pop-rockia. Tällä hetkellä meillä on yhteistyökumppaneita eri puolilta Eurooppaa, levy-yhtiö Clouds Hill on Hampurista.

– Kirjoitan parhaillaan kappaleita yhtyeen neljännelle albumille. Tänä keväänä ilmestyi kolmas pitkäsoitto, jonka julkaisukiertue käsitti parikymmentä esiintymistä eri puolilla Eurooppaa.

LUE LISÄÄ 17.10.2019 KARJALA-LEHDESTÄ

MARKKU SUMMA


« Takaisin