Karjalaisuuden voima on Eija-Elina Bergholmin mukaan kontaktialttiudessa. – Karjalan heimoon kuuluvalla on tapana jutella kenen kanssa tahansa tasa-arvoisesti ja lupsakasti. Se on erinomainen tapa rakentaa siltaa, hän sanoo. (Kuva: Reima Kekäläinen)
2018-12-12 12:50:00

Eija-Elina Bergholmin juuret ovat Sortavalassa

HELSINKI

Tunnen itseni paitsi karjalaiseksi, ehdottomasti myös maailmankansalaiseksi”, Eija-Elina Bergholm sanoo.

Elokuvaohjaajana ja käsikirjoittajana tunnetuksi tulleen Bergholmin (o.s. Neuvonen) juuret menevät kummankin vanhemman kautta Sortavalan maalaiskuntaan.

– Olen matkustanut paljon maailmalla, niin lännessä kuin idässä. Mieluiten matkustan yksin ja toivon aina, että tulisi jokin seikkailu. Kaikenlaista onkin tapahtunut, mutta onneksi ei mitään pahaa.

– Olen perinyt vaellusvietin isältäni, joka vietti lähes kymmenen vuotta maailmalla. Hän seilasi maailman meriä ja asui Amerikassa.

Lahdessa 1943 syntynyt Bergholm sanoo, että on ollut helppoa ja hienoa olla karjalainen kaikilla vuosikymmenillä.

EIJA-ELINAN vanhemmat olivat Evert Neuvonen (1891-1960) ja Elina Matikainen (1915-1991). Isä oli Sortavalan maalaiskunnan Uijalanrannasta ja äiti Riekkalansaaren Hakalan kylästä.

Isän vanhemmat olivat Antti ja Maria Neuvonen (o.s. Pakarinen). Heillä oli yhdeksän lasta. Äidin vanhemmat olivat Matti ja Anni Matikainen (o.s. Raninen). Heidän lapsensa olivat Elina ja Aino.

– Isä ja äiti tutustuneet toisiinsa jo Sortavalassa, jossa oli isän kauppa. Naimisiin he menivät Lahdessa 1941 sen jälkeen, kun isän toinen vaimo oli kuollut. Isä oli tullut evakkoon Lahteen, äiti Helsinkiin, mutta tuli sieltä sitten Lahteen.

ISÄSTÄÄN Eija-Elinalla on paljon mieluisia muistoja.

– Isä oli menettänyt äitinsä kolmevuotiaana. Isän huoltajaksi tuli hänen vanhempi veljensä Juhana. Hän muutti Viipuriin, kävi siellä kauppakoulun, oli jonkin aikaa kaupanmyyjänäkin, mutta lähti sitten merille 1912, Eija-Elina kertoo.

 Evert Neuvonen sai pestin norjalaisvarustamon Hero-alukseen. Hän seilasi maailman meriä useamman vuoden, kiersi Kap Hornin, purjehti pari kertaa Panaman kanavan kävi, kävi Honolulussa ja monessa muussa paikassa.

– Välillä isä oli maissa, hän oli Alaskassa metsätöissä ja tukkikämpillä ja mainarina kultakaivoksessa. Seattleen hän perusti kodin suomalaissyntyisen Ida Kaarina Siitosen kanssa. Liitto jäi lyhyeksi, sillä vaimo kuoli espanjantautiin 1919. Myös isä sairastui, mutta hän selvisi siitä.

– Leskeksi jäänyt isä sai päähänsä pistäytyä Suomessa 1920. Atlantin yli hän tuli suomalaisella höyrylaivalla ja suuntasi täällä Viipuriin tapaamaan veljeään.

Rakkaus sotki Evert Neuvosen paluusuunnitelman Amerikkaan. Hän avioitui Suomessa Ida Maria Halmeen kanssa ja siirtyi vaimonsa kanssa Sortavalaan.

– Isä perusti Sortavalaan kaupan ja toimi kauppiaana talvisotaan asti. Isä ja hänen toinen vaimonsa saivat kolme poikaa ja yhden tyttären. Pojat kuolivat nuorena.

KARJALAISUUS oli läsnä Eija-Elinan lapsuudessa monin tavoin kaiken aikaa.

– Lahteen muutti Sortavalasta paljon sukulaisia sekä Riekkalansaaressa asuneita. Karjalaisia tuntui olevan kaikkialla. Kuulin kun ihmiset puhuivat karjalan murretta, mutta minä en oppinut sitä.

– Vietin paljon aikaa Villähteellä mummolassa. Mummi kertoi tarinoita ja lauloi virsiä. Ukki oli vähäpuheinen, mutta äärimmäisen mukava mies, jonka lähellä oli helppo olla. Sain oppia ratsastamaan hänen hevosellaan.

Eija-Elinan vanhemmat kuuluivat Lahden Sortavalaseuraan. He ottivat usein Eija-Elinan mukaan tilaisuuksiin, joissa hän sai laulaa tai lausua runoja.

– Olen käynyt Viipurissa ja Raivolassa. Sortavalaan haluan mennä heti, kun tulee sopiva tilaisuus, hän sanoo.

Viipurista Eija-Elina pitää. Hän oppinut tarkastelemaan sitä ja näkemään sen kauneuden rappion läpi.

–Viipuri ei ole Venäjällä mikään poikkeus. Ikävä kyllä siellä on paljon muitakin kaupunkeja, jotka ovat huonossa kunnossa, hän sanoo. 

MARKKU SUMMA


« Takaisin