Erkki Heiskasen viipurilaisjuurinen vaimo Kaija on tehnyt perheelle kansallispuvut. Itselleen Tuuterin puvun, tyttärille Marialle (vas.) ja Lauralle Käkisalmen puvut sekä Erkille Koiviston puvun. Tytöt tekivät itse 11–12 vuoden iässä omat Käkisalmen
2018-11-07 10:41:35

Siirtoväki oli vitamiiniruiske Heinolalle

HEINOLA

”Aktiiviset ja aikaansaavat karjalaiset saivat suopean vastaanoton Heinolassa. Käkisalmelaisten samoin kuin muidenkin siirtokarjalaisten kädenjälki näkyy edelleen vahvana koko seutukunnan kehityksessä. 

Näin sanoo Käkisalmi-säätiön puheenjohtaja Erkki Heiskanen. Hänen juurensa menevät kummankin vanhemman kautta Käkisalmen maalaiskuntaan.” 

– Heinolan kaupunkiin oli vuoden 1947 tilaston mukaan tullut Käkisalmesta ja Käkisalmen maalaiskunnasta yhteensä 311 henkilöä, Lahdenpohjasta 129 ja Viipurista 108. Heinolan maalaiskunnassa asui vuoden 1948 lopussa 936 käkisalmelaista ja 273 uusikirkkolaista. 

– Käkisalmelaisilla oli pankkikin mukana. Käkisalmen seudun Osuuskassa fuusioitui paikalliseen sisarpankkiin, hän sanoo. 

ERKKI Heiskanen on syntynyt 1949 Heinolassa. Häntä ennen ovat syntyneet Ilkka, Marja ja Irma, hänen jälkeensä Kristiina ja Jouni

– Vanhempani olivat Eero ja Esteri Heiskanen (o.s. Poskiparta). He olivat tutustuneet jo ennen talvisotaa Käkisalmessa. Naimisiin he menivät 1941 ja perustivat kodin Kemiin. Heinolan maalaiskuntaan he muuttivat heinäkuussa 1946. 

Äidin vanhemmat olivat Pietari ja Ida Poskiparta (o.s. Ovaska). He olivat maanviljelijöitä. Lapset ikäjärjestyksessä olivat Paavo, Lauri, Esteri, Osmo, Rauha, Ilma, Saara, Erkki, Aili, Pertti ja Seppo

Isän vanhemmat olivat Uuno ja Emma Heiskanen (o.s. Ovaska). Uuno oli lihakauppias, makkaratehtailija, myymälänhoitaja ja matkasihteeri. Emmalla riitti töitä kotona. Lapset ikäjärjestyksessä olivat: Eero, Helvi, Martti, Kerttu, Tauno, Sakari, Aarre, Pekka, Veikko, Toivo ja Pirjo

– Isäni muutti äitinsä Emman kanssa Käkisalmesta Lappeenrantaan Uunon luokse joulukuussa 1918. Isä oli kaksivuotias. Vihille nuoripari meni tammikuussa 1919. 

– Äiti oli käynyt Kotiteollisuuskoulun käsityölinjan. Sota-aikana hän toimi lottana Vahtiniemen tukikohdan esikunnassa ja sotilaskodissa. 

– Isällä oli monta ammattia. Hän oli teurastaja, sodan jälkeen kuorma-autoilija, kiinteistönhoitaja-talonmies, myyntitehtävissä Itä-Hämeen Liha Oy:ssa, lihanleikkaaja ja viimeksi taas talonmies. 

ENITEN tietoja sukujensa vaiheista ja elämästä Käkisalmessa Erkki on saanut vanhemmiltaan, äidin vanhemmilta, enoilta ja tädeiltä. 

– Olen sataprosenttisesti karjalainen ja puoliksi evakko. Olen kokenut evakkoutta niin paljon vanhempieni, sukulaisten ja lapsuuden naapuruston kautta, että väkisinkin evakkous periytyy. 

– Vanhempani ottivat koko perheen mukaan Käkisalmijuhliin. Myös minä ja vaimoni käymme Käkisalmi-juhlissa joka vuosi. Tyttäremmekin kävivät niin kauan kuin olivat kotona. 

Erkin vaimon Kaijan juuret ovat Viipurissa. Hänen vanhempansa Abraham ja Martta Saares (o.s. Arponen) asettuivat jatkosodan jälkeen Hyvinkäälle. 

– Kävin ensimmäisen kerran Käkisalmessa mikkeliläisen ryhmän mukana kesällä 1992. Kaiken kaikkiaan olen tehnyt toistakymmentä kotiseutumatkaa, kolmella matkalla olen ollut vetäjänä. 

– Laatokan olen kiertänyt pariin kertaan tutustuen taistelupaikkoihin. Laatokan pohjoispuolella Kollaanjoen taistelupaikat olen katsonut. Myös pitkin ja poikin Karjalankannasta olen kolunnut. 

KÄKISALMEN perintö elää. Käkisalmi-säätiö on viettänyt 70-vuotisjuhlavuottaan. 

– Meillä on ollut pitkin vuotta monenlaisia tapahtumia. On ollut piirakkapajaa lapsiperheille, konsertteja, näyttelyitä ja juhlaseminaari. 

– Yhdessä kaupungin museotoimen kanssa meillä on menossa dokumentaarinen Käkisalmesta Heinolaan –näyttely taidemuseossa. Näyttely on avoinna 18. marraskuuta asti. 

LUE LISÄÄ 8.11. KARJALA-LEHDESTÄ

MARKKU SUMMA


« Takaisin