Maria Kalaniemen ja Eero Grundströmin Mielo-levy on ehdolla Etno-Emma-kategoriassa. Samoin oli heidän Svalan-albumin kohdalla 2017. Etno-Emma-ehdokas on nyt myös Sväng-huuliharppukvartetin In Trad We Trust -levy. Grundström soittaa Svängissäkin samo
2021-05-19 09:25:23

Eero Grundströmin soitossa kuuluu karjalaiset vaikutteet

RAUMALLA syntyneellä Eero Grundströmillä on ensi viikolla tuplasti tavallista suurempi mahdollisuus saada Etno-Emma Musiikkituottajat ry:n Emma-gaalassa, jossa julkistetaan muun muassa vuoden naissolisti, miessolisti ja yhtye.

Etno-Emma-kategorian kuuden ehdokkaan joukossa on viime vuonna julkaistuista levyistä sekä Grundströmin ja harmonikansoittaja Maria Kalaniemen Mielo-albumi että Sväng-huuliharppukvartetin In Trad We Trust -levy. Svängiin kuuluvat Grundströmin lisäksi Jouko Kyhälä, Pasi Leino ja Eero Turkka. Albumille nelikko nauhoitti instrumentaaliversioita suomalaisen kansanmusiikin ehkä vähemmän tunnetuista helmistä. Niitä ovat esimerkiksi Peltoniemen Hintriikin Surumarssi ja Tumman Orren Alla.

EERO Grundström soittaa hänen ja harmonikansoittaja Kalaniemen duossa harmoonia ja modulaarisyntetisaattoria.

– Harmoonini on tehty Saksassa arviolta vuonna 1917. Minulla se on ollut vuodesta 1990. Isäni laittoi silloin Opettaja-lehteen ostoilmoituksen matkaharmoonista. Siihen tuli yksi vastaus. Harmooni oli viimeksi ollut kiertävällä kanttorilla, josta se oli päätynyt hänen sukulaisensa vintille. Sitä aiemmin se oli ollut käytössä lastentarhanopettajaopistossa.

Grundström on joutunut korjaamaan harmooniaan vain vähän.

– Periaatteessa kaikki soivat osat ovat alkuperäisiä. Harmooniin olen integroinut modulaarisynterisaattorin. Se laajentaa akustisen soittimen ääntä sähköiseen suuntaan, Grundström sanoo.

Kokeilevuus tulee selkeästi esiin hänen ja Kalaniemen Mielo-instrumentaalilevyn Tulten Poiga -kappaleessa.

– Muut biisit Kalaniemellä olivat aika valmiita. Tulten Poiga menee Depeche Mode -maailmaan. Soundia oli kiva laajentaa, sillä emme halunneet lisää soittajia, koska duosoiton vapaus on meille tärkeä asia.

Mielo-kansanmusiikkilevy alkaa Erämorsiamella. Valssissa on sekä reippaita, rauhaisia että maalailevia osuuksia. Levollisiinkin tunnelmiin voi syventyä, kuten Suden Tuutu ja Vaellus ovat Erämorsiameen ja Tulten Poigaan verrattuna seesteisiä ja hillittyjä.

– Erämorsian avaa levyn maailman temaattisesti hyvin. Mukana on ajatusta maiseman ja mielenmaiseman yhteydestä. Kalaniemi on sanonut, että levy on tarina omien sisäisten siipien kasvattamisesta. Voidaan junnata simppeleitä kappaleita pitkästi. Voi myös tapahtua paljon, mutta hitaasti, Grundström kuvailee.

MIELO on kaksikon toinen duoalbumi, mutta kolmas yhteinen julkaisu.

– Mielo- ja Svalan-levyjen lisäksi meiltä on ilmestynyt Tangohousut-DVD. Sillä on meidän kappaleita sekä Elina Brotheruksen hienoja minimalistisia videoteoksia, jotka alunperin olivat esillä Mäntän Kuvataideviikoilla, Grundström mainitsee.

Mielo ja Svalan ovat saaneet huomiota myös ulkomailla. Taiteilijauransa 1983 Kultainen Harmonikka -kisan voitolla aloittaneelle Kalaniemelle on muun muassa myönnetty musiikin valtionpalkinto ja Ruotsin kuninkaallisen musiikkiakatemian jäsenyys.

– Me tutustuimme 2010, kun Kalaniemi pyysi minua soittamaan huuliharppua jollekin keikalle muutamaan biisiin, ja sitten hänen Vilda Rosor -levylleen. 

GRUNDSTRÖM valmistui Sibelius-Akatemian kansanmusiikin osastolta 2008. Mies teki aiemmin säännöllisesti opetustöitä.

– Nyt olen tehnyt enää satunnaisia opettajatöitä. En voi ottaa pitkiä sitoumuksia, koska minulla on useampi kokoonpano ja olen halunnut keskittyä musiikin tekemiseen. Olen saanut kohtalaisen hyvin apurahoja ja myös viime vuodesta selvisin, mies viittaa koronavuoden haasteisiin.

Grundström on yksi viidestä, jolle Taiteen Edistämiskeskuksen musiikkitoimikunta myönsi tästä vuodesta alkaen viisivuotisen musiikin taiteilija-apurahan.

LUE LISÄÄ 6.5.2021 KARJALA-LEHDESTÄ

JARI-PEKKA LAITIO-RAMONE


« Takaisin