Kirkkomusiikin opinnoissa voi erikoistua urkuihin, lauluun tai kuoronjohtoon. – Pidän todennäköisimpänä erikoistumista urkujensoittoon ja kanttorin uraa, Josefiina Varis sanoo.
2021-06-09 08:51:34

”Haluan tehdä musiikkia iloisella mielellä”

HELSINKI

– Kansanmusiikki ja kirkkomusiikki sopivat hyvin yhteen. Nyt olen kouluttautumassa kirkkomuusikoksi, mutta viulua en tule jättämään koskaan. Se on tuki ja turva, Josefiina Varis sanoo.
Kankaanpäässä syntynyt ja kasvanut Josefiina sai helmikuussa Tampere-talossa Eläköön Folk -tapahtumassa Vuoden nuori pelimanni 2021 -palkinnon.

Huomionosoituksen on saanut jo viidentoista vuoden ajan alle 24-vuotias kansanmusiikin harrastaja sekä musiikillisista ansioista että innostavasta asenteesta muita soittajia kohtaan.

Kaksi vuotta sitten Satakunnan kansanmusiikkiyhdistys valitsi Josefiinan
Vuoden nuoreksi satakuntalaiseksi pelimanniksi.

– Kansanmusiikista on tullut minulle pysyvä harrastus. Se sopii kanttorille. Tunnetuin kansanmusiikkia harrastanut kanttori lienee kaustislainen Aaro Kentala.

MUSIIKKI sai otteen Josefiinasta hänen ollessaan seitsemänvuotias. Äiti vei hänet Kankaanpään musiikkiopiston pääsykokeisiin ja ehdotti soittimeksi viulua, jos se on mahdollista.

– Kymmenen vuotta vanhempi siskoni oli opiskellut pianon ja trumpetin soittoa musiikkiopistossa ja meillä oli  kotona piano. Innostuin heti viulusta. Aloin käydä viulutunneilla koulupäivän jälkeen.

Kipinän kansanmusiikkiin Josefiina sai 2012, kun hänen opettajansa Anna-Mari Yrjänä perusti nuorten pelimannien ryhmän. Vuonna 2017 hän siirtyi soittamaan aikuisten pelimanniryhmä Amyreihin.

– Kansanmusiikkia harrastavat kaiken ikäiset niin miehet kuin naiset. Kansanmusiikki sopii mille tahansa instrumentille ja eri-ikäiset voivat soittaa yhdessä kukin omilla taidoillaan. 

Kansanmusiikin harrastajia on Suomessa useita kymmeniä tuhansia. Uuden kansanmusiikin sävellystyötä tehdään aktiivisesti niin alan harrastajien kuin ammattilaistenkin parissa. 

– Viime vuonna koronan takia keikkoja oli vähän. Syksyllä kävin kerran soittamassa Kankaanpäässä. Nyt maaliskuussa esiinnyin Kansanmusiikkiliiton Samuelin poloneesi -etätapahtumassa.

Josefiina toivoo, että tilanne normalisoituisi pian ja tunnelin päässä alkaisi näkyä artisteille valoa. Ainakaan vielä ei hänen mukaansa ole kaikkia kesän konsertteja peruttu.

– Kankaanpäässä on hyvä musiikkiopisto. Oli erinomaista, että se jatkaa toimintaansa ja että sille löytyi hyvät toimitilat. Soitinvalikoima on monipuolinen sekä opettajat päteviä ja kannustavia.

AJATUS pyrkiä Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan kirkkomusiikkia kypsyi vasta lukion viimeisillä luokilla. Sitä ennen Josefiina oli kiinnostunut farmasian ja lääketieteen opinnoista.

– Ratkaisevaa oli se, kun ryhdyin soittamaan urkuja musiikkiopistossa. Ne olivat entisessä seurakuntatalossa. Niinpä vähin erin muut opiskeluvaihtoehdot saivat väistyä.

Josefiina aloitti kymmenen muun nuoren ohella Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikin opinnot syksyllä 2019. Sibelius-Akatemian Helsingin ja Kuopion yksiköiden lisäksi kirkkomusiikkia voi opiskella Oulun ammattikorkeakoulussa.

– Koulutus kestää viisi ja puoli vuotta. Minun pitäisi valmistua musiikin maisteriksi ja saada kanttorin pätevyydet joulun 2024 tienoilla, jos valmistun tavoiteajassa.

JOSEFIINA uskoo työllistymiseensä. Ammatin hyviä puolia ovat sen turvallisuus eli työttömäksi joutumisen uhka ei ole ollut ainakaan tähän mennessä suuri. Lisäksi ammatti on monipuolinen.

– En ole sulkenut pois mitään paikkakuntaa. Kaikki työpaikat ovat samalla viivalla. Ehkä kuitenkin pieni seurakunta työpaikkana houkuttaa eniten. Saa nähdä, minne elämä kuljettaa.

Tähän mennessä Josefiina on ehtinyt toimia kesäkanttorina jo Parkanon seurakunnassa 2019 ja Kankaanpään seurakunnassa 2020. Myös tänä kesänä hän työskentelee Kankaanpäässä.

– Olen opintojen merkeissä päässyt Helsingissä tutustumaan ja vähän myös kokeilemaan Vanhan kirkon, Paavalin kirkon ja Kallion kirkon urkuja, hän kertoo.

LUE LISÄÄ 3.6. 2021 KARJALA-LEHDESTÄ

MARKKU SUMMA


« Takaisin