Sotilaskodit ovat kuuluisia munkeistaan ja muista leivonnaisistaan. Vapaaehtoisten ”vihreiden sisarten” ansiosta sotilaskotien hinnat ovat edullisia. ¨Käytössä on myös sotilaskotiautoja, jotka kiertävät sotaharjoituksissa ja maastoleireillä.
2021-07-21 09:02:06

Sotilaskotiliitto juhlii satavuotistaivaltaan

SUOMEN ensimmäinen sotilaskoti avasi ovensa Helsingissä Vuorikadulla 7.5.1918 Helsingin Nuorten Miesten Kristillisen yhdistyksen toimesta. Sotilaskoti on ollut alusta lähtien varusmiehen vihreä keidas, joka tuo kaivattuja lepohetkiä ja virkistystä palvelusaikaan.

HNMKY oli hakenut toimintamallin veljesjärjestöltään Tanskasta. Sotilaskotiliitto perustettiin sotilaskotiyhdistysten kattojärjestöksi vuonna 1921 eli vuosi 2021 on liiton sadas toimintavuosi. 

Liiton pääasiallinen tehtävä on tukea sotilaskotiyhdistysten toimintaa niiden varmistaessa edelleen jokaiselle varusmiehelle sotilaskodin peruspalvelut palveluspaikasta riippumatta.

Lisäksi liitto osallistuu kansalaisten kriisivalmiustaitojen parantamiseen kouluttamalla jäseniä tehtäviensä mukaiseen toimintaan myös normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Liitto julkaisee Sotilaskoti-lehteä ja tuottaa tietoa myös sosiaaliseen mediaan.

SOTILASKOTITYÖ sai hyvän startin. Suomen itsenäistyttyä kaikilla kansalaisilla oli voimakas halu osallistua oman kansakunnan rakentamiseen liittyviin tehtäviin.

Oman armeijan perustamisen jälkeen tälle sektorille kohdistuva kiinnostus osallistua puolustuslaitoksen kasvatustyön tukemiseen sekä maanpuolustusasenteiden lujittamiseen kanavoitui sotilaskotityöhön.

Vuoden 1918  syksyllä kaksi Saksassa koulutettavana ollutta jääkäriupseeria Olli Paloheimo ja Selim Isakson julkaisivat muutamassa päivälehdessä nimimerkillä ”Jääkäreitä” vetoomuksen suomalaisille naisille perustaa sotilaskoteja.

He olivat koulutuksensa aikana Saksassa nähneet leiripaikoissa taloja, ”joiden seinässä suurin kirjaimin luetaan ”Soldatenhaim” (Sotilaskoti)”. He toivat vetoomuksessaan esiin miten tarpeellisia olisivat sellaiset paikat, joissa sotilaat voivat oleilla ja virkistyä palveluksensa lomassa.
Vetoomuksessaan he kuvailevat: ”Sotilas, joka tällaiseen taloon astuu, poistuu siitä mieli tyytyväisenä ja sydän lämpimänä”.

Tämän vetoomuksen jälkeen sotilaskotitoiminta aloitettiin rivakasti ja perustettiin sotilaskoteja varuskuntapaikkakunnille siten, että vuoden päättyessä toimintaa oli jo 16 paikkakunnalla.

Perustetut sotilaskodit toimivat aluksi varuskunta-alueiden ulkopuolella erilaisissa vuokriltaan edullisissa tiloissa ja tarjosivat kodinomaisen ympäristön vapaa-ajan viettoon. Sotilaskoti muodostui myös paikaksi, jossa sotilasarvolla ei ollut merkitystä ja kaikki voivat nauttia sotilaskodin tunnelmasta ja tarjoilusta tasaveroisina. 

Sotilaskodeissa myytiin edulliseen hintaan aluksi ruoka-annoksia, kuten esimerkiksi puuroa ja mehukeittoa. Myöhemmin ruokapulan hieman helpottuessa tarjottiin kahvia sekä erilaisia leivonnaisia. 

Melko nopeasti muodostui sotilaskodin merkkituotteeksi kahvi ja munkki, joka pitää pintansa vielä nykyäänkin. Alkuajoista lähtien on myös noudatettu toiminnassa sitä periaatetta, että sotilaskodissa voi viettää aikaa ilman, että olisi pakko tehdä ostoksia. 

JOSTAKIN SYYSTÄ sotilaskotisisarten rintamalla tekemä työ on jäänyt tuntemattomaksi. Yksi syy voi olla, että Lottajärjestö oli moninaisempi ja heidän sodanajantehtävänsä olivat monipuolisemmat. 

Heillä oli myös kanttiineita rintama-alueilla ja heidän pukunsa muistuttaa varsinkin mustavalkovalokuvissa rintamasotilaskotisisarten käyttämää asua.

Kuitenkin sotilaskotisisaret useista yhdistyksestä seurasivat rintamalle niitä joukko-osastoja, joita he olivat rauhan aikanakin palvelleet. Enimmillään sotatoimialueella toimi 600 sotilaskotia ja noin 1  800 sisarta työskenteli niissä. 

Kotirintamalla sisaret hankkivat elintarvikkeita ja muita tarpeita tilapäisten ja liikkuvien sotilaskotien tarpeisiin sekä pakkasivat vuosittain kymmeniä tuhansia ”Tuntemattoman sotilaan paketteja”, joita jaettiin rintamalla oleville sotilaille.

SOTILASKOTIJÄRJESTÖ  on maamme vanhin maanpuolustusjärjestö, jonka toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Tällä hetkellä Suomessa toimii 36 rekisteröityä sotilaskotiyhdistystä, joissa on noin 4  800 jäsentä. 

Sotilaskotiyhdistykset toimivat tukeakseen asevelvollisten vapaa-ajan viihtyvyyttä ja maanpuolustusasenteiden lujittamista sekä edistääkseen jäsentensä valmiuksia selviytyä poikkeusoloissa. Yhdistykset myös vaalivat sotilaskotiperinnettä.

Varuskuntapaikkakunnilla toimivat sotilaskotiyhdistykset ylläpitävät sotilaskoteja ja tuottavat palveluita Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen niille esittämien tarpeiden mukaisesti.

Sotilaskotiyhdistysten palveluksessa on noin 170 työntekijää. Sotilaskotien päivittäiset työt hoitavat palkattu henkilökunta yhdessä vapaaehtoisten jäsenten kanssa.

Jäsenet tekevät vuosittain lähes 180  000 tuntia vapaaehtoistyötä sotilaskodeissa, myyntiautoissa, leirisotilaskodeissa ja yhdistysten hallinnossa.

Sotilaskodin tarjoamat peruspalvelut on sovittu yhdessä Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen kanssa. Niitä ovat muun muassa kahvila- ja kioskipalveluiden tarjoaminen niin varuskunnassa kuin harjoitusalueella, kirjastopalvelut, mahdollisuus seurata ajankohtaisia uutisia radiosta/televisiosta ja lehdistä. 

PERUSPALVELUIDEN lisäksi sotilaskodin tulee myös järjestää varusmiehille internetin ja sähköpostin käyttömahdollisuus, tukea varusmiestoimikunnan (VMTK) toimintaa ja varusmiesten liikuntakerhojen (VLK) toimintaa sekä mahdollisuuksiensa mukaan järjestää varusmiehille virvokkeiden ostomahdollisuus silloinkin, kun sotilaskoti ei ole auki. 

 Sotilaskodin tulee osallistua varuskunnan hengelliseen toimintaan ja toimia yhteistyössä sotilaspapin kanssa muun muassa antamalla käyttöön tiloja, huomioimalla kirkolliset juhlapyhät ja lahjoittamalla hengellistä materiaalia sekä lahjoittaa Sotilaan virsikirja kaikille alokkaille.

Sotilaskotipalveluiden tarjoamisen lisäksi sotilaskotiyhdistykset lahjoittavat vuosittain noin 800  000 euroa toiminnallaan keräämiä varoja varuskunnassa vietettävän vapaa-ajan tukemiseen ja erilaiseen varusmiesten kokonaishyvinvointia parantaviin hankkeisiin.

Lähde: Sotilaskotiliitto, toiminnanjohtaja Satu Mustalahti


LUE LISÄÄ 8.7.2021 KARJALA-LEHDESTÄ

MARKKU SUMMA


« Takaisin