2021-07-19 14:28:00

KOLUMNI

Niinistön arvostus hämmentävän suurta

RISTO UIMONEN

PRESIDENTTI Sauli Niinistöön tyytyväisten määrä kohosi uuteen ennätykseen, 90 prosenttiin, viime torstaina HS-gallupissa. Tyytymättömiä oli vain yksi prosentti.

Noin korkeita valtiojohtajien hyväksyttävyyslukemia on totuttu näkemään epädemokraattisissa maissa. Suomi on vakaa demokratia, joten 90 prosentin rajan rikkoutuminen herättää hämminkiä. Voiko kukaan presidentti toimia koskaan niin, että hänen työnsä tulos vastaa todellisuudessa gallupiin haastateltujen korkeaa käsitystä työssä onnistumisessa? 

Niinistö kommentoi MTV:ssä asiaa sanomalla, ettei hän koe onnistuneensa noin hyvin. Niin ajattelee myös moni niistä, jotka seuraavat ammatikseen presidentin toimintaa. Niinistön yhdeksän vuotta ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajana ovat olleet suuri menestys, mutta 84–86 prosenttiin jäävä arvio voisi olla lähempänä todellisuutta.

Tarja Halosen arvostus vaalien välillä nousi myös yli 80 prosenttiin ja esimerkiksi joulukuun 2007 HS-gallupissa peräti 87 prosenttiin. Tuollaiset numerot eivät kerro vain presidenttien onnistumisesta vaan myös presidentti-instituution yhä nauttimasta korkeasta arvostuksesta kansan silmissä, vaikka presidentillä ei ole enää olennaista sisäpoliittista valtaa. 

Se on omiaan lisäämään presidentin arvostusta, kun hänen ei tarvitse ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtajana ryvettää itseään sisäpoliittisissa kiistoissa.

KUKA MUISTAA vielä tv:ssä esitetyn Tuukka Temosen dokumentin vuoden 2012 presidentinvaalien ajalta? Se paljasti Niinistön pelänneen kuollakseen, että hän häviää toisella kierroksella Pekka Haavistolle. Hermoilu oli turhaa. Niinistön voittomarginaali oli suoran kansanvaalin toisen kierroksen suurin siihen mennessä. Vuoden 2018 presidentinvaalit Niinistö voitti puolueiden ulkopuolisena ehdokkaana jo ensimmäisellä kierroksella ja teki historiaa.

Niinistöä ei pidetty 2012 ulko- ja turvallisuuspolitiikan spesialistina. Hän oli monien silmissä talousmies, joka oli harrastanut ulkopolitiikkaa. Kuusi vuotta myöhemmin talousmiehestä oli kuoriutunut täysiverinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaja, joka hoiti Suomen kahdenvälisiä suhteita Yhdysvaltoihin, Venäjään ja Kiinaan suvereenisti ja johti ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.

SUOMI ON integroitunut Niinistön kaudella tiiviisti lännen puolustusjärjestelmiin sekä syventänyt puolustusyhteistyötä Naton, Ruotsin ja Norjan kanssa. Suomi on asettanut yhdessä muiden EU-maiden kanssa pakotteita Venäjälle, vaikka niistä on koitunut haittaa Suomen Venäjän-viennille. 

Tätä kehitystä kritisoidaan erittäin voimakkaasti sosiaalisessa mediassa. Niinistön arvostusta se ei ole vähentänyt. Pikemminkin luottamus Niinistöön on tehnyt kehityksen mahdolliseksi. 

Äänekkäät kriitikot taitavat kuulua tyytymättömien yhteen prosenttiin, joka ei näe, että Niinistö on käytännössä estänyt Suomen liittymisen Natoon eli heidän pahimpien pelkojensa toteutumisen. 

Kirjoittaja on espoolainen tietokirjailija.

RISTO UIMONEN


« Takaisin