Jättiputki on alkanut vallata kylänraittia myös Karjalan tasavallan Harlussa Laatokan pohjoisrannalla. (Kuva: VKontakte/Ekoposelenie)
2021-07-21 09:14:40

Venäjä käy loputonta sotaa myrkkyjättiputkea vastaan

Hyvät kaupungin asukkaat! Välttäkää 13.–17. heinäkuuta metsissä kulkemista ja pitäkää ulkona liikkuessanne silmällä lapsia ja kotieläimiä – kaupunki suorittaa jättiputkimyrkytyksiä!

Näin varoitti Priozerskin eli Käkisalmen kaupunki asukkaita Facebookia vastaavassa venäläisessä VKontakte-palvelussa heinäkuun alussa.

Samanlaisia viestejä kantautui kesällä ympäri Venäjää.

Myrkyllisestä Kaukasian jättiputkesta on tullut suuri ongelma ja kasvin hävittämisoperaatioista jokakesäinen rutiini yhä useammissa Venäjän kylissä ja kaupungeissa.

Esimerkiksi Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella jättiputkea myrkytetään ja niitetään tänä vuonna 4200 hehtaarin kokoisella alueella. Se vastaa Järvenpään kaupungin pinta-alaa ja on noin 60 prosenttia suurempi kuin viime vuonna.

JOPA VIISI metriä korkeaksi kasvavan jättiputken arvioidaan vallanneen etenkin Venäjän Euroopan puoleisessa osassa kymmeniä miljoonia hehtaareja maata ja levittäytyneen 20–40 prosentille kaikesta maatalousmaasta.

Erityisen vaikea tilanne on heti Suomen rajan takana Leningradin alueella sekä Moskovan ja Jaroslavlin seudulla.

Leningradin alueella viranomaiset ovat jättiputken vastaisessa taistelussa Venäjän edelläkävijöitä. Tänä kesänä he turvautuivat täysin uuteen konstiin: kasvia hävittämään on määrätty tuomittuja lainrikkojia.

Vesti-uutistoimiston mukaan hävitystyöhön on määrätty rattijuoppoudesta tai elatusmaksurästeistä tuomittuja, jotka ovat osana rangaistusta niittäneet jättiputkia Kolpinon lähellä Izhovskin eli Inkereenjoen rannalla.

Kemikaalien käyttö myrkkykasvien hävittämiseen on jokien ja muiden vesistöjen lähellä kielletty, minkä vuoksi on turvauduttava niittämiseen.

JÄTTIPUTKEN psoraleenimyrkky reagoi auringon ultraviolettisäteilyyn ja voi aiheuttaa etenkin aurinkoisella säällä silmiin tai iholle joutuessaan jopa sokeuden tai sairaalahoitoa vaativia palovammoja. 

Venäjällä miljoonien ihmisten arvioidaan saavan vuosittain vammoja jättiputkesta, ja sitä on luonnehdittu jopa vahingollisimmaksi maatalousalan keksinnöksi koskaan.

Jättiputkiteemaan keskittyvän Borshevik-sivuston mukaan Neuvostoliiton johto kuuli 1940-luvun puolivälissä, että Keski-Amerikassa karjaa ruokittiin valtavan suurikokoisella ravinteikkaalla kasvilla.

Valtiojohto komensi tutkijat etsimään vastaava Neuvostoliiton oloihin sopivaa kasvia, jolla paikattaisiin sodan jälkeistä rehupulaa.

Kaukasiasta löytyikin jättiputki, joka ei luontaisesti ollut levinnyt asuinseuduiltaan tuhansien metrien korkeudesta vuoren rinteiltä mihinkään. Mutta kun ihminen siirsi kasvin uuteen paikkaan, eräänlainen pullon paha henki pääsi irti.

NEUVOSTOLIITON alueista Luoteis-Venäjä oli ensimmäinen, jossa jättiputkea alettiin kasvattaa tutkimusmielessä 1940-luvun lopulla. Muun muassa Leningradissa tehdyissä tutkimuksissa kasvin havaittiin olevan talvenkestävä, erittäin satoisa ja edullinen kasvattaa.

1950-luvulla jättiputken käyttö rehuna kasvoi, ja sitä levitettiin ympäri Neuvostoliittoa ja itäblokkia. Intoa eivät hillinneet Saksan ja Norjan kokemukset, jotka todistivat jättiputken leviävän hallitsemattomasti sekä aiheuttavan karjalle geenimutaatioita ja lehmänmaitoon pahan sivumaun.

Kun Neuvostoliitto vihdoin1980-luvulla alkoi herätä jättiputken vaaroihin, se oli jo karannut kauas sovhoosien ja kolhoosien pelloilta.

Erityisen holtittomasti jättiputki levisi 1990-luvulla Neuvostoliiton ja maatalouden romahdettua ja peltojen jäätyä heitteille.

Vasta vuonna 2015 Kaukasian jättiputki määriteltiin Venäjällä haitalliseksi rikkakasviksi, ja vuodesta 2019 lähtien maanomistajaa on voitu sakottaa maillaan kasvavasta jättiputkesta.

OPTIMISTISTEN arvioiden mukaan jättiputkea voitaisiin hyödyntää selluloosan, eteeristen öljyjen ja biopolttoaineiden raaka-aineena. Teollinen hyödyntäminen ei kuitenkaan ole vielä onnistunut.

Toisaalta hävittämisenkään ei uskota onnistuvan. Biologi Aleksei Filin arvioi heinäkuussa Nauka- eli Tiede-televisiokanavan sivuilla julkaistussa kirjoituksessaan, että hävittäminen ei ole enää realistinen ajatus.

”Olemassa olevien kasvien määrä on jo sellainen, ettei niitä ole mahdollista tuhota kokonaan. Se on absoluuttisen mahdotonta.”

Filinin mukaan ainoa mahdollisuus on enää pyrkiä eristämään jättiputkiesiintymät ja rajoittaa kasvin leviämistä entisestään.

OUTI SALOVAARA


« Takaisin