2021-10-20 09:21:30

KOLUMNI 14.10.2021

Evakkojen tarina siirtyy sukupolvien ketjussa

Vihdoinkin!

Suomen evakot saivat uuden patsaan ja muistomerkin. Se paljastettiin elokuussa Suomen ”evakkopääkaupungissa” Lahdessa, paraatipaikalla Hennalan Upseerikerhon edustalla.

Jopa miljoonan tämän päivän suomalaisen juuret ovat menetetyssä Karjalassa. On tärkeää, että teemme näkyväksi, miten tärkeä rooli Karjalan evakoilla oli suomalaisen yhteiskunnan ja Suomen myöhemmän vapauden ja vaurauden rakentamisessa. Parhaiten sen teemme siirtämällä perintöä eteenpäin seuraaville sukupolville – minäkin omille lapsilleni.

Evakkosukupolvemme rakensi meille isänmaan, jossa voimme luottaa toisiimme, toteuttaa unelmiamme ja jossa jokaisesta pyritään pitämään huolta.

Evakkojen merkitystä Suomen tarinassa ei voi liiaksi korostaa. Lahti on Suomen evakkopääkaupunki, joten oli hienoa, että patsas pystytettiin juuri sinne. Lahteen asettui noin 10 000 evakkoa, ja he muodostivat noin neljänneksen kaupungin väestöstä. Ihmisten lisäksi Lahteen sijoittui yrityksiä, instituutioita ja järjestöjä menetystä Karjalasta. Lahti ei olisi sitä, mitä se on tänään, ilman evakkoja.

Evakot ovat toden totta patsaan ansainneet! Patsasprojekti itsessään on vaatinut sitkeyttä ja periksiantamattomuutta tekijöiltään, joita haluan vielä tässä kiittää. Olemme myös Eduskunnan Karjalakerhossa tukeneet hankkeen edistymistä.

Patsashanke oli hieno onnistuminen evakkojen muistojen vaalimisessa. Seuraavaksi toiveena on saada oma liputuspäivä evakoille. Myös tätä tavoitetta edistämme eduskunnassa.

Oma liputuspäivä muistuttaisi vuosittain siitä valtaisasta ponnistuksesta, minkä sodan haavojen parantaminen evakoilta ja koko kansalta vaati.

Evakkojen liputuspäiväksi sopisi 30. päivä marraskuuta, talvisodan syttymispäivä. Evakon päivään voisivat samaistua evakkojen ja evakkojen jälkeläisten lisäksi myös kaikki muut oman kotipaikkansa eri syistä menettäneet.

Jätimme sisäministerille asiasta kirjallisen kysymyksen helmikuussa 2020, mutta asia ei silloin sisäministeriössä edennyt. Jatkamme asian ajamista tänä syksynä!

Vielä lopuksi lukuvinkki: sain käsiini alkusyksystä lastenkirjan, jonka syntytarina on eduskunnasta helmikuulta 2020. Eduskunnassa oli juuri ennen koronaa vierailulla karjalaisia järjestötoimijoita, ja satuin kysymään, tietääkö joku suositella lastenkirjaa evakoista. Eräs paikalla olleista oli pohtinut asiaa kotona ääneen opettajavaimolleen, joka oli saanut siitä idean.

Lopulta syntyi lapsille oma kirja karjalaisuudesta, ”Anna ja Onni Karjalassa”. Suurkiitokset kirjailijalle Ann-Mari Sintoselle sekä kuvittajalle Pia-Maria Puhtolle kirjasta, joka tuottaa paljon iloa meille evakkojen jälkeläisille ja helpottaa historian ja suvun tarinoiden siirtämistä eteenpäin lapsillemme.

Kirjoittaja on Kokoomuksen kansanedustaja ja eduskunnan Karjala-kerhon puheenjohtaja.


SANNI GRAHN-LAASONEN


« Takaisin