Valtakunnallinen Sotaorpo-muistomerkki paljastettiin Lappeenrannan sankarihautausmaan viereen 12.8.2012. Taiteilija Juhani Honkasen luoma muistomerkki kuvaa sotaorpohahmoa itkuisessa asennossa. Muistomerkin lahjoitti Lappeenrannan kaupungille Kaatune
2021-12-01 10:20:51

Sotaorvoille ajetaan kuntoutusoikeutta

KAUHAJOKI

VUOSIEN 1939–45 taisteluissa Suomi menetti noin 90 000 sotilasta. Heiltä jäi noin 30 000 sotaleskeä ja yli 50 000 sotaorpoa. Kaatuneitten Omaisten Liitto ry:ssä on tällä hetkellä 55 jäsenyhdistystä.

– Parhaimmillaan yhdistyksiä oli noin 70. Osa on lopettanut toimintansa ja muutamat ovat yhdistyneet. Viime vuodenvaihteessa jäsenistämme sotaorpoja oli 6789, sotaleskiä 24 ja muita kaatuneiden omaisia 271, kertoo Kaatuneitten Omaisten Liiton toimiston työntekijöistä Sotaorpojen Tuki -hankkeen projektipäällikkö Nina Harjulehto.

Kauhajoella Suupohjan Sotaorvot ja Kaatuneitten Omaiset ry:n järjestämässä tilaisuudessa Harjulehto mainitsi, että sotaleskien keski-ikä on lähes sata vuotta.

– Vanhin on 106-vuotias. Näillä näkymin tämä on ensimmäinen vuosi, kun sotaleskistä kukaan ei lähde itsenäisyyspäivän vastaanotolle Linnan juhliin, jos tilaisuus järjestetään. Juhlapäivä matkoineen olisi iäkkäille aika raskas.

Harjulehdon mukaan jokaista sotaleskeä avustetaan vuosittain noin 1000 euron kuntoutusrahalla. Varat tulevat muun muassa säätiöiltä ja Sotiemme Veteraanit – keräyksestä.

KAATUNEITTEN Omaisten Liiton jäsenistä enemmistö on yli 80-vuotiaita. Sen toiminnanjohtaja on Pirjo Tolvanen. Liitto on tehnyt pitkään töitä sen eteen, että sotaorvoille tulisi kuntoutusoikeus.

– Suomen ensi vuoden talousarvioon on tehty esitys kokeilurahan saamiseksi. Sen taakse pitäisi saada kaikki poliittiset puolueet eli vielä ei voi hurrata. Jos esitys menee läpi, se tarkoittaa sitä, että kuntoutuskokeilu rahoitettaisiin Kelan kautta, Nina Harjulehto kertoi.

Liiton väki tapasi syyskuussa muutaman ministeriön virkahenkilöitä.

– Varsinkin valtiovarainministeriössä oltiin hyvin myönteisiä, että kuntoutusetuus pitäisi saada, mutta sosiaali- ja terveysministeriö ei ole vielä ollut valmis siihen, että se lähtisi ajamaan etuutta. 

– Esityksessä on haettu neljää miljoonaa euroa. Kokeiluraha tulisi eri lain kuin sotiemme veteraaneja koskevan lain kautta, josta veteraanit saavat palveluita. Se laki on niin sanotusti suljettu.

Harjulehto muistutti kuulijoita, että yli 68-vuotiaat monisairaat voivat hakea IKKU -kuntoutuskursseille. Niitä ovat järjestäneet muun muassa Härmän Kuntokeskus Kauhavalla, Kunnonpaikka Siilinjärvellä, Kuntoutuskeskus Kankaanpää, Kitinkannus Kannuksessa, Lapin Kuntoutus Rovaniemellä ja Kruunupuisto Savonlinnassa.

– Siihen vaaditaan lääkäriltä B-lausunto, että voi hakea IKKU -kursseille. Liitto yrittää saada yhdeksi perusteeksi sen, että on sotaorpo. IKKU -kursseilla voisi silloin olla omia ryhmiä sotaorvoille.

Noin 80-jäsenisen Suupohjan Sotaorvot Ja Kaatuneitten Omaiset -yhdistyksen puheenjohtaja Riitta Uusi-Kokko ja sihteeri Maria-Liisa Ketola kertoivat, että yhdistyksen jäsenet voivat pyytää heiltä neuvoja hakemusten täyttämiseen.

SOTAORPOJEN Tuki -projekti päättyy ensi vuoden lopussa. Hanke alkoi huhtikuussa 2020 eli koronapandemian alkumetreillä.

– Tulin silloin oppilaitosmaailmasta liiton palvelukseen, totesi Harjulehto. 

Lappeenrannasta lähtöisin oleva Harjulehto on sairaanhoitaja, kasvatustieteen maisteri ja laaja-alainen erityisopettaja.

Hän on hankkeen projektipäällikkö ja Marianne Nylund kehittämispäällikkö. Kaksikon palkan maksaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA).

– Nylundilla on fysioterapeutin tausta eli hän erityisesti vastaa niistä osuuksista, jotka liittyvät liikunnallisiin asioihin. Me kaksi olemme kiertäneet monilla hyvinvointipäivillä. 

HANKKEEN rahoitus tulee Veikkaukselta. Ensi vuodelle on käytössä noin 200 000 euroa. Projektin tarkoituksena on tukea kokonaisvaltaisesti sotaorpojen elämänhallintaa. Toimintamuotoina ovat esimerkiksi vertaistuellinen ryhmätoiminta, hyvinvointipäivät, yhdistystoiminnan kehittäminen ja etsivätoiminta.

– Projektirahalla ei saa maksaa muun muassa kuntoutusta, kotiin vietäviä palveluita tai kulkemisia tapahtumiin. Tuen saamisen yksi edellytys on, että toiminta on jotain sellaista, mitä ei voi lukea yhdistyksen aiemmasta toimintakertomuksesta. Kannattaa käyttää kekseliäisyyttä ja muuttaa aiempia ideoita ja toimintoja, Nina Harjulehto kannusti.

LUE LISÄÄ 25.11.2021 KARJALA-LEHDESTÄ

JARI-PEKKA LAITIO-RAMONE


« Takaisin