Kuvassa Arto Rinne on Kotkassa Popinniemessä 29.8.2021. Tasan 80 vuotta aiemmin hänen isovanhempansa lähtivät samasta rannasta Venäjälle. Rinne pitelee käsissään tänä vuonna ilmestynyttä Karjalaan Kaikonneita: Suomalaisten Pakolaisten Kohtaloita Suku
2022-01-12 09:29:27

Arto Rinne tutki sukunsa historiaa

KOUVOLA

Arto Rinne alkoi selvittää sukunsa historiaa vajaat viisi vuotta sitten. Hän käsittelee suvun vaiheita tarkemmin Karjalaan Kaikonneita: Suomalaisten Pakolaisten Kohtaloita Sukutarinana -kirjassa.

Arto Rinne on tullut tunnetuksi muusikkona sekä Karjalan radion ja television suomen- ja venäjänkielisenä toimittajana. Hän syntyi Karjalan tasavallassa Petroskoissa Zareka -kaupunginosassa vuonna 1966. Kirjassa kerrotaan siitä, miten Zareka oli poltettu 25 vuotta aiemmin.

– Olen nähnyt kuvan vuodelta 1941, kun siellä ei ollut mitään, kun neuvostojoukot olivat lähtiessään polttaneet kaupungin kohteet, totesi nykyisin Kouvolassa asuva Arto.

KIRJASSA Arto Rinne kertoo muun muassa isänsä Pauli Rinteen, isoäitinsä Saimi Rinteen (o.s. Piensalmi), Onni Eskolinin ja Jeremias Kiisken elämäntarinat. Arton isoisoisä Jeremias syntyi Virolahdella kalastusveneessä 1868. Onni Eskolin oli Artolle kuin vaari, vaikka hän oli pappapuoli.

– Hänen elämänsä oli aika rankkaa, mutta hän selviytyi ja jäi henkiin.

Vankileiriltä selvinneen Eskolinin tarinan Arto on kertonut aiemminkin. Onni-kirjassa hän valottaa Neuvostoliittoon 1930-luvulla muuttaneiden suomalaisten elämänvaiheita. 

Karjalan Tasavallassa ilmestynyttä Onni-teosta ei ole julkaistu Suomessa. Karjalaan Kaikonneita -kirjan kustansi kuhmolainen Juminkeko-säätiö.

Arton isovanhemmat Saimi ja 29-vuotiaana 1938 kuollut Unto Rinne loikkasivat Neuvostoliittoon 1930-luvulla.

– Monilla oli samantyyppiset elämät, kun he lähtivät Suomesta Neuvostoliittoon. Tätä kirjaa varten minun piti lukea paljon taustatietoja, että teksti kiinnostaa muitakin kuin lähisukulaisiani, etten vain kerro ihmisten teoista ja elämänvaiheista, Arto sanoi.

Teoksessa on paljon mielenkiintoista materiaalia vuonna 1991 kuolleelta Saimilta, kuten riimittelyä, kirjelainauksia sekä kertomus loikkauspäivästä ja -matkasta. Arto haastatteli isoäitiään 1980-luvun lopussa. Teos on samalla hyvä esimerkki, että ihmisten kannattaisi haastatella sukulaisiaan.

– Tiesin mummoni haastattelukasetin olevan tallessa. Se onneksi löytyi siskoni arkistohyllystä. En ollut kuunnellut sitä kertaakaan noin 30 vuoteen. Oli mahtava hetki kuunnella Saimin ääntä. Materiaali oli juuri sellaista, mitä tarvitsin kirjaa varten, Arto myhäili.

240-sivuisessa teoksessa on yli 30 kuvaa. Kuvitusta on yli sadankin vuoden takaa. Yhdessä otoksessa Saimi ja Pauli musisoivat yhdessä. Eräässä kuvassa Neuvostoliiton ministerineuvoston puheenjohtaja eli pääministeri Aleksei Kosygin saa Pauli Rinteeltä Kalevalan.

ARTO RINNE on kertonut kirjastaan esimerkiksi Oulussa, Helsingissä, Kolarissa ja Kuhmossa sekä Ruotsissa olleissa tilaisuuksissa. Samalla hän on näyttänyt kuvia sekä musisoinut.

– Haluan höystää puhetta musiikilla, että ihmiset saavat miettiä tarinaani. Olen esittänyt muun muassa kappaletta Hawaiji (Lola Pieni), joka on sävelletty 1929. Saimi-mummoni hyräili ja lauleskeli sitä.

RINTEEN sukujuuria menee Virolahdelle. Aikoinaan Viipurin lääniin kuulunut Virolahti on nyt Suomen kaakkoisin kunta. Mies taustoittaa Virolahden historiaa noin 700 vuoden ajalta. Suruisia merkintöjä on esimerkiksi Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan välisestä Hattujen sodasta vuodelta 1742, jolloin menehtyi 700 virolahtelaista.

– Virolahdella oli paljon kalastajia. Kalastaminen oli osa myös esivanhempieni elämää Suomenlahden rannalla. Kirjan Virolahti-osuutta tehdessäni löysin minulle uutena mielenkiintoisena juttuna esimerkiksi sen, että Virolahdesta on viety paljon kiveä Pietariin rakennustyömaille. Voisi olettaa, että esivanhempiani oli myös siellä hommissa.

Virolahden Pyterlahden punaisesta graniitista alettiin noin 200 vuotta sitten louhia Pietarin Iisakin kirkon pylväitä.

LUE LISÄÄ 16.12.2021 KARJALA-LEHDESTÄ

JARI-PEKKA LAITIO-RAMONE


« Takaisin