2022-01-26 10:56:29

KOLUMNI 13.1.2022

Agenttivaino kuohuttaa

AILA-LIISA LAURILA

PÄÄTTYNEEN vuoden lopussa Venäjän oikeusministeriö lisäsi ulkomaisten agenttien listalleen 111 uutta nimeä. Ennestään mainittuna oli toistakymmentä tiedotusvälinettä, puolensataa yksittäistä toimittajaa tai bloggaajaa ja kymmenkunta kansalaisjärjestöä.

Listalle joutuminen tarkoittaa esimerkiksi sitä, että nimetyt velvoitetaan raportoimaan viranomaisille kaikesta taloudellisesta toiminnastaan.

Lisäksi sananvapaus on kahlittu, sillä niiden on liitettävä sosiaalisen median päivityksiinsä teksti, joka kuuluu suomennettuna: ´´Tämän viestin sisällön (materiaalin) on luonut ja (tai) jakanut ulkomaisen edustajan tehtäviä hoitava ulkomainen joukkotiedotusväline ja (tai) ulkomaisen agentin tehtäviä hoitava venäläinen oikeushenkilö´´.

YKSI LISTALLA jo vuodesta 2014 ollut yhteisö on ihmisoikeusjärjestö Memorial. Viime vuoden viimeisinä päivinä Venäjän korkein oikeus teki päätöksen Memorialin lakkauttamisesta. Tuomion mukaan järjestö on rikkonut toistuvasti lainsäädäntöä, joka edellyttää sen tunnustautumista ulkomaiseksi agentiksi. Järjestö on kertonut valittavansa tuomiosta Euroopan Unionin elimiin.

Amerikkalaista Facebookia Venäjällä vastaavan Vkontakten sivullaan Memorial ei ole lain vaatimusten mukaisesti tunnustanut olevansa ulkomainen agentti. Päinvastoin: se kertoo olevansa itsehallinnollinen julkinen organisaatio, joka ei ole minkään ulkoisen päämiehen agentti. Järjestön mukaan agenttilaki on Venäjän perustuslain vastainen ja yhdistymisvapautta loukkaava.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) vaati vuoden lopussa Venäjää keskeyttämään Memorialin lakkautuspäätöksen toimeenpanon. Ranskan Strasbourgissa toimiva tuomioistuin tutkii asian kiireellisenä. On sitten toinen asia, miten Vladimir Putinin hallinto reagoi EIT:n lausuntoihin.

VERKOSSA kerätään parhaillaan myös adressia, jolla vaaditaan vuonna 2012 käyttöön otettujen ja myöhemmin kiristettyjen agenttilakien kumoamista. Satoihin nousee jo niiden eri puolilla Venäjää toimivien uutishuoneiden, kansalaisjärjestöjen, hyväntekeväisyysorganisaatioiden ja muiden yhteisöjen joukko, joka on allekirjoittanut vaatimuksen. Monien nimien perässä näkyy tähti ulkomaisen agentin statuksen merkkinä.

Memorial perustettiin Neuvostoliiton aikaan vuonna 1988. Sen tavoitteena oli tuoda näkyviin Stalinin hirmuhallinnon harjoittama laaja sorto ja selvittää uhrien kohtaloita. Tunnettu toisinajattelija Andrei Saharov oli yksi Memorialin perustajista.

Karjalan tasavallassa historioitsija Juri Dmitrievin johtama Momorial-retkikunta löysi vuonna 1997 siihen asti salassa pidetyn Sandarmohin, jonne haudattiin 1930-luvun lopulla tuhannet teloitetut suomalaiset, karjalaiset ja sukukansojen edustajat. Dmitriev pidätettiin tekaistujen syytteiden perusteella vuonna 2016, ja nyt hänen tuomiotaan pidennettiin.

Stalinin julmia teloituksia edelsi pelon ja viholliskuvien lietsonta, valetiedon levittäminen ja toisinajattelijoiden vangitsemiset. YK on näyttänyt viime aikoina varsin voimattomalta, mutta vuonna 2005 se antoi julistuksen vainojen uhrien muistopäivästä, joka on 27. tammikuuta.

Päivä muistuttaa holokaustista ja kaikesta vainosta, jotta laajoilta kansanmurhilta vältyttäisiin. Kannattaa ottaa tuo päivä vakavasti.

 

Kirjoittaja on karjalaisjuurinen toimittaja

AILA-LIISA LAURILA


« Takaisin