Frontexin tunnukset ovat väriltään sinivalkoisia. Keskellä takana Kaakkois-Suomen rajavartioston apulaiskomentaja Jukka Lukkari.
2022-01-26 10:58:36

Etelän rajavartijat opissa Nuijamaalla

NUIJAMAA

Pakkanen ja lumi ovat olleet suomalaisten liittolaisia niin sodassa kuin rauhan ajan rajan vartioinnissakin.

Näihin keskieurooppalaisittain eksoottisiin elementteihin on Nuijamaalla ottanut tuntumaa ryhmä eurooppalaisen raja- ja merivartioston Frontexin pysyvän joukon rajavirkamiehiä joulukuun alusta alkaen.

Viisitoista Frontexin rajavartijaa, heidän joukossaan bulgarialainen ajoneuvotutkija, tulivat muiden muassa Espanjasta, Italiasta, Norjasta, Ranskasta ja Romaniasta.

– RAJAVALVONNAN kannalta tämä talvi on ollut suotuisa, sillä lumipeite helpottaa toimintaa, selvittää Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja, everstiluutnantti Jukka Lukkari.

– Rajatilanne itärajalla on pysynyt rauhallisena. Oma osansa siihen on koronan hiljentämällä matkustajaliikenteellä sekä Venäjän rajaviranomaisten aktiivisuudella ja yhteistyökyvyllä, Lukkari mainitsee.

Ennen vuoden loppua venäläiset rajaviranomaiset olivat estäneet omalla puolellaan 270 luvatonta rajanylityksen yritystä, jotka ovat voineet tapahtua kauempanakin varsinaisesta rajasta. 

Pitkin itärajaa hiihtävä rajapartio on kuin Suomen rajavartiolaitoksen symboli. Ulkomaalaisetkin rajavirkamiehet ovat saaneet Nuijamaalla oppia murtomaahiihdosta. Samaan aikaan on käytettävissä viimeisintä tekniikkaa kuten drooneja ja kätkeytymisrikoksen paljastamiseen tarkoitettuja laitteita.

Rajavartioston apulaiskomentajan mukaan ulkomaalaiset ovat tuoneet itärajalle lisää kielitaitoa. Venäjä on useimmin Nuijamaalla tarvittava kieli suomen lisäksi, mutta operaation aikana oli yleisemmin käytössä englanti ja myös ranska.

KAAKKOIS-SUOMEN rajavartioston historiassa Frontexin operaatio on ensimmäinen laatuaan, mutta toiminta on kasvamaan päin.

Vuonna 2019 perustettu Euroopan raja- ja merivirasto pysyvine joukkoineen toimii osana Frontexia ja varmistaa Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden toteuttamista Unionin ulkorajoilla. Asetuksen mukaan rajoja pyritään hallitsemaan perusoikeuksia kunnioittaen ja unionin palauttamispolitiikkaa tehostaen.

Pysyvien joukkojen Suomen henkilöstövelvoite Frontexissa on nousemassa vuoteen 2027 mennessä 110:stä 140:een rajavartijaan. Koko Euroopassa pysyvän joukon koko nousee sopimuksen mukaan 6 500:sta 10 000:een.

Toimivaltuuksien mukaan Frontexin pysyviin joukkoihin kuuluvien ryhmien on kunnioitettava täysimääräisesti perusoikeuksia, joihin kuuluu pääsy turvapaikkamenettelyn piiriin ja erityisen huomion kiinnittäminen haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin.

Perusoikeuksien kunnioittaminen joutui koetukselle Puolan ja Venäjän välisessä konfliktissa. Suomen kaakkoisrajalla Frontexin ryhmä on toiminut harvinaisen rauhallisissa olosuhteissa, kun niitä mitataan luvattomien rajaylitysten ja turvapaikkahakemusten määrällä.

Palautusprosessin käynnistyttyä maahanmuuttoviraston päätöksen mukaisesti sitä valvovat kansalliset viranomaiset. Prosessin valvontaan liittyy yhdenvertaisuusvaltuutettu.

FRONTEXIN operaatio Kaakkois-Suomessa kestää kaksi kuukautta ja päättyy tammikuun lopussa. Operaation alku osui aikaan, jolloin tilanne Valko-Venäjän ja Puolan rajalla eskaloitui ja siirtolaisaallon pelättiin ulottuvan Suomen ja samalla Euroopan Unionin ulkorajalle saakka.

– Frontexin pysyvän joukon ryhmän operaatio, jollaiset aina ovat isäntäjäsenvaltion johdossa, saatettiin yhdistää varautumiseen Valko-Venäjän ja Puolan rajojen kaltaisiin tapahtumiin, mutta asioilla ei ole yhteyttä. Operaatiosta päätettiin jo vuonna 2020, Lukkari huomauttaa.

MARKKU PAAKKINEN


« Takaisin