Koiviston sankarihautausmaan nimilaatat kesäkuussa 2021. (Kuva: Eija Tuomisen arkisto)
2022-05-18 08:13:39

Koiviston sankarivainajat ovat turvassa

SODAN AIKANA kaatuneet pyrittiin Suomessa hautaamaan kotiseurakuntaansa. Näin toimittiin myös Koivistolla, jonka sankarihautaan on siunattu 102 vainajaa. Sodan jälkeen miehittäjä tuhosi sankarihaudan Koiviston kirkon viereltä.

Vuonna 1992 solmittiin Suomen ja Venäjän valtiosopimus sodassa kaatuneiden muiston vaalimisesta. Suomessa venäläisten / neuvostoliittolaisten sotilaiden haudat ovat sopimuksen mukaisessa kunnossa. Venäläinen osapuoli ei kuitenkaan ole tunnustanut alueellaan nykyisin olevien, suomalaisten seurakuntien perustamien sankarihautojen kuulumista valtiosopimuksen piiriin. Suomen valtio on kunnostanut seitsemän kenttähautausmaata, mutta kumpikaan sopimusosapuoli ei ole ryhtynyt seurakuntien perustamien sankarihautojen kunnostukseen.

SANKARIHAUDAN oltua 72 vuotta ihmisyyden ja jo 23 vuotta valtiosopimuksenkin vastaisessa tilassa Suomen Koivisto-Seura ry pyrki kunnostamaan hävitetyn sankarihautausmaan vuodesta 2016 alkaen. Pyysimme aluksi valtioneuvostoa ryhtymään työhön, mutta saimme puolustusministeriöltä vastauksen, jossa pidettiin toivottavana, että pitäjäyhdistys mahdollisuuksiensa mukaan kunnostaisi sankarihaudan. Alussa saimme apua vain Itä-Suomen aluehallintovirastolta, joka tuki toimintaamme 2500 eurolla.

KOIVISTO-SEURA neuvotteli Viipurin piiri- ja paikallisten viranomaisten kanssa sankarihaudan kunnostuksen mahdollisuudesta useiden vuosien ajan. Löytyi yhteistä tahtoa.

Mittasimme hautausmaan sijainnin käyttäen apuna vanhoja sankarihautausmaan kuvia ja Suomen kansallisarkistosta löytynyttä kirkkopihan karttaa, määrittelimme sankarivainajien lukumäärän ja henkilötiedot Koiviston seurakunnan historiakirjoista. Suunnittelimme yhdessä venäläisten osapuolien kanssa hautausmaan restauroinnin piirustuksineen. Venäläiset tekivät hauta-alueen lopullisen määrityksen ja kunnostussuunnitelman sekä hoitivat hyväksynnät. Venäläiset viranomaiset ilmoittivat, että sankarihaudan kunnostus tehdään osana Koiviston kirkon ja sen ympäristön restaurointi- ja suojeluhanketta. Tämän perusteella Koivisto-Seura kokosi virallisella keräyksellä varat ja toteutti kunnostuksen virallisen venäläisen suunnitelman osana.

Oleellista on, ettei Koivisto-Seura ole hautausmaan kunnostamista koskevan hankkeen osapuoli. Venäjän viranomaiset ilmoittivat, etteivät he lakinsa mukaan voi kanssamme tehdä sopimusta. Näin kaikki toiminta viimekädessä perustuu yksinomaan Venäjän hallinnon päätöksiin.

Sankarihautausmaan kunnostus – myös valtiosopimuksen 1992 edellyttämään kuosiin –valmistui joulukuussa 2019. Hauta-alue rajattiin 29 graniittitolpalla ja rautaketjuilla ja sekä haudat suojattiin istutuksin. Kokonaisuuteen kuuluu muistokivi sekä kuusi laattaa, joihin on kaiverrettu 102 sankarivainajan nimi, syntymä- ja kuolinvuosi.

MAALISKUUSSA 2022 sankarihautausmaalta on viety kaikki kuusi nimilaattaa tuntemattomaan paikkaan ja muistokiven teksti on peitetty. Varmaa tietoa tekijöistä tai motiiveista ei ole. Koivisto-Seura on ollut yhteydessä Suomen viranomaisiin selvittääkseen asiaa. Seura odottaa, että muistomerkki palautetaan mahdollisemman pian ennalleen.

Sankarivainajien haudat ovat edelleen suojattu 760 angervopensaalla ja hauta-alue rajattuna graniittitolpilla ja rautaketjuilla.

Ilta-Sanomissa oli 2.4.2022 laaja artikkeli, jossa kaksi sankarihautausmaata hävittämään pyrkivää demagogia esittivät omia perättömiä väitöksiään. Koivisto-Seuran lehdelle toimittamia taustatietoja ja kommentteja oli käytetty vain rajoitetusti. Koiviston sankarihaudan sijainti ja vainajien henkilöllisyys on tarkasti tiedossa. Pyrkimykset sankarivainajien maineen lokaamiseen ja heidän

olemassaolonsa kieltämiseen ja vääristelyyn ovat loukkaavia.

SUOMEN KOIVISTO-SEURA lähetti Suomen kansallisarkiston oikeaksi todistaman luettelon 102 koivistolaisesta sankarivainajasta Primorskin kaupungille keväällä 2020. Lisäksi Koivisto-Seura toimitti muistion kaatuneiden evakuointien periaatteista Suomessa vuosina 1939-1944 sekä selonteon Suomen valtiollisesta historiasta 1920- ja 1930-luvuilta. Tämän jälkeen mikään virallinen venäläinen taho ei ole pyytänyt lisäselvityksiä sankarihaudan suhteen.

Eri tahoilla jälkikäteen esitetyt väitteet siitä, että haudan kunnostamisessa olisi tullut ”käyttää toista hallinnollista tietä” ovat väärämielisiä, sillä perusongelma on, ettei Venäjä ole tunnustanut suomalaisten seurakuntien perustamia sankarihautoja kuuluviksi valtiosopimuksen 1992 piiriin eikä se myöskään ole kunnostanut ensimmäistäkään suomalaista sankarihautaa hallitsemillaan alueilla. Toisaalta suomalaisilla ei ole mitään mahdollisuuksia osallistua Venäjän hallinnon päätöksiin, saati sen oletettuihin sisäisiin toimivaltakiistoihin.

Koivisto-Seura on pyrkinyt täyttämään kunniavelan Koiviston sankarivainajille, jotka taistelivat puolestamme 1939–1944.

SANKARIVAINAJAT ovat turvassa – Jumalan luona. Heidät on siunattu isänmaansa multaan, kotikirkon viereen. Maallisella pahuudella ei ole valtaa heihin. Hautausmaan tärvelijät häpäisevät vain itsensä.

Kiitos ja kunnia sankarivainajille. He antoivat suurimman uhrin ja lunastivat elämän jälkipolville.

Eija Tuominen
Puheenjohtaja
Hautausmaatoimikunnan pj.
Suomen Koivisto-Seura ry

Juhani Pekkola,
FT Dosentti
Hautausmaatoimikunnan jäsen
Suomen Koivisto-Seura ry

Suomen Koivisto-Seura ry


« Takaisin