Kuvaharvinaisuus. Tekla vaellusasussa Sveitsissä. Kuvan vaellussauva on Marjut Tuomisen hallussa, jolle Tekla Hultin oli isoäiti. (Marjut Tuomisen albumi)
2022-05-18 08:13:51

Tekla Hultin ammensi innoitusta Karjalan mailta

TAHTONAINEN Tekla Hultin oli mukana monessa. Hän puhui palavasti tasa-arvoisuuden puolesta. Hän oli maamme ensimmäinen, naispuolinen filosofian tohtori. Kansanedustaja. Hän vaati Suomen vapauttamista Venäjän ikeen alta. Nyt hänestä on vihdoin kirjoitettu yleistajuinen elämäkerta.

TAMPERELAINEN toimittaja Helena Kujala ” kohtasi ” Tekla Hultinin (1864–1943) ensi kerran kotiseutumatkallaan Laatokan Karjalassa Jaakkiman pitäjässä 1990-luvun alussa.

– Rautaesirippu oli juuri raottunut ja rajantakaiseen Karjalaan pääsi jo käymään, Kujala mainitsee.

Hän katseli Jaakkiman hautausmaalla Tekla Hultinin vaatimatonta, nelikulmaista hautakiveä, mikä synnytti hänessä monia ajatuksia ja kysymyksiä. Miten ihmeessä maalaistyttö pienestä karjalaiskylästä oli pystynyt kouluttautumaan niin pitkälle?

Toinen ”kohtaaminen” ajoittui vuodelle 2017, kun Kujala oli toimittamassa Lahdenpohjan kauppalasta ja ihmisistä kertovaa Männää Lopottii-kirjaa.

Hän hämmästeli, miksi Suomelle itsenäisyyttä ja kansalaisille tasavertaista äänioikeutta ajanut, Jaakkimasta kotoisin ollut toimittaja-kansanedustaja oli jäänyt niin vähälle huomiolle. Suorastaan unohduksiin. Monesta paljon vähäpätöisemästäkin ihmisestä oli kirjoitettu elämäkerta.

Lahdenpohja-kirjan taitosta vastannut, Jaakkiman Sanomien päätoimittaja Tea Itkonen kannusti Kujalaa Tekla-elämäkerran tekoon, ja pian prosessi saikin alkunsa.

– Koko prosessi tiedon hankinnasta valmiiseen käsikirjoitukseen kesti noin kaksi vuotta, Kujala kertoo.

TEKLA – tahtonaisen elämä (Warelia 2022)on monelle taholle avautuva tietokirja. Teos perustuu Tekla Hultinin 1930-luvulla julkaisemiin päiväkirjoihin, julkaisemattomiin päiväkirjateksteihin, muistiinpanoihin sekä satoihin lehtijuttuihin. Lippusiin ja lappusiin.

Tärkeä lähde Kujalalle oli myös Venla Sainion 1970-luvulla tekemä väitöskirja poliitikko-Teklasta.

Kirjassa on mielenkiintoisia aineksia myös varta vasten meidän aikamme näkökulmasta. Kansanedustajana 1908–1924 Tekla muun muassa varoitteli aikalaisiaan myymästä venäläisille Suomesta maita ja mantuja. Samainen teesi on mitä ajankohtaisin yhä.

Eniten Tekla käyttikin voimiaan saadakseen käsitellyksi ja hyväksytyksi valmistelemansa lakiehdotuksen, mikä tarkoitti yleistä kieltoa ulkomaalaisille hankkia kiinteää omaisuutta Viipurin läänistä. Se olisi maamme tärkein puolustustoimi idästä tulevaa maahanmuuttoa vastaan. Kun lakiehdotus sitten aikanaan hyväksyttiin, Tekla piti sitä tärkeimpänä saavutuksenaan eduskunnassa.

Viittä kieltä taitanut, Jaakkimassa syntynyt palavasieluinen karjalaisnainen oli hoksaavainen ja lujatahtoinen. Hän oli valppaana myös 1910-luvulla, kun Suomen itsenäisyyden ovi oli raollaan Venäjän vallankumousten kuohuissa.

– Tekla se käänsi Svinhufvudinkin näkemään tuon tilaisuuden Suomelle, Kujala toteaa.

PAHIN ESTE Hultinin uralla oli syntyä naiseksi 1800-luvulla. Se oli ikään kuin syntymävika, jonka takia piti anoa ja saada erivapaus, jos halusi lukea itsenä ylioppilaaksi, opiskella yliopistossa tai hakea valtion virkaa.

– Tuo erivapaus piti hakea joka kerta uudelleen. Yksi kerta ei riittänyt.

Toinen este oli rahapula. Hultinien perheessä hääri viisi lasta ja heidän kouluttamisensa oli pienipalkkaiselle joskin säätyläisluokkaan kuuluneelle isälle suuri, taloudellinen rasite.

– Kirjojen ja lukukausimaksujen lisäksi piti kustantaa lasten asuminen koulukaupungeissaan, Viipurissa, Sortavalassa, Haminassa, Helsingissä.

Tekla alkoikin jo parikymppisenä Helsinkiin muutettuaan rahoittaa opintojaan kirjoittamalla sanomalehtiin juttuja. Suometar oli ensimmäinen julkaisu, joka tärppäsi.

Vuonna 1889 perustettua Päivälehteä hän avusti alun alkaen ja muutaman vuoden kuluttua hänet vakinaistettiin. Samalla hänestä tuli myös Suomen ensimmäinen, naispuolinen lehtitoimittaja.

Mikään vaikeus ei merkinnyt Teklalle niin suurta estettä, etteikö sitä olisi voinut ylittää. Hän harmitteli, että oli syntynyt naiseksi, mutta tiesi, että paras keino ylittää tuo este oli hankkia korkein mahdollinen koulutus.

Sosiaalisena ihmisenä hän ymmärsi varhain verkostoitumisen merkityksen – vaikka tuota sanaa ei ollut edes olemassa hänen aikanaan.

– Tekla oli rehellisesti oma itsensä. Erityisen ylpeä hän oli karjalaisista juuristaan ja toikin sen usein esille. 

Kujalan mukaan karjalaisuus tuli Teklassa esiin siten, ettei levottomien vuosien journalisti ja poliitikko aristellut ihmisiä. Hänen äitinsä opetti, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia, rikas tai köyhä, kouluja käynyt tai jopa kiertokoulun käymättä jättänyt.

LUE LISÄÄ 5.5.2022 KARJALA-LEHDESTÄ

KARI KUMPULAMPI


« Takaisin