Viipurin Reippaan mestarijoukkueessa pelasivat Gösta Berg, Valter Itäharju, Erkki Kariluoma, Eino Louhi, Allan Lagerström, Onni Peltonen, Leo Tukiainen ja Eino Turunen.
2022-06-01 09:17:53

Jääkiekon ensimmäinen mestari Viipurista

SUOMEN kansallisurheilulajiksi kohonneen jääkiekkoilun maailmanmestaruuskilpailut ovat käynnissä Tampereella ja Helsingissä. Kansa pääsee jälleen katsomoihin. Leijonajoukkueen olympiavoitto nosti kiekkohuumaa, kun yleisökin pääsee taas katsomoihin.

92 vuotta sitten aloittelevan urheilulajin ensimmäinen Suomen mestaruus meni Viipuriin. Salakkalahden jäällä Viipurin Reipas kukisti loppuottelussa helsinkiläisen Krononhagens IF:n selvin numeroin 5–1.

KARJALA-LEHDEN edustaja, nimimerkki Y, oli seuraamassa ottelua ja raportoi innostuneena: 

”Eilinen jääkiekkoloppuottelu Suomen mestaruudesta oli koonnut luistinradalle runsaasti yleisöä, mikä seikka osoittaa sitä, että tällä uudella palloilulla on meidänkin kaupungissamme jo vankka kannattajajoukko. Jääkiekkoilussa, jos missä, saa yleisö nähdä peliä koko rahan edestä, sillä tilanteet vaihtuvat siinä alituisesti, vauhti on läpi ottelun luja, jopa ajoittain kiihkeäkin, eikä ’kuolleita’ kohtia ehdi ilmaantua juuri ollenkaan.”

Hyökkääjä Jouko Bergin maalit ratkaisivat pelin. Puolustajista sai kehut Eino Turunen

Lehden innokas urheilukirjoittaja jatkoi ajan lennokkaaseen tyyliin:

”Se sanoisimmeko viipurilainen pelityyli, tai oikeammin ”susimainen pelitapa”, jonka joukkue on omaksunut ja jota se varsinkin kuluvana talvena on esittänyt entistä määräperäisimmin, on ollut hyödyksi jääkiekkoilijoillekin, sillä pelaajat siinä ovat kaikki jääpalloilijoita. Kevyt pallon kosketus, taitava ´triplailu´ ja notkea liikehtiminen olivat silmiin pistäviä ominaisuuksia Reippaan pelaajissa.”

Juttua oli höystetty neljällä valokuvalla.

SUOMEN Hockeyliitto perustettiin vasta 1929, joten mestaruus Salakkalahden jäällä ratkesi Suomen Luisteluliiton järjestämässä kisassa.

Viipurilaiset voittivat alkuotteluissa Helsingin Jalkapalloklubin 4–3 ja Tampereen Palloilijat 2–1.

Jääkiekko nousi kansallislajiksi
yhteiskunnan muutosten mukana 

JÄÄKIEKKOILUSTA on vajaassa sadassa vuodessa tullut Suomen suosituin urheilulaji katsojamäärillä ja lajissa liikkuvilla rahamäärillä mitattuna.

Lajista väitelleen karjalajuurisen filosofian tohtorin Kimmo Isotalon mukaan suosiota selittävät muun muassa parantuneet peli- ja harrastusolosuhteet, yhteiskunnan vaurastuminen, kaupungistuminen ja maajoukkueen arvokisamenestys, maailmanmestaruudet ja olympiavoitto.

Jääkiekkoilijat siirtyivät säiden armoilta luonnonjäiltä ensin 1956 tekojäälle ja 1965 sisähalliin. Kumpikin tapahtui Tampereella. Nykyisin halleja on reilusti yli kaksisataa.

Uusilla ja monikäyttöisillä olosuhteilla oli keskeinen merkitys kiekkoilijoiden pelitaitojen kehittymisessä, yleisön viihtyvyyden parantumisessa sekä yhtäältä Suomen Jääkiekkoliiton toiminnan tehostumisessa.

– KESKEISESSÄ roolissa olosuhderakentamisessa ovat olleet Jääkiekkoliitto, kunnat ja yksittäiset henkilöt. Tämä valtaosin miehistä muodostunut joukko on koostunut varsinkin vaikutusvaltaisissa tehtävissä toimineista poliitikoista ja liikemaailman asiantuntijoista. Lajille hyödyllisten vaikuttajien houkuttelu jääkiekon pariin on muutenkin yksi keskeisistä tekijöistä lajin kasvun taustalla, Kimmo Isotalo sanoo.

– Parantuneet harjoitus- ja peliolosuhteet mahdollistivat jääkiekkoilijoiden tason nousun. Toisaalta tähän vaikutti globalisaatio, mikä ilmeni suomalaispelaajien kiihtyvänä siirtymisenä Pohjois-Amerikan ja Euroopan kiekkosarjoihin sekä vastaavasti ulkomaalaisten saapumisessa Suomeen 1960- ja 1970-luvuilta lähtien.

NYKYISIN parhaat jääkiekkoammattilaiset tienaavat maailmalla isoja summia, eivätkä kotimaan liksatkaan ole taskurahaa. Toista oli ennen.

– Menestyvissä seuroissa, kuten Porin Karhuissa, pelaaja ansaitsi esimerkiksi 1965 mestaruuteen päättyneellä pelikaudella 1000–2000 markkaa (1800–3600€/2019), Isotalo kertoo tutkimuksessaan.

LUE LISÄÄ 19.5. 2022 KARJALA-LEHDESTÄ

OLAVI SAARINEN


« Takaisin