Saimaan kanavan Mälkiän sulun rakennustyömaa 1967, valokuvaaja Matti Uusihonko.
2022-06-01 09:18:19

Riski-investointi kanavaan jäi onneksi toteuttamatta

SAIMAAN kanava on täyttänyt 160 vuotta eli se on rakennettu Venäjän keisarin ja Suomen suurruhtinaskunnan aikaan. Tänä keväänä kanavalla ei ole kulkenut yksikään kaupalliseen liikenteeseen tarkoitettu alus, mutta kova poru on syntynyt siitä, käyttääkö nyky-Venäjä nyt julman tsaarinsa Vladimir Putinin ohjailemana kahden maan välillä kulkevaa vesiväylää hybridivaikuttamiseen.

Tällaista epäilyä ovat pitäneet yllä Yleisradion jälkiviisaat, jotka yrittävät olla kaukaa viisaita. Hybridivaikuttaminen on vakava asia, mutta kun sitä hokee joka asiassa, pelko voi haihtua.

HISTORIOITSIJA Jyrki Paaskoski muistutti Helsingin Sanomissa 1. toukokuuta, että läntisellä Suomella oli 1800-luvulla vaikeus ymmärtää Saimaan kanavaa ja historia toistaa itseään.

Paljon vettä ei ole ehtinyt kanavassa virrata sen jälkeen, kun suomalaiset yritykset ja ulkomaiset operaattorit tekivät päätöksen lopettaa kanavan käyttö. Ei siihen mitään hybridivaikuttamista tarvittu, vaan oikeat johtopäätökset lännen puolella.

Sillä, päättääkö Venäjä estää liikennöinnin Saimaan kanavalla vai ei, ei ole enää merkitystä. Voimassa on edelleen vuonna 2010 uusittu vuokrasopimus, joka on voimassa vuoteen 2060. 

Vuosivuokra on 1,2 miljoonaa euroa eli noin 3 300 euroa vuoden jokaista päivää kohden. Se on paljon tai vähän, riippuu miltä kantilta kanavan sulkua katselee.

VENÄJÄN  uumoillaan vaativan muutoksia Saimaan kanavan vuokrasopimukseen varsinkin, kun Suomi hakee Naton jäsenyyttä. 

Yksi Venäjän kannalta looginen, mutta muuten epälooginen veto olisi kanavavuokran vaatiminen ruplissa. Vuokran vaatiminen voisi jäädä päälle siinäkin tapauksessa, että Suomi lopettaisi täysin kanavan käytön – ja jopa siinä tapauksessa, että Venäjä estäisi sen niin kauan, kuin vuokraa ei makseta ruplissa.

Venäjä voi vaatia kanavavuokran maksamista ruplissa, vastoin sopimusta. Siinähän vaatii, Suomi ei maksa ruplilla niin kuin ei maksa loppuja maakaasujaan.

MIELENKIINTOINEN yksityiskohta, mutta strategisesti vähäpätöinen, on se, että Nordstream-kaasuputki kulkee kanavan ali Pällin ja Rättijärven paikkeilla.

Venäjä voi estää helposti kanavan käytön sulkemalla sen kuin raja-aseman, jollainen Rättijärven sulku itse asiassa onkin. Saman tempun voi Suomi tehdä Nuijamaalla.

Nykyään maalaillaan hybridivaikuttamisoletusten lisäksi suoria hyökkäyssotaskenaarioita. Niissä Saimaan kanavalla voisi olla samanlainen strateginen asema kuin Salpalinjalla, jos suomalaiset pitäisivät kanavan veden vallassa, tarvittaessa tulvettamalla ja tuhoamalla vuokra-alueen puoleiset sulut. Pioneeriaselajihan on liikkeen edistämistä tai vihollisen liikkeen estämistä.

Tällaisella kanavalinjalla olisi ehkäisevää vaikutusta Venäjän Karjalankannaksen joukko-osastojen operointikykyyn lännen suuntaan – niin kuin oli aikoinaan Salpalinjallakin, pelkkänä pelotteena.

SAIMAAN kanavassa virtaa toivottavasti vielä paljon vettä, ennen kuin asepukuiset asiantuntijat pohtivat A-studiossa tällaisia asioita.

On mahdollista, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan olisi alkanut vasta sen jälkeen, kun Suomi olisi jo ryhtynyt rakentamaan Parikkalan kansainvälistä raja-asemaa kaikelle liikenteelle ja pidentämään Saimaan kanavan sulkuja 95 miljoonalla eurolla.

Kanavapäällikkö Seppo Koivupuro muistutti jo ennen Venäjän hyökkäystä, että kanavainvestointi olisi kannattava vain, jos liikennevolyymi huomattavasti kasvaisi.

Raakapuun kuljetus Venäjältä Saimaan varren tehtailla ei enää käy päinsä. Kanavaveteraani muistutti myös siitä, että luoteisen Venäjän kanavajärjestelmän soveltuvuudesta uuden kokoluokan kanava-aluksille ei ole mitään takeita. 

Luoteis-Venäjän kanavilla voi tulla pohja vastaan ennen kuin sulku, jos sieltä vuosikymmenien päästä halutaan jotain laivata. Kanavan pidennysinvestointi olisi ollut riski ilman Ukrainan sotaakin. 

Näistä keskipitkän aikavälin vahingollisista hukkainvestoinneista on nyt säästytty. Kanavan tilalle on ehdotettu vielä kalliimpaa investointia, Kymijoen kanavaa. 

Kymin kanava voi saada ympäristöluvan vain, jos hanketta katsotaan poliittisesti läpi sormien. Samaan tapaan kuin katsottiin pitkään Rosatomin ydinvoimalaa Pyhäjoella.

MARKKU PAAKKINEN


« Takaisin