Suomen Pakolaisapu ry:n toiminnanjohtaja Annu Lehtisen molemmat vanhemmat olivat lapsievakkoja. – Vanhempieni sukujen kautta karjalaisuus on vahva osa myös minua, hän sanoo. (Kuva: Petri Laulajainen/Suomen Pakolaisapu)
2022-06-14 14:25:14

Suomeen saapunee noin 80 000 ukrainalaisevakkoa

HELSINKI

SUOMEN valmiudet ottaa vastaan pakolaisia ovat Pakolaisavun toiminnanjohtaja Annu Lehtisen mukaan nyt huomattavasti paremmat kuin vuonna 2015. Kuitenkaan vieläkään vastaanottojärjestelmämme ei ole kaikilta osin pystynyt vastaamaan Ukrainasta tulevien pakolaisten tarpeisiin.

Toukokuun alussa Ukrainasta paenneita oli jo runsaat 5,5 miljoonaa.
Heistä yli 3 miljoonaa on siirtynyt Puolaan. Suomeen virallisen suojelun piiriin rekisteröityneitä ukrainalaisevakkoja on tullut vasta noin 20 000, mutta luvun arvioidaan nelinkertaistuvan lähikuukausien aikana.

– Meillä on jo suuri määrä Ukrainan pakolaisia, jotka ovat heille kuuluvan viranomaistuen piirissä, mutta myös yhtä suuri määrä heitä, jotka eivät vielä ole. 

– Onneksi kansalaiset ovat olleet hyvin halukkaita auttamaan.  On viety tavaraa, haettu rajoilta suojaa tarvitsevia, tarjottu taloja tai tila omasta kodista. Kotimajoitus, joka perustuu toisen ihmisen kodissa asumiseen ei kriisin pitkittyessä ole kuitenkaan kestävä asumismuoto, hän korostaa.

SUOMEN PAKOLAISAPU RY on maan suurin pakolais- ja siirtolaiskysymyksiin erikoistunut asiantuntijajärjestö. Se auttaa vuosittain tuhansia ihmisiä toipumaan konflikteista ja kotoutumaan uusille asuinsijoilleen.

Lähes 60 vuoden aikana työ on näkynyt Suomen lisäksi Afrikassa, Lähi-idässä, Aasiassa ja Euroopassa. Tällä hetkellä toimitaan Suomessa, Ugandassa, Myanmarissa ja Etiopiassa.

Helvi Sipilä perusti Suomen Pakolaisavun vuonna 1965 YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n varainkeruu- ja tiedotusjärjestöksi. Nykyisin Pakolaisapu on YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n virallinen tiedotuskumppani Suomessa.

Suomessa Pakolaisapu toimii kuntien ja valtion kumppanina. Tavoitteena on kehittää yhdessä maahanmuuttajille suunnattuja palveluita, tuottaa toimintaa ja palveluita kotoutumisen tueksi. 

– Avun tarjoamisen valmius ukrainalaisille on ollut ennennäkemättömän suuri kaikkialla Euroopassa. Halu auttaa on jatkunut jo yli kaksi kuukautta.

– Erityisesti vapaaehtoisten tarjoamalla avulla on suuri merkitys. Samalla se sisältää hädänalaisten ihmisten kohdalla riskin siitä, että kaikkien aikeet eivät ole yksinomaan hyviä. Naiset ja lapset ovat aina erityisessä riskissä ihmiskaupalle ja hyväksikäytölle.

AUTTAMISEN TARVE tulee Annun mukaan todennäköisesti jatkumaan, mutta huomio Ukrainan tilannetta ja sieltä pakenevia kohtaan varmasti vähenee, kun uutisiin turrutaan ja oman elämän asiat tulevat keskiöön.

Kriisejä ja sotia on koko ajan menossa ympäri maailmaa. Siksi samanlaista auttamista tarvitaan muuallakin.  

– Kunpa jatkossakin suomalaiset olisivat yhtä valmiita auttamaan myös muita kotinsa jättämään joutuneita kansalaisuudesta, etnisyydestä, uskonnosta tai mistä tahansa seikasta riippumatta, Annu toivoo.

YHTEISKUNNALLISET asiat, kansainvälinen toimintaympäristö, ihmisten yhdenvertaiset oikeudet ja avun tarjoaminen muille alkoivat kiinnostaa Annua jo kouluvuosina.

Hän lähti opiskelemaan Lontooseen ja suoritti Master of Arts - tutkinnon kansainvälisissä suhteissa ja diplomatiassa Schiller International Universityssä 1995.

– Varsinainen opintojen jälkeinen työurani alkoi Vaasassa sijaitsevan Interpedia ry:n tiedottajana ja tukipalveluvastaavana. Opiskeluaikana oli kuitenkin jo selvää, että YK olisi tavoiteltava työnantaja.

– Siirryin YK-tehtäviin vuonna 2005. Tuolloin asemapaikkanani oli Vientiane. Laosissa työskentelin koordinaatiotehtävissä eri järjestöistä koostuvaa YK:n maatiimiä johtavassa koordinaatioryhmässä.

– Myöhemmin siirryin YK:n pääsihteerin alaiseen koko YK järjestelmän kattavaan linjaan Aasian ja Pacificin alueen koordinaation johtotehtäviin asemapaikkanani Bangkok Thaimaassa.

SUOMEEN Annu palasi loppuvuodesta 2011 perhesyistä sen sijaan, että olisi siirtynyt seuraaviin YK-tehtäviin Geneveen tai New Yorkiin. Hän jäi hyvin täysien ja kiireisten YK-vuosien jälkeen perhevapaalle. 

Sen jälkeen hän toimi 1,5 vuotta Lääkärin Sosiaalinen Vastuu ry:n toiminnanjohtajana terveyden tasa-arvon kysymysten parissa. Suomen Pakolaisapu ry:n toiminnanjohtajana hän aloitti marraskuussa 2014. 

– Työssäni johdan vajaan 200 työntekijän pakolaisuuden asiantuntijajärjestöä, jolla on pakolaisten uusia alkuja tukevaa toimintaa Suomessa, Etiopiassa, Ugandassa ja Myanmarissa. On palkitsevaa ja voimaannuttavaa tehdä työtä hienon ja asiantuntevan henkilöstön kanssa.

Parasta Annun mukaan on se, kun voi nähdä tekemänsä työn merkityksen pakolaisille, heidän selviytymiselleen ja mahdollisuudelleen löytää uusi polunpää elämään.

MARKKU SUMMA


« Takaisin