Lotta-Sofia Saahko kirjoittaa aina puolet kulloisestakin kirjastaan pappansa Jorma Saahkon talon yläkerrassa Valkeakoskella. (Kuva Meri Lantela)
2022-06-15 09:40:55

Lotta-Sofia Saahko ja matkalaukkulapsen elämä

BLOGGAAJA, kirjailija Lotta-Sofia Saahko on taitava tarinankertoja, matkalaukkulapsi. Hänen elämänsä on ollut löytöretkeä eri kulttuureissa. On sitä yhä. Parhaiten hän viihtyy Lontoossa, minne hän matkustaa säännöllisesti kirjoittamaan.

MATKALAUKKULAPSEN elämästä kertoo myös hänen uusi teoksensa Koti kulttuurien välissä. 

Kirjailija oli 1990-luvun alussa kaksivuotias, kun perhe muutti Saksaan insinööri-isän töiden perässä. Teini-iässä Lotta-Sofian matka jatkui perheen mukana Saksasta Kiinaan ja Puolaan.

Koulunsa hän kävi Saksassa ja Kiinassa, hän on opiskellut ja työskennellyt Suomessa, Puolassa ja Isossa-Britanniassa. Hän on asunut kymmenissä eri osoitteissa maassa ja maailmalla, Steinfurtissa, Shanghaissa, Lontoon Sohossa, Valkeakoskella, Tampereella... 

Kun Saahkon perhe päätti asettua Suomeen vauhdikkaiden reissuvuosien jälkeen, Lotta-Sofia sai huomata, ettei hän enää oikein sovikaan joukkoon. Hän oli kadottanut lähes kaiken sen, millä hän oli aina määritellyt itseään. Hän kyseli: minne minä kuulun? Missä on paikkani? Kuka olen, ellen sitten ole suomalainen? 

LOTTA-SOFIA kirjoittaa Koti kulttuurien välissä -kirjassaan:

”Pienenä tyttönä luulin, että identiteettini on suomalaisuus. Teininä tämä määritelmä mutkistui, kun olinkin saksalaisessa kulttuurissa kasvanut suomalainen Kiinassa.”

Kolmannen kulttuurin lapsi. Tätä Lotta-Sofialle ajan myötä hyvinkin tutuksi tullutta termiä käytti ensimmäisenä amerikkalainen sosiologi Ruth Useem vuonna 1950. Tutkija-kirjailija David Pollockin syvensi teemaa. Hänen mukaansa kolmannen kulttuurin lapsi eli matkalaukkulapsi on viettänyt suuren osan kehitysvuosistaan vanhempiensa kulttuurin ulkopuolella.

Perhe oli Lotta-Sofialle maailmalla muuttojen keskellä ainut tuki ja turva, ja niinpä hänen itsenäistymisensä viivästyi. Hän ei halunnut muuttaa kotoa pois. Hän pelkäsi sitä yli kaiken.

LIIKKUVA elämäntapa jäi Lotta-Sofialle sittemmin veriin. Hän oli 18-28-vuotiaana kirjoilla yli 20 osoitteessa neljässä maassa. Suomeen ja Valkeakoskelle muutettuaan keväällä 2020 hän keskittyi someen. Tätä kautta hänelle avautui uskomaton maailma pappansa Jorma Saahkon kanssa. Duo lauloi itsensä nopeasti kansankunnan sydämiin tunteellisilla videoesityksillään.

Lotta-Sofia saapui Valkeakoskelle koronaa pakoon suoraan teatteriopintojensa parista Itä-Lontoosta. Eipä siten ihme, että hänen Koti kulttuurien välissä -teoksessaan on myös huikea kuvaus liittyen teatterikoulujen pääsykokeisiin. 

Lotta-Sofia pyrki Lontoossa kahden viikon aikana viiteen teatterikouluun. Vasta viides eli viimeinen pääsykoekerta tärppäsi. Hän tulkitsi koe-esiintymisessä muun muassa monologin Tsehovin Lokki-näytelmästä. Esitys osui nappiin.

Onnistuneen koe-esiintymisen, monologin ansiosta periksi antamaton Lotta-Sofia hyväksyttiin Essexin yliopistoon teatteritaiteen maisteriohjelmaan yli kolmentuhannen hakijan joukossa.

KOTI KULTTUURIEN välissä -teos on selviytymistarina, kuvaus esteiden ja pelkojen voittamisesta, unelmien tavoittelusta, niiden toteuttamisesta. Kirja on syntynyt lentokentillä, Valkeakosken pappalassa ja Lontoon kahviloissa.

Kirjailija on jälleen kerran tarkkavaistoinen tarinankertoja, jolle on siunaantunut lahjoista kenties parhain: näkemisen lahja. Lotta-Sofian kielen laboratoriossa elämän pienet ja suuret palaset muuttuvat luontevasti tarinoiksi. Kaikki nuo surun ja juhlan aiheet, onnen ja ilon tunteet.

Alati muuttuvassa maailmassa ihmiset elävät enemmän eri kulttuurien välissä, moni potee kodittomuutta ja ulkopuolisuuden tunnetta, kyselee minuutensa perään. Lotta-Sofian Saahkon uusi teos sopii eritoten heille. Matkalaukkulapsista on kirjoitettu vähän, ja tälle teokselle uskoisi olevan kysyntää myös rajojemme ulkopuolella.

LUE LISÄÄ KARJALA-LEHDESTÄ 16.6.2022

KARI KUMPULAMPI


« Takaisin