-Olen evakko ja karjalainen, ne ominaisuudet ovat minussa aina eikä niitä tarvitse selittää, toteaa Jääskessä syntynyt valtioneuvos Riitta Uosukainen.
2022-06-15 09:40:32

Karjalainen nainen ylpeästi puhemiehenä

IMATRA

RIITTA UOSUKAINEN täyttää 80 vuotta. Humanistista ja fennougristista sukeutui raskaan sarjan poliittinen päättäjä.

Kieli on ajattelun väline. Valtioneuvos Riitta Uosukainen allekirjoittaa tämän filosofisen totuuden, vaikka sitä ei enää kovin paljon muistetakaan.

Suomen kieli köyhtyy ja rappeutuu kaikilla elämänalueilla: politiikassa, työssä, vapaa-ajassa, jopa journalismissa. Suomen kieli on myös uhanalainen, sillä englanti on vallannut alaa niin tieteen kuin markkinoinninkin maailmoissa.

Poliittisiksi broilereiksi kutsutut, 1900-luvun puolivälin jälkeen syntyneet ja korkeisiin asemiin kohonneet poliitikot hallitsevat usein vain politiikan kielen, koska eivät ole muuta puhetapaa, diskurssia, tarvinneetkaan.

Maailmantilannetta pohdittaessa Riitta Uosukainen ottaa esille Eino Leinon vuonna 1919 kirjoittaman runon ja lausuu sen, sopivissa kohdin paatoksella kuin Ella Eronen muinoin:

” Kuin syyttäjät seisomme 

aamussa ajan,

Ukraina ja Puola ja Suomi ja Viro,

Tuli tuiskavi myös Lätin, Liettuan pajan

Yks meillä on yhteinen tunnus ja kiro,

Me selvän nyt vaadimme 

raakuuden rajan,

Kuin lieneekin valtioviekkaus 

sen siro,

Näät Moskova pettää, 

on pettänyt ennen,

ja pettää tuhansien vuosien 

mennen.”

RIITTA UOSUKAINEN avaa albuminsa. Valokuvassa pienenoloinen Vladimir Putin astelee eduskunnan pääsihteerin Seppo Tiitisen ja puhemiehen välissä vuonna 1991.

– Keskustelimme Putinin kanssa saksaksi. Silloin ajattelin, että hänestä voisi tulla ihan kunnon ihminen, vaikka hän ei ymmärtänytkään parlamentarismista mitään. Toisin kävi ja elämme kauheita aikoja, Uosukainen sanoo.

Uosukainen valittiin eduskunnan ensimmäiseksi naispuhemieheksi vuonna 1994. Hän on myös ensimmäinen naisvaltioneuvos ja nykyään ainoa elossa oleva.

– Eduskunnan puhemiehen tehtävä on ollut miulle kaikkein tärkein. Halusin nostaa eduskunnan merkitystä ja parantaa laitoksen keskustelukulttuuria pitämällä samalla kiinni sen säännöistä. 

– Pääsihteeri Kofi Annanille sanoin vierailun aikana, että puhemiehen työ on kuin sinfoniaorkesteria johtaisi. Sitten tulikin kiitoskirje, jonka kuoressa luki ”Rouva kapellimestari Riitta Uosukainen”, valtioneuvos naurahtaa.

Tasa-arvokeskustelussa  on esiin noussut eduskunnan puhemiehen nimityksen muuttaminen puheenjohtajaksi. Tätä ei Uosukainen sulata.

– Olen niin nainen kuin olla voi ja taistellut aina tasa-arvon puolesta, mutta niin arvokasta ins-tituutiota kuin eduskuntaa johtakoon puhemies oli hän sitten mies tai nainen, on entisen puhemiehen mielipide. 

Rouva kapellimestari palaa poliittista uraansa edeltäviin vuosiin.

– En tosiaankaan ole pienimmässäkään määrin poliittinen broileri. Ennen kuin miuta pyydettiin politiikkaan ja valittiin eduskuntaan vuonna 1983, olin opiskellut aika nopeasti lisensiaatiksi asti ja ollut vuosia opettajana, valtioneuvos muistelee.

Äidinkielen opettajan töitä edeltäneet opiskeluvuodet kertovat jääskeläisen evakkotytön pitkästä tiestä valtakunnan huipulle.

Riitta Uosukainen kirjoitti vuonna 1961 ylioppilaaksi Imatran Kaksoisyhteislyseosta. Välivuodet olivat silloin tuntematonta ylellisyyttä.

– 1960-luvulla opiskelijan piti tehdä töitä, että yleensä tuli toimeen. Miulla oli hyviä kesätyöpaikkoja alkaen Kaukopään tehtaan kartonkikonttorista, Uosukainen aloittaa.

– Yhden kesän nimestin Wiipurilaisen osakunnan retkellä Lemillä, pienessä eteläkarjalaisessa kunnassa. 

Sitten seurasivat Helsingin opiskeluvuodet, jolloin Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan nuori opiskelija tutustui niin luoviin kuin kaupallisiinkin aloihin.

– Helsingissä ehdin tehdä töitä taideteollisuusliike Artekin keramiikkaosastolla, Kauppalehden kesätoimittajana ja Tammen kustannusvirkailijana, valtioneuvos mainitsee.

Uosukaisen elämässä vuodet 1969–1983 merkitsivät monipuolisia tehtäviä lukiossa, Joensuun yliopistossa ja Kymen läänin äidinkielen lääninkouluttajana.

– Olen melko myöhään politiikkaan lähtenyt humanisti ja fennougristi, jonka poliittisella agendalla ovat kärjessä sivistys ja puolustus, Riitta Uosukainen tiivistää uraansa.

EDUSKUNTATYÖ alkoi vuonna 1983 kokoomuksen edustajana ja johti opetusministerin tehtäviin Ahon hallituksessa 1990-luvulla ennen puhemieskausia.Presidentinvaali vuonna 2000 nostaa esiin valoisia muistoja, vaikka Uosukainen ei päässytkään toiselle kierrokselle kolmanneksi eniten ääniä saaneena.

– Pettymyksen jälkeen lähdettiin lomalle Dubaihin. Sieltä Topi osti miulle kolmella helmelle varustetun sormuksen, sanojensa mukaan rouva numero kolmelle, hän naurahtaa.

”Venäjä, Venäjä, Venäjä”, sanoi Uosukaisen puoluetoveri, puolustusministeri Jyri Häkämies vuonna 2007 ja aiheutti ulkopoliittisen kohun. 

Niihin aikoihin Suomessa sanottiin myös ”Karjala, Karjala, Karjala”, mutta se ei aiheuttanut enää niin suurta kohua. Kun Neuvostoliitto romahti ja Boris Jeltsin nousi ramman uuden valtion johtoon, Uosukainen sai yllättävän myönteisen signaalin itärajan takaa.

– Olen evakko ja karjalainen, ne ominaisuudet ovat minussa aina eikä niitä tarvitse selittää. Olemme kärsineet vääryyttä ja sen olen sanonut, mutta en ole vaatinut Karjalaa takaisin.

– Boris Jeltsiniä olen kiittänyt siitä, että hän tunnusti Neuvostoliiton ja Stalinin tekemän talvisodan virheen. Nyt Venäjän reaktiot ovat taas täysin päinvastaisia, valtioneuvos arvioi.

VENÄJÄN reaktioiden takia Suomi on joutunut itse reagoimaan. Maa haluaa liittyä Natoon ja vahvistaa samalla omaa puolustustaan ja rajaturvallisuuttaan.

– Suomen tie Natoon on ollut helpompi kuin Euroopan unioniin, lukuun ottamatta nyt  vastaan tulleita vaikeuksia Turkin kanssa, Uosukainen arvioi.

Uosukaisen kodista on muutaman kilometrin matka Venäjän rajalle ja vielä vähemmän Immolan raja- ja merivartiokouluun.

Keskustelu käy kuumana siitä, pitäisikö rajalle saada vankkaa aitaa turvallisuutta lisäämään.

– Miuta ei raja pelota, koska sillä on vankka suoja rajavartiolaitoksessa ja Puolustusvoimissa. Aitaa ei tarvita, vaan on edelleen kehitettävä moderneja keinoja taata rajaturvallisuus, Uosukainen painottaa.

Riitta Uosukainen täyttää 80 vuotta 18. päivänä kesäkuuta.


MARKKU PAAKKINEN


« Takaisin