Ukrainan sota on nostanut esille monia erikoisuuksia kybersodan rintamalta. Venäjä ei ole kyennyt lamauttamaan maan infrastruktuuria massiivisilla kyberhyökkäyksillä, vaan on saanut vastaansa Ukrainan puolesta taistelevan globaalin hakkeriarmeijan. –
2022-08-03 10:06:34

Euroopalla ei ole varaa unohtaa Ukrainaa

HELSINKI

UKRAINAN sodan lopputuloksella on suuri merkitys koko Euroopan turvallisuudelle. Emme saa unohtaa Ukrainaa. Meidän on tuettava ukrainalaisia entistä vahvemmin, kyberturvallisuuden työelämäprofessori, sotatieteiden tohtori Jarno Limnéll sanoo.

Ukraina on Limnéllin mukaan muistutus siitä, mitä merkitsee, kun oma kansa lähtee puolustamaan kaikin keinoin maataan ylivoimaiseksi arvioitua hyökkääjää vastaan.

– Ukrainalaisilla on henkinen ylivoima ja vahva yhteinen tahto, kun he käyvät taistelua olemassaolostaan, hän sanoo.

Limnéll muistuttaa, että Suomellakin on Naton jäsenenä edelleen vastuu puolustaa itse omaa maataan. Jäsenyyden keskeinen merkitys on siinä, että se nostaa Venäjän kynnystä hyökätä Suomeen, koska se olisi hyökkäys koko Natoa vastaan.

– Suomi on nyt hyväksytty Naton tarkkailijajäseneksi. Oma arvioni on se, että ennen kun uudenvuoden raketteja ammutaan, Suomi on Naton jäsen, hän sanoo.

LIMNÉLL on maamme tunnetuimpia kyberturvallisuuden asiantuntijoita,
jonka lausunnoille mediassa riittää kysyntää.

Mitä kyberturvallisuus on?  - On fyysinen maailma ja teknologiaan pohjautuva digitaalinen maailma. Kummankin maailman turvallisuudesta tulee huolehtia.

–Fyysinen maailma toimii yhä enemmän digitaalisen maailman varassa. Jos tietokone ei toimi eikä data liiku, silloin ollaan suurissa vaikeuksissa,
Limnéll sanoo.

Mitkä ovat merkittäviä kyberuhkia? 

– Kun puhutaan kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvista hyökkäyksistä Suomessa, niin nostaisin esille finanssialan ja terveydenhuollon tietojärjestelmät sekä energianjakelun ja -tuotannon.

– Esimerkiksi mitä pidempään Nato-prosessi kestää, sitä enemmän se antaa Venäjälle aikaa painostamiseen ja erilaiseen hybridivaikuttamiseen. Työkalupakki on laaja, Limnéll sanoo.

Kyberturvallisuuden taso on Suomessa vuoden 2020 Digibarometrin maiden vertailussa keskiarvon paremmalla puolella, mutta kirittävää riittää.

– Kyberturvallinen toimintaympäristö on tänä päivänä merkittävä kilpailukykytekijä. Suomesta voi tulla globaaleille yrityksille houkutteleva sijoituspaikka, jos kyberturvallisuutemme on ja pysyy kunnossa.

YLIOPPILAAKSI päästyään Limnéll lähti suorittamaan asepalvelusta ja jäi sille tielle; kävi Kadettikoulun ja aloitti uran puolustusvoimien palveluksessa.

Hän on suorittanut myös valtiotieteen maisterin tutkinnon pääaineena poliittinen historia Helsingin yliopistossa. Sotatieteiden tohtoriksi hän väitteli 2009 Maanpuolustuskorkeakoulussa.

– Olin armeijan leivissä upseerina kymmenen vuotta, viimeksi opettajana MPKK:n strategian laitoksella. Sieltä lähdin siviilin reservin majurina turvallisuusalan konsultiksi.

Limnéll aloitti siviilityöt liike-elämässä. Myöhemmin eli vuonna 2014 hänet nimitettiin Aalto-yliopistoon kyberturvallisuuden työelämäprofessoriksi. Nykyisin hänellä on myös kolme dosentuuria eri yliopistoissa.

Limnéll oli ensimmäinen kyberturvallisuuden professori Suomessa. Nyt alan professuureja on jo muissakin yliopistoissa.

– Olen ollut aina kiinnostunut turvallisuudesta. Kun kyberturvallisuus ja alan asiantuntemus alkoivat runsaat kymmenen vuotta sitten korostua, ala sai minusta niskalenkin  ja vei mukanaan.

Politiikkaan Limnéll sai kipinän jo lukioaikana. Jos hänestä ei olisi tullut sotilasta, hän olisi silloin hakeutunut politiikkaan. 

Sinne hän on päätynyt nyt aikuisiällä.

– Tulin valituksi 2021 Espoon kaupunginvaltuustoon ja nyt toimin sen puheenjohtajana. Aluevaaleissa 2022 minut valittiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon ja toimin senkin puheenjohtajana.

MARKKU SUMMA


« Takaisin