– Ilahdun vastauksesta yhteenkin kysymykseen, pienetkin asiat ovat tärkeitä, sanoo maisemantutkija Maritta Lehtinen.
2020-01-15 10:37:37

Tutkija kaipaa tietoja Viipurin ja Sortavalan pihoista

PORI

PORILAINEN maisemantutkija Maritta Lehtinen kerää väitöstyötään varten tietoja rajan taakse jääneiden kaupunkien puistoissa ja pihoissa harjoitetusta viljelystä sekä puutarhan ja eläinten hoidosta.

– Kun olen tutustunut moniin eri arkistoaineistoihin, olen ollut hämmästynyt siitä, kuinka vähän näistä asioista löytyy mainintoja. Varsinkaan menetettyjen kaupunkien maatalouden näkyvyyttä kaupunkikuvassa ei ole juurikaan tutkittu, jonkin verran kyllä joidenkin muiden. 

Suomalaiset naiset ovat muistitietokeräyksissä kirjanneet tarkoin tekemäänsä työtä vuosien 1939-44 väliltä. 

– Kirjoitukset eivät kuitenkaan kerro, kasvatettiinko karjalaisissa kaupungeissa elintarvikkeita, ja jos, niin mitä, tai mistä muualta ruokaa saatiin, maaseudulta, sukulaisilta. Nämä asiat ovat jääneet unohduksiin, harmittelee tutkija. 

 – Aloin miettiä, kuinkahan paljon maatalouteen ja sen näkyvyyteen kaupunkikuvassa ovat vaikuttaneet rajojen ja väestön siirrot. Se onkin pääkysymykseni.

Paljon muutakin kysyttävää on:

– Kun suomalaiset lähtivät evakkoon, mitä kotipaikoille jäi? Mitä välirauhan aikana säilyi tai jäi säilymättä kaupunkien puistoissa, pihoissa ja puutarhoissa? Oliko marjapensaita, omenapuita? Miten neuvostouudisasukkaat toimivat näiden palstojen ja pihojen kanssa?

– Kun Karjalaan palattiin vuonna 1942, millaisina evakot näkivät entiset pihansa ja puistonsa? Mitä uudisasukkaat olivat tehneet tutuille kasvimaille? Entä viimeisen lähdön aikaan vuonna 1944, millaiseen kuntoon pihat, puistot, koulukasvitarhat ja siirtolapuutarhat jäivät? 

Tutkija toivoo tietoa myös kotieläimistä. Vajoissa ja kellareissa pidettiin niin lampaita, kaneja kuin possujakin. Vuoden 1942 ruokapulassa maatalousministeriö kehotti ruoan kasvattamiseen.

– Se tieto, mitä sotien aikana opittiin ruoan kasvattamisesta, ei saisi kadota. Siitä olisi opiksi nykyäänkin.

Väitöstyö koostuu artikkeleista, jotka on rajattu vuosiin 1939–1949.

– Vuoden 1949 otin aikarajaksi, koska tuolloin Neuvosto-Viipurissa juhlittiin kaupungin vapauttamisen viisivuotisjuhlia ja Vyborgskij bolševik -lehdessä todettiin ”kaupungin ylittäneen sotaa edeltäneiden toimintojensa kehitystason”. Mitä tuo aika merkitsi kaupunkien maataloudelle?

Kun Maritta Lehtinen aloitti tutkimuksensa kevättalvella 2018 Porin suunnan evakoiden parissa, hän sai ilahtuneen vastaanoton.

– Sain kuulla, että tällainen tutkimus oli kovin mieleinen. 

Sortavalan ja Viipurin toisen maailmansodan aikaisesta kaupunkimaataloudesta ei arkistoista tahdo löytää tietoa, joten tutkija jalkautuisi mielellään mukaan jonkin karjalaisseuran kotiseutumatkalle – pyytää saa.

– Jo ensimmäisellä muistitietomatkallani toukokuussa 2018 Viipurin sorvalilaisten kanssa pääsin haastattelemaan paikallisia evakoita. 

Tähän mennessä hän on saanut vastauksia Porin seudulla asuvilta entisiltä Viipurin ja Sortavalan asukkailta ja heidän jälkeläisiltään, myös joiltakin Viipurin loikkaslaisilta ja sorvalilaisilta sekä Itä- ja Keski-Suomessa asuvilta evakoilta.

Tutkijan tavoitteena on päästä juttusille myös Sortavalassa ja Viipurissa asuvien venäläisten uudisasukkaitten jälkeläisten kanssa, pari heistä hän on jo tavannutkin.

– Mahdollisesti entisiä neuvostouudisasukkaitakin voisi vielä tavoittaa. 

Maritta on venäjänkielentaitoinen ja tuntee maata; hän on työskennellyt Moskovassa kansainvälisen yrityksen palveluksessa. Ihan tavanomaista ei ole, että tutkija itse pystyy hoitamaan työnsä venäjäksi.

Tutkimukseen voi osallistua postitse tai sähköpostitse. Tutkijan voi myös tavata kasvotusten tai kysely voidaan tehdä kävelyhaastattelun muodossa Sortavalassa tai Viipurissa. 

– Kaikki muistitieto on tärkeää. Ilahdun vastauksesta yhteenkin kysymykseen, pienetkin asiat ovat tärkeitä, tutkija korostaa.

Seuraavan neljän vuoden aikana hän aikoo viettää paljon aikaa Venäjän ja Suomen arkistoissa. Vaikka Maritta mielellään upottaa sormensa multaan itsekin, oman puutarhan hoito saattaa nyt jäädä vähemmälle.

Yhteystiedot: Maritta Lehtinen, Itsenäisyydenkatu 47 B 25, 28100 Pori, puh. 050 368 5799, sähköpsti: maanleh@utu.fi


LUE LISÄÄ 19.12.2019 KARJALA-LEHDESTÄ TAI VERKKOLEHDESTÄ karjalalehti.edocker.com

KANERVA FRANTTI


« Takaisin