Kaisa Kauttoa (vas.) ja Eeva Tammea yhdistää sekä kiinnostus historiaan että sukulaisuus. Molemmat ovat kaukolalaisten Matti ja Varpu (o.s. Häkli) Kaljusen jälkeläisiä.
2020-01-15 12:31:49

Viipurin Lepolasta käynnissä tutkimushanke

Tietokirjailija ja sotahistorioitsija Eeva Tammi sekä kulttuurihistorian opiskelija ja kanttori Kaisa Kautto ahertavat  Viipurin Lepolan hautausmaata koskevan tutkimushankkeen parissa. Projektin nimi on ”Hellästi rakastettu – hautakiviä Viipurin Lepolassa”. 

– Valokuvaamme kaikki Lepolassa säilyneet suomalaiset hautakivet ja yritämme löytää kivien taakse kätkeytyviä tarinoita. Ymmärrettävästi tietoja löytyy paremmin elämässään merkkitekoihin yltäneestä henkilöstä kuin kolmekuisena kuolleesta tyttövauvasta, vaikka meille molempien tarinat ovat muuten aivan yhtä tärkeitä. Keräämästämme aineistosta julkaisemme kirjan, jolla kunnioitamme Lepolaan haudattujen muistoa ja vaalimme katoavaa suomalaista kulttuuriperintöä, tutkijakaksikko kertoo.

Pari kilometriä Viipurin keskustasta Pietarin suuntaan, Lepolan kaupunginosassa sijaitseva kiviaidan ympäröimä hautausmaa käsittää kolme aluetta: Vanha Ristimäen, Lepolan ja Rauhalan. Kun Lepolassa hautapaikat täyttyivät, alue laajeni Kannaksentien toiselle puolelle, jossa sijaitsi useiden eri seurakuntien hautausmaita.

Lepola on yksi niistä lukuisista suomalaisista hautausmaista, jotka neuvostoaikana otettiin uusiokäyttöön. Venäläiset hautasivat omat vainajansa suomalaisten päälle, hautakivet hiottiin ja niihin hakattiin uudet nimet. Alueelle on haudattu myös parituhatta Viipurin ja sen lähiseutujen taisteluissa menehtynyttä venäläissotilasta. 

Uusiokäytöstä huolimatta Lepolassa on säilynyt suomalaisia hautakiviä enemmän kuin esimerkiksi Sorvalin hautausmaalla. 

– Lepolassa haudat olivat hyvin lähekkäin ja kulkuväylät kapeita. Se teki kivien poiskuljettamisen hankalaksi. Hautakivistä näkee yhä selkeästi, onko se vanha suomalainen hautakivi vai neuvostoaikainen, Eeva Tammi sanoo.

– Aiomme puhdistaa löytämiämme kiviä, mutta niiden pystyyn nostamiseen eivät resurssimme riitä, Kaisa Kautto lisää.

Lepolasta saivat viimeisen leposijansa Viipurin maa- ja kaupunkiseurakuntiin kuuluneet viipurilaiset. 

Rauhalaan on haudattu muun muassa Suomen kenraalikuvernööri Alexander Thesleff (1778–1847), suomenkielisen kirjallisuuden isänä pidetty Jaakko Juteini (1781–1855), liikemies ja kauppaneuvos Feodor Sergejeff  (1840–1924) sekä kauppaneuvos Juho Lallukka (1852–1913) ja hänen puolisonsa Maria (1858–1923). 

Lallukoiden hautapaikalla paljastettiin viime kesänä teollisuuden ja liikkeenharjoittajain seura Pamauksen kustantama muistomerkki. Alkuperäinen, kuvanveistäjä Emil Wikströmin tekemä muistomerkki sijaitsee Lappeenrannan Vanhalla hautausmaalla, jonne se siirrettiin 1986.

Kirjailija ja valistusmies Jaakko Juteinin hautakivi oli vuosikymmeniä kadoksissa, mutta Pro Sorvalin hautausmaa -yhdistyksen aktiivit löysivät siitä osia jätekasan alta kesällä 2018. Löytyneestä hautakiven puolikkaasta on vielä luettavissa osa tekstistä:  ”Tässä lepää maallisen viisauden tohtori Jaakko Juteini.”

Eeva Tammen ja Kaisa Kauton Lepola-hanke käynnistyi syksyllä 2019. Kuluneen syksyn aikana he kartoittivat kokonaisuutta ja kuvasivat hautakiviä. Kuvaaminen tulee vaatimaan heiltä vielä muutaman Viipurin-reissun. 

Seuraavaksi kaksikko alkaa käydä läpi arkistoista, kirjoista ja verkosta löytyvää lähdeaineistoa. Myös ennen sotia ilmestyneiden Karjala-lehtien kuolinilmoituksista löytyy heidän kaipaamaansa tietoa.

Rauhalan alueen tutkimista helpottaa siitä löytyvä hautapaikkakartta. Muilta alueilta karttaa ei enää ole. Myöskään kaikki kirkonkirjat eivät ole täydellisiä, sillä niitä tuhoutui sotien melskeissä. Esimerkiksi tuomiokirkkoseurakunnan kirkonkirjoja paloi pommituksessa kesäkuussa 1944, kun niitä oltiin siirtämässä turvaan. 

– Viipurista löytyy valtavasti kirjoja ja muuta lähdemateriaalia, Eeva Tammi toteaa.

Eeva Tammi ja Kaisa Kautto ovat levittäneet tietoa hankkeestaan muun muassa sosiaalisessa mediassa ja he ovat jo saaneet useita yhteydenottoja. 

Kaikki Lepolaan liittyvä tieto on tervetullutta, samoin vanhat valokuvat esimerkiksi hautajaisista. 

– Käsittelemme saamaamme tietoa ja valokuvia hienovaraisesti ja jokaista Lepolaan jäänyttä vainajaa kunnioittaen, tutkijat lupaavat. 

Lepolaan liittyvää materiaalia voi lähettää Kaisa Kautolle osoitteeseen kautto.kaisa@gmail.com, puh: 044 550 4455 tai Eeva Tammelle eeva.historia@gmail.com, puh: 0500 206 107.

PÄIVI PARJANEN-VÄTTÖ


« Takaisin