Mikko Koho esitteli Sotasammon sotavankisovellusta Kansallisarkistossa.
2020-06-17 12:38:13

Sotasammon takominen toi tohtorin hatun

Maailma on elänyt koronapandemian kurimuksessa. Toista maailmansotaa voi kuitenkin pitää ihmiskunnan suurimpana globaalina tragediana.

Palkittu Sotasampo-tietopalvelu yhdistää Suomen sotahistoriallista tietoa eri lähteistä avoimeksi linkitetyksi dataksi. Tiedoista koostetaan vastauksia järjestelmän käyttäjien kysymyksiin. Palvelulla on ollut tähän mennessä 700 000 käyttäjää, mikä vastaa yli kymmenesosaa suomalaisista.
Sotasammon tutkimustyössä mukana ollut Mikko Koho väitteli aiheesta filosofian tohtoriksi Aalto-yliopistossa.

Helsingissä asuvan Kohon juuret ovat menetetyssä Karjalassa. 

– Isoisäni Eino Koho on kotoisin Terijoen Tyrisevältä. Karjalaisuus merkitsee minulle ennen kaikkea sukujuuria ja kiinnostusta alueen ja karjalaisten historiaan. Sukuni historiaan ja entiseen kotiseutuun on kiinnostavaa tutustua ja perehtyä.

VÄITÖSTILAISUUS järjestettiin vallitsevan koronatilanteen takia etäyhteydellä. Vastaväittäjä otti osaa Espanjasta. Yleisöä oli Suomen lisäksi ainakin Italiasta ja Isosta-Britanniasta. 

– Tiedon yhdistäminen useista lähteistä auttaa ymmärtämään sotien historiaa syvällisemmin kuin tarkastelemalla yksittäisiä lähteitä. Henkilöt ja heihin liittyvät tiedot ovat tärkeässä roolissa monissa aineistoissa. Tiedot rikastuvat pala palalta, kun niitä yhdistetään.

– Melkein kaikille Sotasammon noin sadasta tuhannesta henkilöstä tiedetään ammatti. Viime vuonna tehdyn rikkaan ammattiontologian ansiosta lähes jokaiselle henkilölle voidaan arvioida heidän sosiaalinen statuksensa. 

– Aineisto mahdollistaa uudenlaisiin tutkimuskysymyksiin vastaamisen. Toistaiseksi tämä onnistuu esimerkiksi avoimen rajapinnan kautta, mutta nämä on tarkoitus tuoda vielä kaikkien ulottuville osaksi portaalia, Koho kertoo.

SOTASAMPOON on vuoden 2015 julkaisun jälkeen lisätty sankarihautausmaat vuonna 2017 ja viimeisimpänä sotavangit marraskuussa 2019. Näille on omat näkymät ja kotisivut Sotasampo -portaalissa (sotasampo.fi). 

Projektin taustalla on ajatus siitä, että sotahistoriallisen tiedon tuominen helpommin saataville lisää ymmärrystä sodasta ja osaltaan edistää rauhaa tulevaisuudessa.

Sotasammon data on alusta asti ollut saatavilla avoimen rajapinnan kautta ja viime vuonna se julkaistiin myös tiedostoina avoimesti ladattavaksi tutkimusaineistojen jakamiseen tarkoitetun Zenodo-palvelun kautta: https://zenodo.org/record/3611322#.Xs_rUC2w0W8.

SOTASAMMON kehittämiseksi on suunnitelmia, mutta juuri tällä hetkellä uusia täydennyksiä ei ole työn alla. 

– Käyttäjät lähettävät meille usein palautetta, joka sisältää korjauksia tai lisäyksiä Sotasammon tietoihin ja yksi kiinnostava aihe jatkon kannalta olisi kehittää järjestelmä tietojen keräämiseen suoraan käyttäjiltä, Mikko Koho sanoo.

Hän on aloittanut tänä vuonna tutkijatohtorina Helsingin Yliopiston Digitaalisten ihmistieteiden keskus HELDIG:ssä ja on edelleen mukana Sotasammon kehityksessä.

VÄITÖSKIRJANSA tekemisen Koho aloitti 2015, jolloin Sotasampo-projekti oli juuri pääsemässä vauhtiin hänen tutkimusryhmässään.

– Sotasammon roolin ei pitänyt alunperin olla aivan näin suuri väitöskirjatutkimuksessani, mutta projektin otettua hyvin tuulta alleen, tuli tätä sampoa taottua sitten koko väitöskirjan verran. 

– Projektissa on ollut jollain tapaa osallisena yhteensä ainakin 12 henkilöä tutkimusryhmässämme. Sotasampoon liittyen on aiemmin tehty myös kolme diplomityötä sekä yksi pro gradu. Lisäksi projektissa on toki ollut mukana useita yhteistyötahoja kuten Kansallisarkisto.

Lue lisää 11.6. 2020 Karjala-lehdestä.

OLAVI SAARINEN


« Takaisin