Pääkaupungin Karjalaisten Nuorten Roigu on yksi Rami Melingin ohjaamista ryhmistä. Kuva vuoden takaisilta Karjalaisen Nuorisoliiton kevätpäiviltä ja sen otti Tinja Nerkko.
2020-06-17 12:38:34

Tanssiharrastus on taipunut kaikkiin elämänvaiheisiin

Rami Meling ja kansantanssi ovat erottamaton parivaljakko. 

– Kansantanssissa vetoaa sen monipuolisuus, yhteisöllisyys ja tekemisen meininki sekä se, että jokaisella tanssilla on oma tarinansa oli kyse sitten vanhasta muistiin merkitystä tai uudesta perinteen pohjalta koreografioidusta tanssista, lähes 40 vuotta harrastuksensa parissa viihtynyt Rami tiivistää.

Hän aloitti kansantanssin alakouluikäisenä Tikkurilan karjalaisissa. 

– Lapsena tärkein motivaattori oli tanssin riemu, kivat kaverit ja kimpassa tekeminen, mutta tanssiharrastuksen valintaan vaikutti sekin, että äitini Ritva Meling on kansantanssiohjaaja. Äiti aloitti ohjaamisen jo 70-luvulla ja lopetti vasta tänä keväänä.

Tikkurilan karjalaisten ja nimivaihdoksen jälkeen Vantaan Karjalaseuran  lapsiryhmistä Ramin tie vei Pääkaupungin Karjalaisten Nuorten lasten ja aikuisten ryhmiin, Keravan kansantanssijoihin ja tamperelaiseen kansantanssi- ja musiikkiryhmä Sorokoskaan. Nykyisin hän tanssii ja ohjaa Pääkaupungin Karjalaisten Nuorten Pitko-, Roigu- ja Troppu-ryhmissä.

RAMI MELING on joutunut useat kerrat selittämään ihmettelijöille, miksi valitsi juuri tanhut. Tunnetustihan ne ovat tyttövoittoinen harrastus.

– Nuoruudessa oli kausi, kun kansantanssiharrastuksestani en hirveästi huudellut. Varsinkin kun muutin uudelle paikkakunnalle yläasteelle, meni aika monta vuotta ennen kuin uskalsin ylpeästi tuoda harrastukseni esiin. 

– Toisaalta jos kaverit joskus osuivat katsomaan esitystä, he olivat vaikuttuneita, kun tanhu ei  ollutkaan niin pölyttynyttä kuin he kuvittelivat. Ja onhan se kasvattanut itsetuntoani, kun olen monesti ollut mukana kuvioissa ainoana poikana ja selvinnyt siitä kunnialla, hän hymyilee.

Rami ei ole koskaan edes harkinnut lopettavansa tanssimista, niin juurtunut hän siihen on. Erilaiset elämänvaiheet opiskeluineen, työuran luomisineen ja perheenperustamisineen ovat vain muokanneet sitä, missä muodossa tanssi on hänen mukanaan kulkenut. 

–  Esimerkiksi kun lapsemme syntyivät, oli itsestään selvää, että heidät otetaan mukaan harrastukseemme eikä niin, että me lopetamme sen perheen takia.

Rami sanoo kansantanssin arvostuksen kasvavan koko ajan, mutta nuorten harrastuksena se ei silti yllä suosituimpien joukkoon.

– Kyllähän kansantanssi joutuu taistelemaan paikastaan muiden harrastusten keskellä. Vieläkin tuntuu olevan vallalla mielikuva, että tanhua harrastavat vain pienet lapset tai vanhukset. 

– Kansantanssi on kuitenkin kehittynyt valtavasti ja on hyvin  monipuolista. Se toimii upeasti esimerkiksi jonkin palloilulajin tukilajina, koska siinä opitaan rytmiä, hahmotuskykyä, ryhmässä toimimista, askeltekniikkaa ja kehonhallintaa, hän luettelee

PÄIVI PARJANEN-VÄTTÖ


« Takaisin