Minna Rautiainen-Cimrinillä on Rautjärven kansallispuku. Se on jo Värttinä-ajalta. Kuvassa Suomi 100-itsenäisyyspäiväjuhlassa Cimrinien Sunprime C-lounge -hotellissa Sükrü ja Minna. (Kuva: Markku Jauhola)
2020-07-08 09:34:24

Turkkiin kotiutunut pesunkestävä karjalainen

ALANYA

Vaalin karjalaista identiteettiäni täällä Turkissa monin tavoin. Karjalaisuus jatkuu myös lapsissani. Hekin sanovat ”mie ja sie”, rääkkyläjuurinen Minna Rautiainen-Cimrin kertoo.

Minna muutti Turkkiin 2002 tavattuaan Alanyassa työmatkalla tulevan miehensä Sükrün vuotta aikaisemmin.

– Meillä on kaksi lasta, 14-vuotias tytär Aida ja 10-vuotias poika Aleksi. Puhun lasteni kanssa ainoastaan suomea. Tyttäreni suomen kieli on erinomainen ja poikanikin oikein hyvä.

Minnan yhteydenpito Suomeen on aktiivista. Hän tuo perheensä syntymäkunnailleen joka vuosi vähintään kahdesti ja on pitkiä aikoja. Nyt he odottavat malttamattomana, pääsevätkö tänä vuonna mummolaan.

– Vanhempani ja sisareni ovat käyneet Alanyassa joka vuosi. Karjalanpiirakoita ei tarvitse tuoda tuliaisiksi, sillä niitä teen kyllä täälläkin, Minna sanoo.

MINNA kouluttautui Suomessa toimittajaksi Laajasalon opistossa. Lisäksi hän opiskeli ensin Helsingin yliopistossa folkloristiikkaa ja myöhemmin Joensuun yliopistossa kansanperinnettä.

– Työurani alkoi Sanoma Magazinessa. Ensin tein juttuja Vartti-lehteen ja sitten siirryin Yritysjulkaisuihin, joihin kuului myös Matkaopas-lehti.

Turkissa Minna aloitti työt Deturilla matkaoppaana. Sen jälkeen hän ryhtyi avaamaan 2Base-nimisen kiinteistövälitysfirman Suomen markkinoita. Hän ei  juurikaan puhunut turkkia, sillä kaikki asiakkaat olivat suomalaisia ja hän teki markkinointia suomeksi suomalaisille. 

– Kun Aida syntyi, tulin perheyrityksemme Cimrin Constructionin markkinointipäälliköksi. Yritys toimii matkailu- ja rakennusalalla. Nyt vastaan rakentamamme ja pyörittämämme Sunprime C-lounge hotellin markkinoinnista ja erilaisten tapahtumien järjestämisestä sekä vedän asiakaspalvelutiimiä, Minna kertoo. 

– Hotellimme on myös suomalaisten kohtaamispaikka ja siellä järjestetään myös joka vuosi suomalaisyhdistysten itsenäisyyspäiväjuhlat. Esiintymässä ovat mm. Suomi-koulun lapset ja Alanyassa asuvien suomalaisten harrastajamuusikoiden orkesteri Talkoolaiset soittaa tanssimusiikkia.

Minna on kaksoiskansalainen samoin kuin hänen lapsensa. Hän käy äänestämässä paikallisessa kunniakonsulaatissa.

AVIOMIES SüKRü ilmestyi Minnan elämään, kun hän isännöi suomalaisten matkailutoimittajien ryhmää Alanyan vierailulla 2002. Minna tuli tekemään lehtijuttua Alanyasta, ja jäi melkein sille tielleen.

– Sükrü on toiminut parikymmentä vuotta Alanyan matkailunedistämissäätiön Altavin hallituksessa. Hän on ollut myös pitkään Alanyan edustaja Suomen matkamessuilla. Sükrü tuo joka vuosi missikeisarinna Sunneva Kantolan kanssa Miss Suomi –kiertueen Alanyaan ja järjestää Strongman Champions Leaguen Alanyan osakilpailun. 

Minna sanoo, että Turkkiin oli hyvin helppo kotiutua. Sükrün perhe otti hänet vastaan sydämellisesti ja myös Minnan perheessä on tykätty Sükrüsta alusta lähtien.

Vuonna 2013 Turkissa asuvat suomalaisnaiset perustivat Alanyaan Suomi-koulun ja suomalaisen kulttuuriyhdistyksen. Minna toimi yhdistyksen puheenjohtajana ensimmäiset neljä vuotta ja on nyt sen varapuheenjohtaja. 

–  Lapsia on parhaimmillaan ollut 20 ja he tapaavat kerran viikossa. Kerhomaisen toiminnan avulla pidämme yllä lasten suomen kieltä ja sidettä suomalaisuuteen.

Muutama vuosi sitten yhdistys kutsui Värttinän voimahahmon Sari Kaasisen pitämään kansanmusiikkikurssia. Hän tuli kymmenen viisikielistä kannelta matkalaukussaan.

– Kurssin päätteeksi pidimme konsertin, jossa suomikoululaiset ja me äidit soitimme, tanssimme, ja lauloimme muun muassa Värttinän biisejä. Teetimme kaikille karjalaiset feresit paikallisella räätälillä.

Vuosina 2015 ja 2018 teimme myös suuritöisen teatteriprojektin Lumikuningatar, kahdella kielellä.

USKONTO ja elämänkatsomus ei ole mikään t-paita, jota vaihdetaan mennen tullen. Minnalle ei kukaan ole ehdottanut uskonnon vaihtamista. 

– Turkkilaiset ovat kiinnostuneita toisten elämänkatsomuksista. Tai puolet kansasta on, ja toista puolta ei voisi vähempää kiinnostaa. Turkissa kaikki saavat olla juuri sellaisia kuin haluavat, yksi juo rakia ja toinen käy moskeijassa. Vanhan silkkitien varrella on totuttu kaikenlaisiin tallaajiin.

– Anoppini kuuluu niihin, joita elämänkatsomukseni kiinnostaa ja hän pyysi minua etsimään turkkilaisen raamatun. Totesimme, että tarinat ovat ihan samanlaisia molemmissa isoissa kirjoissa.

Turkkilaisilla ja suomalaisilla on Minnan mukaan aina ollut erityisen lämmin suhde. 

LUE LISÄÄ 18.6. 2020 KARJALA-LEHDESTÄ

MARKKU SUMMA


« Takaisin