JÄMSÄN sankarihautausmaalle on siunattu Mannerheim-ristin ritari Tauno Savolainen.
2020-06-17 12:50:17

Valkjärven Marskin ritari lepää Jämsässä

JÄMSÄN sankarihautausmaalle on siunattu Mannerheim-ristin ritari Tauno Savolainen, joka ei koskaan asunut Jämsässä, eikä edes käynyt Jämsässä. Kuka ihmeen Savolainen ja miksi hänet haudattiin paikkakunnalle?

Järjestyksessä 24. Mannerheim-ristin ritari Tauno Toivo Savolaisen osoitti jo talvisodassa 1939–40 rohkeutta ja omatoimisia ratkaisuja. Talvisodassa kranaatinjoukkueen viestimiehenä ErP 5:ssä palvellut Savolainen palkittiin molemmilla vapaudenmitaleilla, Mannerheimin erityistunnustuksen kera.

Jatkosodassa suomalaissotilaan korkein kunnianosoitus myönnettiin Savolaiselle elokuun 1941 taistelutilanteista, joissa taitavana ampujana tunnettu korpraali ei häkeltynyt edes 11-miehisen vahvasti aseistautuneen vihollispartion edessä. Hän oli lähettinä tottunut kulkemaan yksin vihollislinjojen läpi ja tuntumassa sekä selviytymään vaarallisista tilanteista.

Mie meen yksin, siit se selvii, kerrotaan Valkjärvellä syntyneen erämiehen tokaisseen ennen lähettireissujaan. Mannerheim-ristin perustelut kertovat Savolaisen kylmäpäisyydestä.

Ylipäällikkö on 12.10.41 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi korpraali Tauno Toivo Savolaisen, joka toimiessaan lähettitehtävissä (Kämärän) taistelussa 25.8.41 ja palatessaan takaisin joutui vahvan vihollispartion yllättämäksi. Politrukki komensi tulta ja ampui, mutta korpraali Savolainen ampui tarkemmin, jolloin vihollisia kaatui ja loput antautuivat vangiksi. Kun viholliset huomasivat, että heitä vastassa oli vain yksi mies, yrittivät he karkuun, vaan onnistumatta. Taistelussa 31.8.41 (palatessaan Hörköstä Karhulaan) kohtasi korpraali Savolainen lukuisia vihollisia, joista tuhosi osan ja otti osan vangiksi.

RITARIN ansiomerkkiä Savolaiselle esitti IV Armeijakunnan komentaja, kenraaliluutnantti Lennart Oesch. Tunnustus myönnettiin jatkosodan aikana 191 Suomen armeijan valiosotilaalle. Ensimmäisen Mannerheim-ristin ritarin arvon vastaanotti eversti Ruben Lagus. Viimeinen elossa oleva Mannerheim-ristin ritari kapteeni Tuomas Gerdt (28.5.1922 Heinävesi) täytti hiljattain 98 vuotta.

Korkea-arvoinen tunnustus yllätti Tauno Savolaisen, joka kuuli uutisen korsuradiosta joukkueensa kanssa. Hän ei halunnut ottaa kunniaa itselleen vaan olisi jakanut ansiomerkin koko joukkueelle. Savolainen joutui sodan alussa alun perin reserviin, kartoittajaksi, vastoin tahtoaan.

Aluksi lykkäsivät minut koulutuskeskukseen. Se oli viimeinen paikka, jossa näin sodan aikana olisin viihtynyt. Pyrinkin pois moneen otteeseen, Tauno Savolainen kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa 26. lokakuuta 1941. Hän sai pyynnöstään komennuksen rintamalle, tosin taistelulähetiksi. Hartain toive oli päästä taisteluihin.

Eihän viestimiehenäkään suoranaisesti päässyt ryssän tukkaan kiinni. Mutta aina sattui sellaisia tilaisuuksia, että voisi livahtaa tulilinjoillekin, Savolainen jatkoi Hesarissa. Nelisen kuukautta aikaisemmin mies oli taistellut palkituksi sotasankariksi.

Savolaisen (1913–1944) kohtalo oli dramaattinen, mikä on lisännyt mystiikan verhoa hänen ympärillään.

Valkjärven Nirkkolan kylässä 16. joulukuuta 1913 syntynyt Tauno on jämsäläisille tuntematon, vaikka paikkakunnalle muutti satoja Valkjärven evakkoja. Savolaisen taustojen selvittelyssä kiinnosti; mikä yhteys hänellä oli Jämsään ja asuuko Savolaisen lähisukulaisia edelleen siellä?

SOTATEOKSISTA selviää, että Savolainen kuoli ennen sodan päättymistä, 1. syyskuuta 1944 kaukana rintamalinjoilta. Kuolinpaikaksi on merkitty Luumäen Kivijärvi.

Hänet oli määrätty Päämajan maanlunastustoimiston sotilasvirkamiehenä kartoittajaksi rakentamaan Luumäelle viimeistä puolustuksen lukkoa, Salpa-linjaa. Kivijärveä oli tarkoitus padota niin, että vihollisen hyökätessä sulut olisi aukaistu, vesimassat olisivat pyyhkäisseet hyökkääjät ja estäneet panssareiden etenemisen.

Lähdeteoksista ei selviä, missä olosuhteissa Savolainen menehtyi. Vain kolme päivää Taunon kuoleman jälkeen jatkosota päättyi ja kotipitäjä Valkjärvi jäi Neuvostoliiton puolelle.

Jämsässä hautausmaakierroksilla opas Vuokko Olkkonen kertoi, kuinka osallistujille tulee yleensä yllätyksenä harvinainen sotasankari. Olkkonen muistelee kuulleensa, että Savolainen olisi siirretty Jämsän multiin muualta. Jämsäläinen Valkjärven tietäjä Hannu Iivonen löytää Savolaisen koulutietoja ja kuvan kotitalosta. Vanhoista kyläkirjoista paljastuu yksityiskohtia Savolaisen nuoruusvuosilta.

LUE LISÄÄ 18.6. 2020 KARJALA-LEHDESTÄ

HANNU TEIDER


« Takaisin