Jokke Saharinen katsoo suomalaisen sarjakuvan voivan hyvin ja se tunnetaan maailmalla
2020-07-22 09:11:49

Hiitolasta tekeillä sarjakuva

JOENSUU

JOENSUU Kuva- ja sarjakuvataiteilijan Jokke Saharisen romaanissa Sielunveljet seikkailevat kuvataiteilija Oscar Parviainen, säveltäjä Jean Sibelius ja kirjailija H. P. Lovecraftin luoma taiteilijapersoona Richard Upton Pickman.

– Kauhuromaanissa liikutaan ajassa ja paikassa Roomassa, Pariisissa, Joensuussa ja Kolin kansallismaisemassa. Pohjoiskarjalaista sukujuuret omaava taiteilija Oscar Parviainen eli vuosina 1880–1938. Mukana on muitakin taidehistoriasta tuttuja hahmoja.

Joensuulainen Saharinen kuvaa Parviaista Suomen taiteen kulta-ajan suureksi sivulliseksi.

– Hän tunsi useimmat kareliaanit, etenkin Sibeliuksen ja Gallen-Kallelan. Sibeliuksen Ainolassa on jopa kaksi Parviaisen taulua seinällä, jotka Janne sai Oscarilta. Sibelius on säveltänyt Oscarille yhden musiikkikappaleenkin.

Parviainen matkusti Pariisissa, Roomassa ja Afrikassa. Hän oli aikansa kansainvälisimpiä suomalaisia taiteilijoita. Hän ei pitänyt itsestään suurta numeroa. Yksityisen näyttelyn hän piti vasta vuonna 1931. Annika Waenerbergin Parviaisen matkassa -kirja kertoo Parviaisesta enemmänkin.

IDEAN Jokke Saharinen sai Oscar Parviaisen retrospektiivista Joensuun taidemuseolla keväällä 2011. Taiteilijan 1910-luvulla syntyneet teokset tekivät vaikutuksen. Ne kuuluvat osin kauhuosastoon.

– Olen tutkiskellut taiteessani synkkiäkin aihelmia, joten Parviaisen taide puhutteli minua syvästi.

– Teoksissa aistii itsekoetun tuntu, ja sain idean sisällyttää Parviaisen tai hänen taiteensa osaksi tarinaani. Pyörittelin asiaa vajaan vuoden ennen kuin kirjoitin ajatuksiani tarinaksi. Aluksi minulla ei ollut tarkoitus kirjoittaa romaania vaan vain lyhyt tarina tai novelli.

Sielunveljet-teoksessa on paljon tarkistettuja asioita, sillä romaani tapahtuu suurimmaksi osaksi todellisilla paikoilla.  Saharinen kävi läpi valtaisan lähdeaineiston saadakseen tietoa yli sadan vuoden takaisista tapahtumista. Piti herättää henkiin Puu-Joensuu, Kukkosen saari ja ylisoutajaperinne.

– Eniten töitä teetti 1900-luvun alun Pariisin elävöittäminen, ajankuvan, tunnelmien ja sääolosuhteiden osalta. Google Earth oli tässä korvaamaton työkalu. Tarina kasvoi vuosien aikana romaaniksi. Se olikin melkoinen sukellus suoraan altaan syvään päähän.

Romaanista selviää, miten Joensuun Penttilän sahan palo todellisuudessa tapahtui ja missä on Sibeliuksen 8. sinfonian käsikirjoitus.

SAHARISTA innostaa amerikkalaisen H. P. Lovecraftin kauhukirjallisuus ja tuotanto. He olivat saman aikakauden kasvatteja. Saharisen kirjassa teksti on visuaalista, todellisuuden ja mielikuvituksen raja on hämärä.

Tällä hetkellä valmisteilla on omiin kokemuksiin ja Saharisen suvun historiaan pohjautuva sarjakuva-albumi rajan taakse jääneestä Hiitolasta.

– Historian konkretisoiminen todellisten tapahtumien kautta on nyt kova sana. Pääosa tarinasta tapahtuu aikuisen näkökulman kautta.

– Olemme käyneet isäni Jorman kotiseudulla Hiitolassa. Isoisä Toivo oli aikoinaan töissä Hännilän asemalla. Maisemat olivat kuin aikakoneen tupsahdus menneisyyteen. Luonto oli rehevää ja räjähtänyttä, talot vanhoja ja harmaita. Asterix-kylä joka lähtöön. Isän serkku Eeva Kilpi on kotoisin samoilta nurkilta. Suvun juuret menevät Uukuniemen Latvasyrjään.

– Kuulimme muistoja paikan päällä Hiitolassa. Sarjakuva tulee sisältämään lasten ja aikuisten asioita. Tarjoan samaistumispintaa nykynuorille ja visualisoin sen mukaisesti. Sarjakuvan tarina on Hiitolan mikrohistoriaa ja pyrin tekemään sarjakuvasta toden tuntuisen.

Joensuun sarjakuvaseuran kunniapuheenjohtaja Jokke Saharinen laajentaisi sarjakuvan käsitettä käsikirjoittamisen ja yleisen sarjakuvan harrastamiseen.

– Sarjakuva on kirjallisuuden ja elokuvan välimuoto, jossa kuva ja tarina käyvät vuoropuhelua. Sillä saa kerrottua asioita ja päästellä höyryjä niistäkin asioista, mistä ei voi muuten puhua olipa aihe sitten henkilökohtainen, poliittinen tai muuten vain arkaluontoinen.

MAIJA ALA-NIKKOLA


« Takaisin